Miten mies on laiskistanut sinua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mies valitti kauluspaitojensa silityksestä. En jaksa käyttää hihalautaa. Mies silittää paitansa itse.

Minun mieheni on aina silittänyt omat paitansa, ja yleensä kysyy vielä lopuksi, voisiko silittää minullekin jotakin. Äiti opetti, että jo nuorena suhteen alussa kannattaa välttää silittäminen kaltaisten hommien hoitamista toisen puolesta, ellei halua hoitaa niitä liiton loppuun saakka. Koska mieheni tarvitsee töihin viikossa vähintään viisi silitettyä paitaa, tajusin heti alussa, etten voi ottaa sellaista hommaa hoitaakseni. Enkä ottanut.

Ei ole kummallekaan tullut mitään marttyyrifiiliksiä, ja ollaan sentään oltu lähes 20 vuotta yhdessä.

Nuo miesten oikeaoppiset kauluspaidan silittämiset on hassuja. Ne kuuluu tehdä jokin kaavan mukaan jossain tietyssä järjestyksessä. Tuohon menee niin tuhottomasti aikaa, että ehtisi silittää kaksi koneellista pyykkiä.

Hihoihin ei saa jäädä silityssaumaa.

Istun sohvalla ja mies tuo ruoan ja juomat eteen. Ei jaksa nousta ylös kun hyvä ohjelma menossa.

Vierailija kirjoitti:

Mies tekee silti osuutensa muista kotitöistå, vai etkö laske niitä mukaan ollenkaan "laiskustumiseesi"?

Ei tee. Ei ole koskaan osannut mitään tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En esim. juuri viitsi tuoda itse takkapuita sisään, imuroida, tehdä lumitöitä, voidella omia suksiani, laittaa omaa autoani lämmitykseen pakkasaamuna, tyhjentää tiskikonetta enkä kiillottaa omia kenkiäni. Osittain tämä asiaintila johtuu siitä, että mies ehtii aina tehdä nämä asiat ennen kuin joutuisin niihin tarttumaan.

Jos olisi pakko, tietysti tekisin nuo asiat. Mutten tee kun ei ole.

Vastavuoroisesti teen kyllä monia muita asioita kotona.

Mitäpä sinulle jää, jos mies tekee kaiken tuon?

Ihan riittävästi jää, kiitos kysymästä! Päivittäin teen esim. ruoan koko perheelle (syömme joka ilta yhdessä kotitekoisen päivällisen), useita kertoja viikossa hoidan ruokakauppa-asiat, leivon leivät, pesen vessat, autan lapsia läksyissä, pesen ja ripustan pyykkiä jne. Kyllä meillä hommia riittää molemmille. Eiköhän jokainen pitkään sopuisasti yhdessä elävä pari kehitä jonkinlaisen työnjaon joko ääneen sopien tai sitten hiljalleen ajautuen itselle mieleisimpien tai sopivimpien hommien hoitajaksi.

Tärkeintä varmaan, että jako on molempien mielestä reilu.