Lue keskustelun säännöt.
Onko tosiaan niin että samat geenit aiheuttavat autismia ja huippuälykkyyttä?
Kommentit (177)
Yllättävän vähän on autisteja tällä palstalla, loppujen lopuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD:sta 60 % sanotaan olevan perintötekijöistä johtuvaa, loput ympäristötekijöistä.
Autoritäärinen kasvatus on varmin keino saada ADHD puhkeamaan, kun perintötekijöitä on.
Ikinä kuullutkaan tuollaisesta, että nimenomaan autoritäärinen kasvatus sitä aiheuttaisi. Aika harva tänä päivänä kasvattaa lapsensa niin. Enemmänkin ongelma on vapaa, lepsu kasvatus tai se, että jätetään lapsi kokonaan kasvattamatta. Tämä lisää turvattomuudentunnetta lapsella ja aiheuttaa levottomuutta, myös ADHD:ta. Ihan maalaisjärjelläkin ymmärtää, että jos 5v saa itse päättää että pelaako koko päivän pädiä, niin se aiheuttaa jonkin sortin oireita. Näitä lapsia on kuitenkin tänä päivänä paljon, joita kohdellaan kuin aikuisia, joiden ajatellaan jo taaperona itse tietävän mikä heille on minäkin hetkellä parasta, eikä mitään rajoja aseteta vanhempien toimesta.
Hyvä muistust minulle siitä, että ei pitäisi kommentoida kiireessä.
Sananvalintani oli väärä; puhkeamisen sijaan tarkoitin kyllä pahenemista.
Pahoittelut ja kiitokset asian oikaisemisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne, joilla on autismin kirjoon kuuluvia läheisiä, haluavat kovasti uskoa niin.
Mutta vaikka lapsellasi on diagnosoitu adhd, se ei tee hänestä luovaa tai älykästä.
Adhd ei ole sama kuin autistinen. Adhd-diagnoosin saaneet taas ovat tutkitusti luovempia kuin keskimäärin ihmiset. Tietysti aina löytyy poikkeuksia, mutta tämä tiedetään ihan tutkimuksen perusteella.
Ei ole, mutta niistä voidaan puhua samassa ketjussa.
Yleinen asenne nykyään on, että poikkeamia yritetään pitää vahvuuksina, vaikkeivät ne sitä arjessa useinkaan ole.
Laitapa linkki niihin tutkimuksiin, joissa adhd todetaan luovemmaksi. Luovuus on luomista, ei vain sääntöihin sopeutumattomuutta.
Mitä adhd luo? Kaaosta kyllä, mutta tuleeko taidetta ja keksintöjä? Voi toki tullakin.
Tuo tutkimushan ei kyllä kerro mitään siitä ovatko autistit keskimääräistä älykkäämpiä, ainoastaan että tietyillä geeneillä on positiivinen korrelaatio sekä älykkyyteen että autismiin. Eli sikäli tuo lässytyksesi kertoo lähinnä siitä että et ymmärtänyt mistä jutussa oli kyse.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole.
Juu
Ei ole
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
93 jatkaa: ja tämä henkilö on lääkäri. Hän on autisti, muttei tyhmä.
The good doctor?
En ole katsonut sarjaa, valitettavasti. Mutta on siis sosiaalisesti hieman erikoinen ja aluun ujo, ei kuitenkaan epäempaattinen (sekin on vanhaa tietoa), ÄO on huippua, puhuu montaa kieltä, maalaa, soittaa. Hyvin pidetty ihminen jolla on Asperger.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta tunnen Asperger-ihmisen, joka on myös huippuälykäs, sekä erittäin lahjakas taiteellisesti, kielellisesti ja musikaalisesti. Oikein renessanssi-ihminen. Ihmisten käsitykset autismista näyttävät olevan vanhanaikaisia.
Minä taas tunnen vain autisteja, jotka eivät ole huippulahjakkaita eivätkä edes kommunikoi normaalintasoisesti. Kumma kun näitä huippuja näkee vain kolmannen käden tietona ja elokuvissa.
Olet siis psykologi ja tehnyt näille autisteille älykkyysosamäärätestit? Tai jos ei näin, niin olet sen verran läheisessä suhteessa näihin autisteihin (heidän äiti, sisarus jne.), että kykenet arvioimaan heidän taitotasoa?
Jos et ole kumpaakaan näistä, niin et kyllä pysty sellaisen ihmisen lahjakkuutta arvioimaan, jolla on rajoitteita ilmaista itseään kielellisesti ja sosiaalisesti. Olet yksinkertaisesti täysin jäävissä asemassa puhumaan heidän lahjakkuudestaan.
Neurotyypillisillä ihmisillä vaikuttaisi myös olevan taipumus arvioida älykkyyttä aika sekundaarisilla kriteereillä. Jos esimerkiksi autisti ei ole erityisen kiinnostunut toisten ihmisten seurasta tai ei ainakaan välitä toisten ihmisten mielipiteistä, sitä pidetään helposti tyhmyyden merkkinä, samoin sitä, jos hänen puhetyylinsä tai elekielensä on normaalista poikkeavaa.
Tämä on niin totta. Ja mitä yksinkertaisempi ihminen, sitä todennäköisemmin hän arvioi muita noin.
Isäni on autismin kirjolla ja puhuu sujuvasti useaa eri kieltä, jotka oppinut ihan koulussa opiskelemalla osan melko lyhyessä ajassa. Matematiikassa ei ole erityisen hyvä. En osaa sanoa onko muita erityistaitoja kuin tuo kielipää. Tietoa on paljon kyllä monenlaisista asioista, joihin on jaksanut perehtyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin tarkoittaako tuo sitä että jos kannan autismigeenejä, mutta en ole autistinen, niin olen poikkeuksellisen fiksu tai toisinpäin?
Minä luulen kantavani jotain autismigeenejä sillä toinen vanhempani on autistinen, samoin sisarukseni. Yksi lapseni on myös kirjolla. Ovat siis vanhempaani lukuunottamatta (on kaikista selvin tapaus) saaneet diagnoosin. Vaikka itse en ole saanutkaan sellaista, niin toisaalta nyt vanhemmiten ole alkanut miettiä olenko sittenkin kirjolla En kyllä poikkeuksellisen älykäs ole, vaikkakin varmasti keskivertoa älykkäämpi, siihen ei tosin paljoa vaadita.
Vierailija kirjoitti:
Adhd ei liity älykkyyteen.
Sen sijaan syvää autismia ja matemaattista lahjakkuutta on usein samassa suvussa.
Okei, eli matemaattinen lahjakkuus ei välttämättä ole hyvä juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adhd ei liity älykkyyteen.
Sen sijaan syvää autismia ja matemaattista lahjakkuutta on usein samassa suvussa.Okei, eli matemaattinen lahjakkuus ei välttämättä ole hyvä juttu.
Parempi ettet ymmärrä matematiikasta mitään.
Mitkään yksittäiset geenit eivät määrää yksilön älykkyyttä, vaan älykkyys ja älykkyystesteissä menestyminen koostuu monen taustalla olevan tekijän summasta. Isomman pään ympärysmitan voi luonnollisesti katsoa korreloivan korkeamman älykkyyden kanssa, mutta korrelaatio ei aina tarkoita kausaliteettia.
Artikkelissakin mainitut alzheimerin tauti, masennus, skitsofrenia, tupakointi ja liikalihavuus liittyvät ilmiöinä vahvasti pitkäkestoiseen stressiin, siitä aiheutuviin tulehduksellisiin aivosairauksiin ja elämänhallinnan haasteisiin. Masennuksen syy on usein traumaattisissa kokemuksissa ja varhaislapsuuden vuorovaikutushäiriöissä, ja sen ymmärretään nykypäivänä olevan skitsofrenian sekä alzheimerin taudin ohella aivojen krooninen tulehdustila, joka lisää riskiä myös myöhempään neurologiseen rappeutumiseen ja dementian puhkeamiseen. Samoin tupakoinnilla ja liikalihavuudella on linkki pitkäkestoiseen stressiin, jota yksilö alkaa lievittää haitallisella addiktiolla. Alttius masennukseen, alzheimerin tautiin tai nikotiiniriippuvuuteen voi liittyä siten älykkyyden sijaan tulehdusperäisten autoimmuunisairauksien esiintymiseen, suurempaan psykologiseen kuormitukseen ja huonoon stressinsieto- ja palautumiskykyyn.
Se että löydettyihin ns. älykkyysgeeneihin yhdistyy keskimääräistä vähäisempi ilmaantuvuus emotionaaliseen stressiin ja sosiaaliseen oppimiseen kytkösissä olevia sairauksia saattaisi johtua siitä, että autistien ja tietynlaisten hyvin fokusoituneiden yksilöiden tunne-elämä ja sosiaalisten ärsykkeiden prosessointi on hyvin erilaista, ehkä jopa tietyssä mielessä rajoittuneempaa, suoraviivaisempaa tai kontrolloitua. Autismiin liittyy vaikeus mm. kognitiivisessa empatiassa, mikä tarkoittaa, että henkilön on vaikea tunnistaa toisten kokemia tunteita tai ymmärtää omaa asemaansa vuorovaikutustilanteissa. Saattaa olla, että nämä geenivariaatiot tällä tapaa suojaavat riippuvuuksien, masennuksen ja tulehduksellisten aivosairauksien kehittymiseltä, koska yksilö on niin keskittynyt omaan kokemusmaailmaansa eikä välttämättä tunne tai tunnista yhtä herkästi tunteita, jolloin hän välittää vähemmän siitä mitä ympärillä tapahtuu. Tällaisilla ominaisuuksilla on puolensa mutta lisäksi oma hintansa, joka pahimmillaan voi näkyä syvänä autismina ja kehitysvammaisuutena. Ihmisen ymmärrys geeneistä on kuitenkin vielä kovin vajavaista, joten on parempi olla vetämättä tutkimuksesta liian suoria johtopäätöksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
PalstaTrolli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
PalstaTrolli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Geenit eivät itse asiassa määrittele älykkyyttä.
Äly periytyy äidiltä ja täytyyhän sen silloin olla äidin "geenikartassa".
Et kai oleta oppimisen lisäävän älykkyyttä, koska se ei ole opittavissa?
Äly ei periydy pelkästään äidiltä, vaikka tällainen väite nykyään feministiseen kaanoniin kuuluukin.
Ei, vaikka olet niin todennäköisesti Hesarista lukenut.
No sitten vaan linkkiä kehään, tai valehtelet.
Alkuperäinen ja ensimmäinen artikkeli älykyyden periytymisestä vain äidiltä oli Cosmopolitan lehdessä.
Luotettavassa lähteessä siis.
Viitteenä kirjoittaja Lauren Smith käytti, kappas, itseään.
Ja perusteena hänellä oli artikkeli hiiren aivosoluista.
Ongelmia aivosoluartikkelissa on vain kaksi.
Tekijä on ilmoittanut tutkimuksen olevan epäonnistunut jo ammoin ja artikkeli ei käsitellyt älykkyyden peritymistä.
Kertoo jotain ajastamme, että ihmiset haluavat uskoa tällaista ja ns. laatumedia sen julkaisee.
Ja noin muuten, kvg.
Hienoa, että joku tuo vähän faktaa tähän keskusteluun.
Mutta kun se on av-mammalle myönteinen artikkeli, niin täytyyhän sen olla totta...
Autistit ovat usein lapsenomaisia ja vähän yksinkertaisen oloisia käytökseltään. Erityislahjakkuus saattaa siis yllättää. Mutta he myös aidosti ovat heikompia ymmärtämään sosiaalisia kuvioita tai ihmisten motiiveja. Siksi monet joutuvat kiusatuiksi tai hyväksikäytetyiksi elämässään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Geenit eivät itse asiassa määrittele älykkyyttä.
Äly periytyy äidiltä ja täytyyhän sen silloin olla äidin "geenikartassa".
Vieläkö tämä moneen kertaan tieteellisesti kumottu väite jatkaa elämäänsä? No, mammapalstalla ihan ymmärrettävää.
Vierailija kirjoitti:
Mitkään yksittäiset geenit eivät määrää yksilön älykkyyttä, vaan älykkyys ja älykkyystesteissä menestyminen koostuu monen taustalla olevan tekijän summasta. Isomman pään ympärysmitan voi luonnollisesti katsoa korreloivan korkeamman älykkyyden kanssa, mutta korrelaatio ei aina tarkoita kausaliteettia.
Artikkelissakin mainitut alzheimerin tauti, masennus, skitsofrenia, tupakointi ja liikalihavuus liittyvät ilmiöinä vahvasti pitkäkestoiseen stressiin, siitä aiheutuviin tulehduksellisiin aivosairauksiin ja elämänhallinnan haasteisiin. Masennuksen syy on usein traumaattisissa kokemuksissa ja varhaislapsuuden vuorovaikutushäiriöissä, ja sen ymmärretään nykypäivänä olevan skitsofrenian sekä alzheimerin taudin ohella aivojen krooninen tulehdustila, joka lisää riskiä myös myöhempään neurologiseen rappeutumiseen ja dementian puhkeamiseen. Samoin tupakoinnilla ja liikalihavuudella on linkki pitkäkestoiseen stressiin, jota yksilö alkaa lievittää haitallisella addiktiolla. Alttius masennukseen, alzheimerin tautiin tai nikotiiniriippuvuuteen voi liittyä siten älykkyyden sijaan tulehdusperäisten autoimmuunisairauksien esiintymiseen, suurempaan psykologiseen kuormitukseen ja huonoon stressinsieto- ja palautumiskykyyn.
Se että löydettyihin ns. älykkyysgeeneihin yhdistyy keskimääräistä vähäisempi ilmaantuvuus emotionaaliseen stressiin ja sosiaaliseen oppimiseen kytkösissä olevia sairauksia saattaisi johtua siitä, että autistien ja tietynlaisten hyvin fokusoituneiden yksilöiden tunne-elämä ja sosiaalisten ärsykkeiden prosessointi on hyvin erilaista, ehkä jopa tietyssä mielessä rajoittuneempaa, suoraviivaisempaa tai kontrolloitua. Autismiin liittyy vaikeus mm. kognitiivisessa empatiassa, mikä tarkoittaa, että henkilön on vaikea tunnistaa toisten kokemia tunteita tai ymmärtää omaa asemaansa vuorovaikutustilanteissa. Saattaa olla, että nämä geenivariaatiot tällä tapaa suojaavat riippuvuuksien, masennuksen ja tulehduksellisten aivosairauksien kehittymiseltä, koska yksilö on niin keskittynyt omaan kokemusmaailmaansa eikä välttämättä tunne tai tunnista yhtä herkästi tunteita, jolloin hän välittää vähemmän siitä mitä ympärillä tapahtuu. Tällaisilla ominaisuuksilla on puolensa mutta lisäksi oma hintansa, joka pahimmillaan voi näkyä syvänä autismina ja kehitysvammaisuutena. Ihmisen ymmärrys geeneistä on kuitenkin vielä kovin vajavaista, joten on parempi olla vetämättä tutkimuksesta liian suoria johtopäätöksiä.
Kiitos, tässä oli joitain hyviä pointteja. Toisaalta esim olen lukenut että asperger-lasten oireet vähenevät kun he kasvavat ja tulevat aikuisiksi, mutta toisaalta tilalle saattaa tulla masennus, erilaiset riippuvuudet jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Geenit eivät itse asiassa määrittele älykkyyttä.
Äly periytyy äidiltä ja täytyyhän sen silloin olla äidin "geenikartassa".
Vieläkö tämä moneen kertaan tieteellisesti kumottu väite jatkaa elämäänsä? No, mammapalstalla ihan ymmärrettävää.
Moneen kertaan kumottu? Enpä ole kuullutkaan vaikka ammattini puolesta paljon alan tutkimusta seuraan.
Vierailija kirjoitti:
https://www.terve.fi/artikkelit/80093-samat-geenit-tekevat-joko-alykkaa…
Tuossa tuo juttu.
Niin, jommaksi kummaksi yleensä. Otsikko antaa ymmärtää, että molempia yhtäaikaa. Aloittaja veti siis autismikortin. 😂
Vierailija kirjoitti:
Miesgeeneistä puhe siis. Aiheuttaa ne paljon muutakin, kuten peniksen. Naisgeenit aiheuttavat keskinkertaisuutta ja vaatimattomia saavutuksia, kateellista feminismiä ja huonoa käytöstä työpaikoilla jne.
Lisääntyvätkö miehet siis miesten kanssa ja naiset naisten kanssa, vai kuinka nämä mies- ja naisgeenit siirtyvät eteenpäin?
Jollekin miehelle kova paikka, että lapsi voisi periä äidin älykkyyden.
Neurotyypillisillä ihmisillä vaikuttaisi myös olevan taipumus arvioida älykkyyttä aika sekundaarisilla kriteereillä. Jos esimerkiksi autisti ei ole erityisen kiinnostunut toisten ihmisten seurasta tai ei ainakaan välitä toisten ihmisten mielipiteistä, sitä pidetään helposti tyhmyyden merkkinä, samoin sitä, jos hänen puhetyylinsä tai elekielensä on normaalista poikkeavaa.