Millainen mielestäsi on tai ei ainakaan ole aito ja oikea anteeksipyyntö?

Olen pahoillani jos nyt joku loukkaantui.

Anteeksipyyntö jonka esittäjä vesittää sen tehokkaasti ja kihta selviää että ei se mikään anteeksipyyntö ollutkaan..

Klo 10.00 Anteeksi käytöstäni

Klo 10.20 Mutta jos olisit tehnyt eri tavalla ei olisi tarvinnut suuttua

Klo 10.30 Sinä se oletkin täydellinen

Klo 10.40 Jos et olisi tuollainen minun ei olisi tarvinnut

Klo 10.50 Oikeastaan sinun pitäisi pyytää anteeksi minulta kun pilasit päivän...

Anteeksi jos koit että sanoin ikävästi (=en todellajasn sanonut ikävästi vaan vika on sinun päässäsi kun yliherkkänä ihmisenä tulkitsit sanomani negatiiiviseksi).

Anteeksi mutta olethan sinäkin joskus sanonut ilkeästi.

Niin ei tapahtunut.

Ai tapahtui vai...no sori.

Jos näin tapahtuikin, niin ei se niin paha juttu ollut. Ja jos olikin, niin ei kuitenkaan silti mikään mullistava juttu.

Ja jos olikin, niin se ei ole minun syyni. Ja jos olikin, niin en tarkoittanut sitä.

Ja jos tarkoitin niin ansaitsit sen.

Ei millään hyvällä mut oli pakko, sori siitä

Entisellä pomolla oli tapana huutaa, tiuskia, vähätellä ja alistaa kaikkia työntekijöitään ja harjoittelijoita. Uhkaili kerran myös väkivallalla. Silloin harvoin kun pahoitteli sanomisiaan, teki sen nähtäväksi vain siksi, että pelkäsi että teen hänestä ilmoituksen työsuojeluun tai poliisille, ja/tai otan loparit. Ja pahoitteli asiaa siis sanomalla tyyliin näin: "joo sori hei toi äskeinen, MUTTA kun sun täytyy ymmärtää että minä olen temperamenttinen ihminen!" 😒

Oon pariin otteeseen joutunut miettimään kuinka suhtaudun anteeksipyyntöihin jotka tulee vasta sen jälkeen kun olen itse tuonut loukkaajalle esille että hän on minua loukannut. Eli se että ei itse edes tajua loukanneensa, voiko tekemäänsä ymmärtää sitten sen jälkeenkään kun toinen sen selittää? Vai onko kuitenkin tajunnut jo alkuunsa, mutta on halunnut vain lakaista asian ns. maton alle häpeän takia?

Minulta pyydetään anteeksi siinä vaiheessa kun pyytäjä on jotain vailla.

Vierailija kirjoitti:

Siis AP on nyt opettelemassa täällä miten näytellään katuvaista?

Tai miettimässä rajojen laittamista surkeille anteeksipyynnöille. Ei kaikkea tarvitse ottaa vastaan ja antaa anteeksi.

Vanha äitini sanoi että, Anteeksi jos lien ollut paha. Jäin jostain syystä sanattomaksi. En vastannut mitään. Hän todella on loukkaannut minua raastavati monet kerrat. Olen yrittänyt väkisin pyytämättä antaa antteksi. Tiedän että hän muistaa kaiken ilkeily, ja viimein kovalla luonteellaan anteeksipyytä miseen liittyi sana, jos lienen.

"Mutta" tunnetusti peruuttaa kaiken, mitä oli sitä ennen.

Oikea anteeksipyyntö on tietysti sellainen, että se sanotaan täysin ehdoitta ja kiertelemättä. Lisäksi se automaattisesti sisältää lupauksen siitä, että samaa ei tehdä uudestaan.

Poliitikot ja julkkikset yms. pyytävät usein anteeksi sanomalla "Pyydän anteeksi, JOS loukkasin puheillani..." Tämä ei tietenkään ole oikea anteeksipyyntö. Asiallinen sanamuoto on "Anteeksi KUN loukkasin".

Kaasuvalottaja loukkaa ensin syvästi ja sitten jos reagoit ja sanot jotain takaisin - pim - huomio kohdistetaan sinuun ja reaktioosi ja kävikin niin että SINÄ olet anteeksipyynnön velkaa.

Toinen pyytää sitten anteeksi kun sinä olet pyytänyt ensin. Jos pyytää. Siis jos se jotenkin hyötyy siitä anteeksipyynnöstään.

Sori ny sitte kaikesta mistä otit nokkiisi, koita nyt päästä jo yli siitä. En säkään aina niin kiltisti puhu.

No esim. pillun tarjoaminen menee anteeksipyynnöstä.

Mies pyytää anteeksi, ei ole aito ja oikea anteeksipyyntö.

Nainen pyytää anteeksi, se aina aito ja oikea. Naisen anteeksi pyytämiselle edes ole mitään syytä, ei koskaan.

Anteeksi kun petin mutta sinun pitäisi olla onnellinen puolestani.

Up