Onko kohtuutonta vaatia palvelua suomeksi?

Vierailija kirjoitti:

Yhtä asiaa ihmettelen. Miksi ankeimmassakin lähiökebbabilassa ainakin yritetään puhua suomea? Mutta näissä "fiineissä paikoissa" eivät edes yritä? Ei se perussanasto niin ihmeellistä ole, etteikö sitä nopeasti oppisi ei siinä mitään filosofisia keskusteluja tarvitse suomeksi käydä. Ja menussa voi olla samat tekstit suomeksi ja englanniksi, jolloin siitä voi varmistaa, että tämäkö se oli mitä tilattiin.

Myös minä ihmettelen tätä. Ehkä syynä on yrittäjän ja hänen samantaustaisen työntekijänsä englannin taidon puute. Vieä tärkeämpi syy on sen perusasian sisäistäminen, että se joka myy, ei asiakas, tekee parhaansa onnistuakseen, esim. opettelee uuden maan kieltä - muuten jää kaupat tekemättä!

Kielen oppii puhumalla.

Vierailija kirjoitti:

Har du någonsin funderat på att be om det du vill ha i stället för att kräva? Skillnaden är ungefär den samma som mellan folk och babianer. Jag vet att detta är svårt för finnar.

Det samma tycks gå för er där oppe i pampas. Din inställning mot finnar tyder på det. Här i huvudstadsregionen lever vi normal sida vid sida, och närmast alla medelålders, och yngre svenskar kan också finska. Skulle inte falla mej i att KRÄVA betjäning på svenska! Varför skulle jag göra det? Jag klarar mej bra på finska, och förstår att det inte alltid fungerar åt det andra hållet. Däremot har jag i arbetslivet flere gånger stött på äldre svensksprågiga damer, som kräver att bli betjänade på svenska. Ibland verkar de sedan besvikna, när man faktiskt svarar på svenska. De hade väl väntat på att få klaga om betjäning på fel språk.

Saimme lapseni kanssa (aikuinen sekin) kauhean riidan aikaiseksi, kun hänen mielestään on OK, että ravintoloissa esim.tarjoilija puhuu vain englantia. Sanoi minua rasistiksi, kun oletan saavani suomenkielistä palvelua. Ja lisäksi vetosi siihen, että on pulaa ravintolatyöntekijöistä. 

Asioin sujuvasti englanniksi, mutta joka kerta kun joudun näin tekemään, laitan palautetta kyseiselle puljulle. Eniten harmittaa ja ärsyttää, kun myyjät tuntuvat suhtautuvan jotenkin ylimielisesti siihen tosiasiaan, etteivät kykene asioimaan suomeksi edes pienen lapsen tasoisesti! Eikö ennemminkin tulisi olla pahoitteleva? Kyllä vaan itseäni hävettäisi mennä ulkomaille töihin, ja sitten pyytää asiakkaita asioimaan englanniksi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhtä asiaa ihmettelen. Miksi ankeimmassakin lähiökebbabilassa ainakin yritetään puhua suomea? Mutta näissä "fiineissä paikoissa" eivät edes yritä? Ei se perussanasto niin ihmeellistä ole, etteikö sitä nopeasti oppisi ei siinä mitään filosofisia keskusteluja tarvitse suomeksi käydä. Ja menussa voi olla samat tekstit suomeksi ja englanniksi, jolloin siitä voi varmistaa, että tämäkö se oli mitä tilattiin.

Myös minä ihmettelen tätä. Ehkä syynä on yrittäjän ja hänen samantaustaisen työntekijänsä englannin taidon puute. Vieä tärkeämpi syy on sen perusasian sisäistäminen, että se joka myy, ei asiakas, tekee parhaansa onnistuakseen, esim. opettelee uuden maan kieltä - muuten jää kaupat tekemättä!

Kielen oppii puhumalla.

Samoin kun aina mainostetaan että aasialaiset opettelevat kielen jne. niin eivät todellakaan opettele. Kauppakeskusten ja keskustan trendipaikoissa on niin nokkavia nuoria tyttöjä töissä, ettei ole tosikaan- eivät puhu sanaakaan suomea, eivätkä tunnu edes haluavan oppia. Sitten taas jossain peräkylillä pientä elintarvikekiskaa pitävä vanhempi aasialainen nainen voi sitkeästi asioida kaikkien kanssa suomeksi. Ja taas intialaiset IT-ammattilaiset, jotka kehuskelevat kielitaidollaan netissäkin, eivät edes yritä ymmärtää suomea. Vaihtelua on hurjasti.

Olin menossa pitkästä aikaa vähän parempaan paikkaan syömään. Helsingin keskustassa oli ihan hyvät arvostelut saanut Aussihenkinen ravintola. Siellä ei ollut edes suomenkielistä ruokalistaa. Ruuan nimestä ei suoraan selvinnyt minkä eläimen lihaa tämä on ja kun tarjoilijalta kysyin, ei hänkään tiennyt. Keittiöstä kävi kysymässä, mutta epäselväksi asia silti jäi, joten vaihdoin paikkaa.

Mulla oli aikoinaan saksalainen työkaveri, nuori mies.

Hän puhui aika hyvin suomea. Kysyin, oliko pitkään ollu Suomessa, kun osasi niin hyvin puhua.

Sanoi olleensa 2 kk. Kertoi, että oli pari viikkoa vain kuunnellut ja ihmetellyt ja sitten alkanut yrittää puhetta ja ilahtui suuresti, kun ihmiset alkoivat ymmärtää hänen yrityksiään. Siitä se sitten lähti😘

Enkkua ei osannut sanaakaan, eikä olettanut kenenkään osaavan saksaa.

Ei ole.

Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa suomi on virallinen kieli.