Ateisti, miksi vietät joulua?

Vierailija:

Varmuuden vuoksi? Kerrotko lisää? Mitä tarkoitat tuolla?!

Agnostikkojen joukko on hyvin erilaista. Toiset ovat melkein uskovia, toiset melkein ateisteja. Itse olen viittä vaille ateisti. En usko, että jumalaa on olemassa. Mutta en halua kuvitella olevani niin viisas, että tietäisin kaiken 100% varmuudella, siksi tituleeraan itseäni agnostikoksi. En usko, että koskaan tulen uskoon. Ei tämä mikään " takaportti" ole.

4

Joten voi varmuuden vuoksi juhlistaa kristillisiä juhlia. Mutta siis agnostilaisuus ei minua kiinnosta.

-ap-

Joulua vietetään ateistiperheissä siksi, että joulu on perinne. Ihan samalla tavalla on perinne viettää vaikka nimipäivää, kasvattaa tyttölapselle pitkä tukka tai laulaa kutsuilla päivänsankarille. Ne ovat tapoja.

Se että ihminen on agnostikko/ateisti EI sulje pois sitä, että hän ei voisi vaalia perinteitä. Sinä itse tunget koko ajan pakanallisuutta jouluun mukaan, mutta unohdat PERINTEET!



Jos mietimme vaikkapa laskiasta, siihenkin liittyy ties mitä perinteitä pitkistä pellavista ymv. joista tämän päivän ihminen ei ymmärrä " hölkäsen pöläystä" .

Siitä huolimatta niin uskovaiset kun ateistitkin rientävät laskiasena pulkkamäkeen, syövät hernekeittoa ja leipovat laskias-pullia. Kyse on perinteiden vaalimisesta, jotka toki ovat ajan mittaan muuttuneet.



Suomalaisilla on monia muitakin tapoja, oletan että ap uskovaisena on naimisissa. Oliko sinulla, tai kenties jollakin ystävälläsi morsius sauna ennen häitä? Tuolla ei ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa, mutta monelle kristitylle morsius sauna on mukava perinne:)



Samoin ateisti voi viettää omalla tavallaan joulua, ja näin vaalia perinteitä (ei kristillisiä siis) olematta kuitenkaan pakana. Raamattu kieltää monia asioita, mm. itsensä koristamisen, mutta siitä huolimatta monet uskossa olevat katselevat esim. Linnanjuhlia ja arvostelevat pukuja siinä missä ateistitkin. Tätäkin voidaan pitää eräänlaisena perinteenä.



Joten ymmärrä nyt, että joulua (ja muita juhlapäiviä) VOI juhlia ilman että niissä on mitään " uskonnollista" vakaumusta (kristitty/pakana). Juhlitko ehkä itse äitien- tai isänpäivää perheesi kanssa? Eihän noistakaan kumpikaan ole kristillinen juhla, mutta Suomessa on PERINTEENÄ juhlia noita. Perinteet luovat jokaiselle ihmiselle turvallisuutta. Ja perinteinä voi olla se piparien ja joulukuusen tuoksu jouluna, yhtä hyvin kun isä väsäämässä täytekakkua äitienpäivän aamuna lasten kanssa. Tietynlaisena perinteenä voidaan pitää niinkin arkista asiaa kun vaikkapa lakanoiden viikkausta, jonka nainen on oppinut äiltään, jonka tämä oli oppinut omalta äidiltään.



Eli pähkinänkuoressa, on uskonnollisia tapoja, ja perinteitä.

" Pakanuus tulee latinan kielisestä sanasta paganus, joka tarkoittaa maalaista. Vanhassa Testamentissa sekä usein myös Uudessa Testamentissa pakana tarkoittaa ei-juutalaista. Pakana tarkoittaa myös vanhojen tai uusien ns. pakanauskontojen harjoittajaan. Joskus sana viittaa myös uskonnottomaan"



Kun näköjään teet hirveän haloon pakanan ja ateistin välille. Tottakai ennen kristinuskon tuloa suomeen (siis vuonna miekka ja kypärä...tarkemmin 1150-luvulla) oli pakanauskontoja ja pakanoita. Nykypäivänä kun on hiukan erilainen sivistyksentaso, ei pakanoita juuri ole. Nykypäivän pakanat ovat ateisteja.

Vierailija:

Joulu on pakanallinen jo sanana. Miksi itse kutsut kristillistä juhlaa pakanallisella nimellä mutta kiistät sen olevan sama juhla?

Yleensä me kyllä sanomme Jeesuksen syntymäjuhla...

-ap-

Vierailija:

Joulua vietetään ateistiperheissä siksi, että joulu on perinne. Ihan samalla tavalla on perinne viettää vaikka nimipäivää, kasvattaa tyttölapselle pitkä tukka tai laulaa kutsuilla päivänsankarille. Ne ovat tapoja.

Eikö voi luoda omia omaan ajattelumaailmaan sopivia tapoja?

-ap-

Vierailija:

Se että ihminen on agnostikko/ateisti EI sulje pois sitä, että hän ei voisi vaalia perinteitä. Sinä itse tunget koko ajan pakanallisuutta jouluun mukaan, mutta unohdat PERINTEET!

Jos mietimme vaikkapa laskiasta, siihenkin liittyy ties mitä perinteitä pitkistä pellavista ymv. joista tämän päivän ihminen ei ymmärrä " hölkäsen pöläystä" .

Siitä huolimatta niin uskovaiset kun ateistitkin rientävät laskiasena pulkkamäkeen, syövät hernekeittoa ja leipovat laskias-pullia. Kyse on perinteiden vaalimisesta, jotka toki ovat ajan mittaan muuttuneet.

Suomalaisilla on monia muitakin tapoja, oletan että ap uskovaisena on naimisissa. Oliko sinulla, tai kenties jollakin ystävälläsi morsius sauna ennen häitä? Tuolla ei ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa, mutta monelle kristitylle morsius sauna on mukava perinne:)

Samoin ateisti voi viettää omalla tavallaan joulua, ja näin vaalia perinteitä (ei kristillisiä siis) olematta kuitenkaan pakana. Raamattu kieltää monia asioita, mm. itsensä koristamisen, mutta siitä huolimatta monet uskossa olevat katselevat esim. Linnanjuhlia ja arvostelevat pukuja siinä missä ateistitkin. Tätäkin voidaan pitää eräänlaisena perinteenä.

Joten ymmärrä nyt, että joulua (ja muita juhlapäiviä) VOI juhlia ilman että niissä on mitään " uskonnollista" vakaumusta (kristitty/pakana). Juhlitko ehkä itse äitien- tai isänpäivää perheesi kanssa? Eihän noistakaan kumpikaan ole kristillinen juhla, mutta Suomessa on PERINTEENÄ juhlia noita. Perinteet luovat jokaiselle ihmiselle turvallisuutta. Ja perinteinä voi olla se piparien ja joulukuusen tuoksu jouluna, yhtä hyvin kun isä väsäämässä täytekakkua äitienpäivän aamuna lasten kanssa. Tietynlaisena perinteenä voidaan pitää niinkin arkista asiaa kun vaikkapa lakanoiden viikkausta, jonka nainen on oppinut äiltään, jonka tämä oli oppinut omalta äidiltään.

Eli pähkinänkuoressa, on uskonnollisia tapoja, ja perinteitä.

Vierailija:

Nykyihminen ei edes tiedä, millaisia ne olivat. Tämä joulunvietto, mitä me olemme tottuneet viettämään, on täysin kristillinen.

-ap-

Sana joulu tulee muinaisgermaanisesta sanasta hjul, pyörä, joka oli auringon vertauskuva. Myös sana juhla on samaa juurta.

Vierailija:

Joten voi varmuuden vuoksi juhlistaa kristillisiä juhlia. Mutta siis agnostilaisuus ei minua kiinnosta.

-ap-

Jos olisin varmuuden vuoksi kristillisissä juhlissa pyörijä, ehkä kuuluisin kirkkoon ja menisin naimisiinkin siellä. Kastaisin lapseni ja lukisin rukoukset.

Kyllä minä sen verran tiedän, että eipä tuota kristillistä joulua juhlimalla mihinkään uskovaisten kiitoradalla taivaaseen pääse. Ettekös re usko, että vain aito usko ihmisen pelastaa? Eikö siis ole aivan typerää syyttää, että juhlin joulua " varmuuden vuoksi" ? Minkä varmuuden?

Vaikutat tylyltä ja mustavalkoiselta ihmiseltä. Mikä on harmi, koska noin eri tavalla ajattelevan kanssa olisi voinut kehittyä mielenkiintoisiakin keskusteluja. Nyt tämä meni enemmänkin ilkeilyn puolelle.

Kaikkea hyvää sinulle ja ihanaa jeesuksen syntymäjuhlan odotusta!

4

Vierailija:

Sana joulu tulee muinaisgermaanisesta sanasta hjul, pyörä, joka oli auringon vertauskuva. Myös sana juhla on samaa juurta.

En ole kiinnostunut keskutelemaan sanan etymologiasta, mutta ehkäpä esikristityt ovat ottaneet sanan käyttöön, koska se tarkoitti JUHLAA. Jeesuksen syntymä on kuitenkin suurin juhla meille.

-ap-

toisen uskomusjärjestelmien perinteitä? Miksi kristitty on oikeutettu juhlimaan pakanallisin perintein mutta ateisti ei?



Ja millä tavalla jouluperinteet ovat vastoin ateistin arvoja? Kerrotko miten minun arvojani vastaan ovat seuraavat tavat:

-perhe yhdessä, soittelemme sukulaisille, lähetämme kortteja

- siivoamme ja askartelemme yhdessä joulukoristeita

- koristelemme kuusen

- jaamme lahjat lapsille (pukki jakaa)

- saunomme

- syömme

- kuuntelemme musiikkia, jutustelemme jne.

Vierailija:

Jos olisin varmuuden vuoksi kristillisissä juhlissa pyörijä, ehkä kuuluisin kirkkoon ja menisin naimisiinkin siellä. Kastaisin lapseni ja lukisin rukoukset.

Kyllä minä sen verran tiedän, että eipä tuota kristillistä joulua juhlimalla mihinkään uskovaisten kiitoradalla taivaaseen pääse. Ettekös re usko, että vain aito usko ihmisen pelastaa? Eikö siis ole aivan typerää syyttää, että juhlin joulua " varmuuden vuoksi" ? Minkä varmuuden?

Vaikutat tylyltä ja mustavalkoiselta ihmiseltä. Mikä on harmi, koska noin eri tavalla ajattelevan kanssa olisi voinut kehittyä mielenkiintoisiakin keskusteluja. Nyt tämä meni enemmänkin ilkeilyn puolelle.

Kaikkea hyvää sinulle ja ihanaa jeesuksen syntymäjuhlan odotusta!

4

Mutta se ei ollut pointtina, kuten olen jo monesti sanonut.

-ap-

Ja joulun ajankohta on valittu pakanallisen juhlan ajankohdan perusteella, ei Jeesuksen syntymän.

Vierailija:

toisen uskomusjärjestelmien perinteitä? Miksi kristitty on oikeutettu juhlimaan pakanallisin perintein mutta ateisti ei?

Ja millä tavalla jouluperinteet ovat vastoin ateistin arvoja? Kerrotko miten minun arvojani vastaan ovat seuraavat tavat:

-perhe yhdessä, soittelemme sukulaisille, lähetämme kortteja

- siivoamme ja askartelemme yhdessä joulukoristeita

- koristelemme kuusen

- jaamme lahjat lapsille (pukki jakaa)

- saunomme

- syömme

- kuuntelemme musiikkia, jutustelemme jne.

Kuusen koristelu ja lahjojen antaminen on kristittyä perinnettä. Siivoaminen, sukulaisille soittelu, saunominen, syöminen, musiikin kuuntelu tai jutustelu eivät ole mitään pakanallisia perinteitä eivätkä mitään kristillisiä perinteitä, vaan ihan normaalia käyttäytymistä, josta ei löydä mitään uskonnollisia viitteitä.

-ap-

Vierailija:

Ja joulun ajankohta on valittu pakanallisen juhlan ajankohdan perusteella, ei Jeesuksen syntymän.

Unohda kuuset, joululaulut ja herkkuruoat. Kääriydy halpaan kankaaseen ja rukoile juhlistaaksesi herrasi syntymää. Jos tulee oikein nälkä, niin voit varmaan nakertaa jotain juureksia, joita pohjoismaissa asuvat kristityt ovat syöneet elääkseen.

Eikö vaan tehdä niin, että ap voi juhlia Jeesuksensa syntymää vaikka ennen joulua, jos NOIN kovasti ahdistaa!



Minä, ateisti, vietän joulua siksi, että voin antaa lahjoja ja saatanpa saadakin niitä. Vietän joulua siksi, että edes jonkin syyn varjolla pääsen hetkeksi irti arjesta, rakkaiden ihmisten pariin. Saan ilahduttaa läheisiäni ja myöskin ilahtua. Ihana yhteenkuuluvuuden tunne, siitä minä joulussa pidän. Viime joulu oli ehkä elämäni paras, koolla oli paljon niin ateisteja, kristittyjä kuin sellaisiakin, joille ei uskontoasiat merkitse mitään. Sulassa sovussa söimme juhla-aterian, jaoimme lahjat ja vietimme aikaa yhdessä. Jos tämä ei ap:n mielestä ole sallittua vain siksi, kun en kuulu kirkkoon enkä harjoita mitään uskontoa, niin hanki jo hoitoa. Jo Suomen laki estää ihmisten asettamisen epätasa-arvoiseen asemaan uskonnon perusteella, joten siksipä ateistit eivät vietä joulua milloinkaan muulloin kuin JOULUNA, jos ovat viettääkseen.

Joulu on sopivasti jo olemassa eikä kristityillä ole siihen mitään yksinoikeutta. Miksi siitä juhlasta pitäisi luopua ja alkaa kehittää jotain uutta, kun siitä vanhastakin muokkaamalla saa itselleen sopivan juhlan? Ateistit viettävät joulua koska ovat niin tottuneet tekemään. Jouluun kuuluu niin paljon muutakin kuin se kristillisyys. Joulu on ilon, valon, rakkauden ja yhteenkuuluvuuden juhla.



Olen kirkosta eronneen teologin tytär. Lapsuudenkodissamme vietimme joulua, koska joulu on mukava juhla. Vanhempani kertoivat kristillisen joulun merkityksestä, mutta korostivat, että me juhlimme silkasta juhlimisen ilosta, ilman sen kummempia syitä. Minulla on lämpimiä ja rakkaita muistoja yhteisistä jouluistamme ja sitä samaa tunnelmaa yritän nyt vuorostani luoda omaan kotiini, omille lapsilleni. Miksi en niin tekisi? Miksi sinä pidät sitä vääränä?

Vierailija:

Unohda kuuset, joululaulut ja herkkuruoat. Kääriydy halpaan kankaaseen ja rukoile juhlistaaksesi herrasi syntymää. Jos tulee oikein nälkä, niin voit varmaan nakertaa jotain juureksia, joita pohjoismaissa asuvat kristityt ovat syöneet elääkseen.

kun koko ketjun ideana oli herättää keskustelua joulun syvimmästä olemuksesta. Varmasti ulkoisesti joulun viettomme eroaa esikristittyjen joulun vietosta, mutta sen SANOMA on pysynyt yli 2000 vuotta samana. Tuskin se sanoma siitä miksikään muuttuu, vaikka halvan kankaan sijasta pukeudun oloasuun, joka ei itse asiassa kovinkaan kallis ollut. Ja juureksiakin löytyy ruokapöydästä, esim. perunalaatikkoa, porkkanalaatikkoa... Onko asiat sittenkään hirveästi muuttuneet?

-ap-

Jeesuksen syntymäpäivää on juhlittu ainakin 200-luvulta lähtien: aluksi juhlapäivänä oli 6.1. Keisari Aurelianuksen 270-luvulla määräämä voittamattomalle auringolle omistettu Sol Invicti -juhla ja vapaapäivä oli kuitenkin 24.-25. joulukuuta. Kun tämän päivän juhlinta nopeasti tuli hyvin suosituksi (se osui jo ennestään vanhan roomalaisen Saturnalia - juhlakauden loppuun), ja valon symboliikka sopi myös hyvin kristilliseen opetukseen Kristuksesta maailman valona, vuonna 350 paavi Julius I kehotti kristittyjä juhlimaan Kristuksen syntymää samaan aikaan. Nykyään kyseisiä päiviä kutsutaan jouluksi.



Eli vaihda joulun juhlimisesi alkukristittyjen juhlapäiväksi.