Kokemuksia perheen sisäisestä adoptiosta??

Sinä et tarvitse exältäsi minkäänlaista lupaa, koska olet yksin lapsesi huoltaja! (Mikäli teillä olisi yhteishuoltajuus, niin siinä tapauksessa tarvitsisit luvan.)



Valitettavasti en tiedä kuka vahvistaa adoption tapauksessanne, mutta olettaisin, että jos soitat kuntanne sosiaalitoimeen niin he osaavat auttaa.

Kysyit näköjään vielä, että tarvitseeko teidän olla naimisissa... Nyt en ole tästä 100% varma, mutta käsittääkseni kyllä.



no höh, ei miusta nyt kauheesti apua ollut, mutta toivottavasti edes vähän=).

käsittääkseni Suomen lakien mukaan pariskunnan täytyy olla naimissa eli avoliitossa olevat eivät voisi adoptoida edes perheen sisäisesti. Ja olet aivan oikeassa että prosessi edellyttää molempien (mikäli tiedossa) biologisten vanhempien suostumuksen. Lisäksi teidän täytyy käydä adoptioneuvonnassa joko oman kuntanne sosiaalitoimistossa tai he antavat maksusitoumuksen Pelastakaa Lapsille.



PikkuTähti: Ei vanhemmuus riipu huoltajuudesta. Esim juridisesti lapsi kyllä perii molemmat vanhempansa riippumatta siitä kuka hänen huoltajansa on, esim. huostaanotetut lapset perivät vanhempansa.

itseasiassa en minä puhunut vanhemmuudesta, vaan adoption kautta saadusta/vahvistetusta huoltajuudesta.



Esimerkki 1: ystäväperheessämme äidin uusi aviomies adoptio vaimon aikaisemmassa liitossa syntyneet lapset; eikä heillä siinnä mitään adoptioneuvontaa ollut tai (ex-puolison) suostumuksia tarttettu. Lapsen huoltaja allekirjoitti suostumuksensa puolison adoptioon ja puoliso allekirjoitti haluavansa adoptoida lapset.

Esimerkki 2: Sellaisessa ystäväperheessä, jossa äidillä ja ex-aviopuolisolla oli yhteishuoltajuus -biologinen isä allekirjoitti lapun jossa hyväksyi uuden puolison adoptioaikeen.



toki voi olla että tässäkin käytännöt vaihtelevat eri sosiaalitoimistoissa, mutta näin meidän kotikaupungissamme.

PikkuTähti:

itseasiassa en minä puhunut vanhemmuudesta, vaan adoption kautta saadusta/vahvistetusta huoltajuudesta.

ja -Tupu83- kysyy: Miten nykyisen mieheni onnistuu adoptoida lapsemme? Eli miten hänen miehensä voisi ottaa lapsen omakseen eli miehestä tulisi lapsen toinen vanhempi.

Adoption kautta saa sekä vanhemmuuden että huoltajuuden, mutta adoption edellytyksiin kuuluu mm. aina neuvonta. Sinun tuttavapiirissäsi on ilmeisesti lapset saaneet huoltajan äidin uudesta puolisosta ei uutta vanhempaa eli adoptioisää. Tosin esimerkki 2 on voinut myös päätyä ihan adoptioon asti jos biologinen isä on oikeasti luovuttanut lapsensa adoptioon, ei vain luopunut huoltajuudesta uuden puolison hyväksi.

toki voi olla että tässäkin käytännöt vaihtelevat eri sosiaalitoimistoissa, mutta näin meidän kotikaupungissamme.

Adoptiolaki ja sitä myötä käytännöt adoption suhteen ei vaihtele eri kaupungissa, luultavasti myös huoltajuusasioissa käytännöt on samat.

Elikkäs nykyinen miheni haluaa adoptoida minun lapseni edellisestä liitosta. Ollaan oltu yhteydessä lastenvalvojaan ja pelastakaa lapset ry:hyn. Adoptioneuvonta on pakollinen , vaikka kyse onkin perheen sisäisestä adoptiosta. Jos ette ole naimisissa adoptio ei onnistu. Avopuoliso ei voi adoptoida perheen sisäisesti, oheishuoltajuuden voi saada. Jos sinulla ja lasten biologisella isällä olisi yhteishuoltajuus, tarvitsisit mihen suostumuksen adoptioasioissa, mutta yksinhuoltajana et. Kun olette käyneet adoptioneuvonnassa, kestää ennekuin paperit saadaan tehtyä ja vahvistettua. Tämän jälkeen lapsi ei enää peri biologista isäänsä, vaan adoptioisänsä. Ja biologisen isän elatusvelvollisuus luonnollisesti lakkaa. Meillä on homma menossa puolessa välissä, ja täytyy sanoa että mieli tekisi lopettaa kesken. jotenkin on niin monimutkaista ja pitkäveteistä. Toivottavasti tästä sepostuksesta sai jotakin selvää:)

Olen netistä etsiskellyt tietoa tähän asiaan ja jossain sanottiin, että ei tarvitse olla naimissia mutta kyllä tämän asian takia voi mennä vihillekkin kun menisin muutenkin =)



Törmäsin myös tähän oheishuoltajuus asiaan. Se onkin mutkattomampi juttu kuin adoptoiminen. Meillä on se ongelma, että kun exääni on todella vaikea saada kiinni ja hän valehtelee, niin nimen saaminen johonkin paperiin olisi todella vaikeaa. Elatussopimuskin piti uusia oikeuden kautta, kun hän pisti vastaan lupauksistaan huolimatta.



Tämä tulee varmasti olemaan pitkä ja kivinen prosessi sitten kun siihen ryhdymme. Olen tietoinen myös siitä, että adoption kautta lakkaa elatusvelvollisuus ja sukulaissuhteet katkeaa (ei niitä kyllä ole ollut tähänkään saakka). Samoin lapsi tulee perimään sitten adoptio isän.



Vielä yksi asia. Jos ja kun menemme naimisiin ja otan miehen sukunimen niin minähän saan vaihtaa tytön samalle nimelle ilman biologisen isän suostumusta, koska olen yksinhuoltaja?? Tarkoitan siis ennen adoptiota.

Jaa lilla79 sanoikin että en tarvitse exän suostumusta, koska olen yksinhuoltaja. Tämä muuttaakin sitten tuon kohdan että nimen saaminen vaikeaa.



Kuinka pitkällä teillä muuten on asia menossa? Kauanko se on ollut vireillä?

Maistraatin lapuissa lukee näin: Jos alaikäisen lapsen vanhempi menee avioliittoon muun kuin toisen vanhemman kanssa ja he ottavat yhteisen sukunimen, puolisot voivat sopia siitä, että lapsi saa puolisoiden yhteisen sukunimen. Edellytyksenä on, että lapsen vanhempi yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa on lapsen huoltaja. Lapsen nimen muuttaminen edellä mainutulla tavalla edellyttää toisen vanhemman suostumusta silloin, kun myös hän on lapsen huoltaja. Lapsen sukunimi voidaan muuttaa yhteiseksi vain avioliiton aikana.



Missä vaiheessa olette? Harkitsemme tätä mieheni kanssa ja olisi mukava kuulla miten sujuu.

Tässä lukee vielä, että: Lapsen sukunimi voidaan muuttaa ilmoittamalla siitä kirjallisesti sille maistraatille, jonka toimialueella hänellä on kotikunta tai väestökirjanpitokunta. Maistraatista saa lomakkeita ilmoituksen tekemistä varten mm. sen kotisivuilta www.maistraatti.fi.

Eli meillä sama prosessi menossa... Soskusta sanottiin, että naimisissa on pitänyt olla vähintään 4 vuotta, biologisen isän suostumus pitää olla jos se on mahdollista ja jos/kun on yhteisiä lapsia, se auttaa asiaa.



Sitä en tiedä, kuinka kauan ko. projekti kestää. Me ollaan oltu jonossa nyt... jaa' a vähän yli vuosi. Soskuntäti otti meidät silloin jonoon vaikka oltiin oltu naimisissa vasta vähän vajaa 3 vuotta. Itse projekti on kuulemma pitkälti samanlainen kuin muualta adoptointi, joten se(kin) saattaa kestää kauan. Asumme pääkaupunkiseudulla ja hirvittää että täällä sitä jonoa piisaa.



Tytön nimen muutin meidän kaikkien nimeksi häiden jälkeen ilmoittamalla siitä kirjallisesti maistraattiin. (Siihenkin lappuun pitää olla biologisen isän allekirjoitus mikäli mahdollista.) Meni ehkä pari-kolme viikkoa ja kaikilla oli sama sukunimi.

Nosto