Lue keskustelun säännöt.
Millä tästä vitutuksesta pääsee eroon???
11.11.2006 |
Aamulla noi kakarat heräsi jo klo 7, eikä yhtään alkanut vituttamaan, arkiaamuna ne saa repiä puolikahdeksan aikaan sängystä väkisin ylös ja kauhee kiukuttelu kun tahtois vielä nukkua ja nyt lauantaina kun saisi nukkua niin vittu ne ihan kiusallaan herää seitsemältä.
Eli siis tuosta alkoi vitutus ja vaikka mitä tekisi niin joka asia ottaa päähän ja karjun ja huudan kaikelle vaikkei välttämättä olisi mikään niin huonostikaan. Millä mä saan itseni edes hieman paremmalle tuulelle???
Voi, mies sais viedä noi muksut tänään yökylään hoitoon niin edes joskus saisi nukkua seitsemää pidempään
Kommentit (5)
Ihanainen koira, saatanalliset kakarat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Aamulla noi kakarat heräsi jo klo 7, eikä yhtään alkanut vituttamaan, arkiaamuna ne saa repiä puolikahdeksan aikaan sängystä väkisin ylös ja kauhee kiukuttelu kun tahtois vielä nukkua ja nyt lauantaina kun saisi nukkua niin vittu ne ihan kiusallaan herää seitsemältä.Eli siis tuosta alkoi vitutus ja vaikka mitä tekisi niin joka asia ottaa päähän ja karjun ja huudan kaikelle vaikkei välttämättä olisi mikään niin huonostikaan. Millä mä saan itseni edes hieman paremmalle tuulelle???
Voi, mies sais viedä noi muksut tänään yökylään hoitoon niin edes joskus saisi nukkua seitsemää pidempään
Olenkin opetellut meneen nukkumaan ajoissa. Meillä koko perhe on sängyssä jo kymmeneltä, usein aikaisemmenkin. Pienimmät nukahtaa kahdeksan maissa. Jaksaa sitten seiskalta nousta edes jotenkuten ylös. Eikä tarvi lapsille karjua eikä sanoa, että lapset vituttais.
Väsyny minäkin joskus olen ja karjun, mutta yritän ottaa itteäni niskasta kiinni ja ravistella. Ja pysyttelen mahdollisimman pitkään huutamatta. Siitä ei tule kuin kierre.
Pistä muksut päiväunille tai videon ääreen ja hengähdä itsekin hetki.
huono päivä ja lapset eivät sitä kiukuttelullaan ja pahanteollaan paranna, ainoa joka oikeasti välittää on tällä hetkellä koira. Se pyrkii olemaan poissa jaloista, mutta vaistoaa kun tarvitsen. Kyllä, tänään koirani on ihana ja lapset saatanan kakaroita, mutta ei se aina niin ole, yleensä lapset ovat vallan rakkaita.
Anteeksi jos puran vitutustani täällä ja pyrin olemaan näyttämättä sitä lapsilleni. Anteeksi jos olen väsynyt, kiva että sain tietää, ettei pienen lapsen äiti saa ikinä olla väsynyt.
lähtemään.
Huoh, ehkäpä tämä tästä. Tämä päivä on huono päivä, huominen on parempi
kun näkee, että mulla on tosi paha olla :( Mä oon kyllä surkea äiti.
Äskön löin pääni hyllyn kulmaan (joo, kruunasi tämän päivän) ja sit meni yli ja kiljuin kurkkusuorana ja lysähdin maahan itkemään, mitä tekee kuopus, tulee viereen nauramaan, itkin vielä enemmän. Onneksi mulla on koira :) Se rakas ihana mussukka tuli viereen ja ei yleensä anna päätään silitettäväksi niin se tuli nuuskuttamaan mun pään viereen ja nuoli kyyneleet pois, tuli niin paljon parempi mieli :) :) ilman koiraani en jaksaisi