Onko kenellekään käynyt niin, että olet pitänyt lastasi normaalina kunnes hän in aloittanut hoidon

Pidin itseäni normaalina, kunnes aloitin tahdonvastaisen hoidon.

Mun lapseni pääsi teini-ikään saakka, olikohan ysillä kun todettiin add. On nyt jo aikuinen.

Kyllähän moni pitää omaa lastaan muita kehittyneempänä ja viisaampana.

Ainaki kunnes ekat todistukset ja wilma-viestit alkaa tuleen kotiin.

Ylös. Tarkoitan ihan pientä lasta.

Oma lapseni oli normaali vaikka ylivilkas, kunnes alkoi koulussa kolmannella luokalla ongelmia, lievästi kehitysvammainen vaikka oli syntyessään 10 pisteen vauva, eikä mitään ongelmia ollut.

Jos ei ole vertailukohtia, esim. sisaruksia tai muuten hyvin läheisiä lapsia, noin voi käydä helposti. Vaikka oireita olisi, ne helposti sivuuttaa imnanlapsen kohdalla.

Jep!

Pidin ihan tavallisena oman aikaisesti kehittyvänä. Kun meni päiväkotiin, niin alkoi tulla hieman palautetta keskittymiskyvyn puutteesta. Tähän opettajat sanoivat, ettei se ole ihme, koska lapsi tarvitsee ihan eritasoista toimintaa kuin muut. Hän ei yksinkertaisesti jaksa keskittyä niin helppoihin juttuihin. Keskushermosto kun on ihan "normaali" mutta älyllisessä jutuissa oli 3-4-vuotiaana 10-12 vuotiaiden koululaisten tehtävien luokkaa.

Ei ole epätavallista, että ongelmat alkavat näkyä vasta eskari- ja kouluiässä ja siksi on perheitä, joissa on useita erityislapsia. Helpiati ehtii syntyä useampikin sisarus ennen kuin esikoisen ongelmat huomataan.

Kyllä. Ei ollut mitään kokemusta vauvoista tai pikkulapsista ja pidin esikoistani ihan normaalina. 5-vuotiaana jossain päiväkodin testissä tuli musertavan huonot tulokset, alakoulussa mentiin kehitysviivästymän nimellä ja 10-vuotiaana olikin kehitysvammadiagnoosin aika.