Nyt se on tutkittu! Liukkaalla kelillä liukastellaan eniten

Vierailija kirjoitti:

"Suomessa kirjataan vuosittain noin 50 000 liukastumistapaturmaa, joista 1020 johtaa kuolemaan". Huh!

10-20. Viiva katosi.

Luitteko juttua? Homman pointti oli se että väittelijä on kehittänyt mallin jolla voidaan ennustaa teiden liukkautta, ja tätä varten tehty "liukkailla keleillä liukastellaan eniten" on sivutulos jolla perustellaan liukkauden ehkäisemisen ja siitä varoittamisen tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

Luitteko juttua? Homman pointti oli se että väittelijä on kehittänyt mallin jolla voidaan ennustaa teiden liukkautta, ja tätä varten tehty "liukkailla keleillä liukastellaan eniten" on sivutulos jolla perustellaan liukkauden ehkäisemisen ja siitä varoittamisen tarvetta.

Aivan peruskauraa se mallikin on.

Vierailija kirjoitti:

Ei arvon arvostelijoille tule mieleen, että otsikko on iltapäivälehden toimittajan muotoilema, tuskinpa tuo on ollut väitöskirjan koko syvin löydös.

No ei ollut, otsikko ei kerro kaikkea. Tärkein tulos on ollut maailmanlaajuisesti uusi ja ainutlaatuinen liukkauden ennustemalli. Ei siis mikään turha tutkimus, jos tuo tulee käyttöön ja sillä saisi vähennettyä vahinkoja.

Iltaläyhyjen klikkihuoraamista. Tahallaan muotoiltu otsikko harhaanjohtavaksi.

Ymmärtääkseni tuossa on kehitetty säämuuttujiin liittyvä malli joka sään muutoksista ennustaa vammojen määrän ja siis hoitotarpeen. Tieliikenteessä on jo vastaava malli käytössä. En tunne asiaa tarkemmin mutta tällainen tieto alkuperäiseen artikkeliin oli jemmattu.

Kuten joku edellä totesi, väitöskirjat eivät saa painolupaa jos ne on ns. nollatutkimuksia.

Gradut ja kandintutkielmat taas ovat useinkin, niiden tarkoitus on vain osoittaa että opiskelija osaa muotoilla tutkimuksen.

Vierailija kirjoitti:

Siinä väitöskirjassa on kehitetty liukkauden ennustemalli, mutta toimittaja on päättänyt antaa jutulle tyhmän klikkiotsikon.

Ennen tuota taidettiin sanoa säätiedotukseksi..

Ehkä tämäkin pitää erikseen kertoa nykynuorille. Jo 2010-luvun alussa kerran kävelin autokorjaamolta läheiselle Prismalle kahvittelemaan odotusajaksi, oli talvi ja matkan varrella pitkä ja jyrkkä alamäki. Joitain nuoria koululaisia ilmeisesti oli koulumatkalla, suunnilleen jokaikinen heistä liukastui mäessä, mutta itsellä (olin silloin päälle kolmikymppinen mies) ei ollut mitään vaikeutta pysyä pystyssä lumisesta kadunpinnasta huolimatta.

Nuorten kaatuilu ja liukastelu oli minusta ihan silmiinpistävän runsasta. Itsellä ei ole lapsia enkä tunne ketään lapsia tai nuoria. Ihmettelin itsekseni mitä on tapahtunut kun ei osata sopeutua enää Suomen olosuhteisiin.

Liukkaus, liukastelu, liukas, teen tästä tieteellisen tutkimuksen!

Kyllä, se on nyt todistettu, liukkaus on liukasta ja aiheuttaa liukastumista.

Liukastua voi myös vaikkapa kylpyhuoneessa saippuaan, koska saippua aiheuttaa kaakelilla liukkautta.

Kiitos tämän havainnon olen nyt tohtori - taputtakaa!

Sain myös apurahaa Suomen kansalta tutkimukseeni 30 000 €.

Eero, liukas luikku ja nyt myös tohtori.

"Tassa vaitoskirjatyossa esitellaan Ilmatieteen laitoksella kehitetty numeerinen malli, joka ennustaa jalkakaytavien liukkautta. Tyo esittelee mallin fysikaalisen toiminnan ja sen, miten liukkauden mallintaminen on toteutettu. Malli toimii paivystavien meteorologien apuvalineena ja paatoksenteon tukena, kun annetaan varoituksia erittain liukkaista jalkakaytavista. Meteorologien lisaksi mallista hyotyvat myos kaupungin teiden talvikunnossapito seka varoitusten kautta myos kansalaiset."

Ei juma

Tulee olemaan aika mielenkiintoinen "väitöskirja"...

Vierailija kirjoitti:

Luitteko juttua? Homman pointti oli se että väittelijä on kehittänyt mallin jolla voidaan ennustaa teiden liukkautta, ja tätä varten tehty "liukkailla keleillä liukastellaan eniten" on sivutulos jolla perustellaan liukkauden ehkäisemisen ja siitä varoittamisen tarvetta.

Itse asiassa tuossa työssä on kehitetty malli nimenomaan jalankulkuväylien liukkauden ennustamiseen. Se eroaa ajoväylien liukkaudesta ja siksi tiesäämallin ajoratojen liukkautta koskevat ennusteet eivät täysin päde jalankulkuun.

Iltalehden toimittajan otsikointi on rikollisen typerä. Kuten joku Iltalehden kommenttipalstalla sanoi: jos tuolla ennustemallilla saadaan estettyä edes yksi lonkkamurtuma tai vakava päävamma, se on maksanut itsensä.

Miettikää, miten paljon esimerkiksi sairaaloissa säästyy rahaa, kun henkilökuntaa voidaan määrätä etukäteen enemmän töihin, jos liukkausennuste kertoo, että seuraavana aamuna jalkakäytävät ovat erittäin liukkaita esimerkiksi klo 06-15. Sen sijaan, että katsottaisiin yleisluontoisia tavallisia sääennusteita ja pidetään väkeä töissä edellisestä illasta seuraavaan iltaan, nyt voikin riittää, että lisäväki on töissä vain klo 6-18.  Siinä säästyy aika monta euroa.

Jos saman mallin avulla voidaan hälyttää jalkakäytävien kunnossapito töihin torjumaan liukkautta jo vähän etukäteen sen sijaan, että odotetaan ensimmäisiä havaintoja liukkaudesta, saatetaan välttyä aika monelta sairaalareissulta.

Iltalehden kommenteista ja Twitteristä näkee, että iso osa kommentoijista on lukenut tuon täysin harhaanjohtavan otsikon. Jutun lukemalla olisi ehkä ymmärtänyt, että tuo väitöskirja sen yhteydessä kehitetty liukkaudenennustusmalli säästää paljon yhteiskunnan rahaa ja parhaassa tapauksessa pelastaa henkiä. Onko noiden ilkkujien mielestä todella ihmishenkien pelastaminen, mahdollisesti sadoilta tai tuhansilta vammautumisilta välttyminen ja yhteiskunnan rahan säästyminen jollain tavalla naurettava asia?

Kiva varmaan väittelijästäkin joutua somemyllytyksen kohteeksi juuri ennen väitöstilaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Luitteko juttua? Homman pointti oli se että väittelijä on kehittänyt mallin jolla voidaan ennustaa teiden liukkautta, ja tätä varten tehty "liukkailla keleillä liukastellaan eniten" on sivutulos jolla perustellaan liukkauden ehkäisemisen ja siitä varoittamisen tarvetta.

Huomaa ketkä olleet korkeakoulussa ja ketkä ei. Ne ketkä eivät ole olleet, ihmettelevät ja naureskelevat ymmärtämättömyyttään.

Hukkuminen on yleisintä veteen. Tutkittu juttu.

Olis kysynyt Pihtiputaan mummolta niin olis säästynyt vaivalta. Minullakin olisi saattanut olla hieman kokemusperäistä tietoa aiheesta. On se hyvä kun tällainen asia on nyt tutkittu, niin saa suomalaiset vihdoin tietoonsa tämänkin.

On sitä näköjään fiksumpiakin toimittajia. Ilkkapohjalaisessa otsikoidaan "Marjo Hipin väitöskirja sai somessa murskatuomion – Tutkimuksessa esitellään malli, joka voi pienentää miljardilaskua"

 

Muistaakseni Ruotsissa tehtiin aikanaan tutkimus eläkeläisten liikuntatavoista. Ainoa järkevä päätelmä oli, että eläkeläiset kävelevät ripeämmin silloin kun heillä on kiire.

Olisko niin, että toisilla vielä maalaisjärki ja päättelykyky pelaa ihan ilman tällaisia tutkimuksiakin? Onko niin että korkeakoulutetut ymmärtävät luonnonlakeja vasta kun niistä on väitelty?

Väähän ohiksena.

Minulle tuli aikoinaan väitöskirjaa varten kysely silmälaseista.

Vastasin kilttinä tyttönä kyselyyn ja sain väitöskirjan hyväksynnän jälkeen palautteen.

Siinä kerrottiin, että väitöksessä todettiin, että huonoäköiset hankkivat useammin silmälaseja kuin muut🤣

Tuli ihan mieleen, että kas, kun joku ei tee väitöskirjaa siitä, että jos toinen jalka on lyhyempi, niin toinen on silloin pitempi🤔

Vierailija kirjoitti:

Olisko niin, että toisilla vielä maalaisjärki ja päättelykyky pelaa ihan ilman tällaisia tutkimuksiakin? Onko niin että korkeakoulutetut ymmärtävät luonnonlakeja vasta kun niistä on väitelty?

Todennäköisempää on, että maalaisjärki ja päättelykyky puuttuvat niiltä ihmisiltä, jotka kuvittelevat, että väitöskirjan saa tehtyä kirjoittamalla siihen pelkkiä itsestäänselvyyksiä. Tässä tapauksessa molemmat puuttuivat Iltalehden toimittajalta, joka pisti otsikkoon muka keskeisenä tuloksena tutkimuksen lähtökohdan, eikä tulosta. Parempi otsikko olisi ollut vaikka "Uusi jalankulkukelimalli auttaa säästämään miljardikuluista."

 Kaikki tietävät, että liukkaalle kelillä liukastellaan. Mutta kuinka paljon? Ja kuinka paljon liukastelu maksaa ihmisille itselleen ja yhteiskunnalle. Se ei enää olekaan itsestään selvää. Tuossa väitöskirjassa on alussa kerrottu, että liukastelu maksaa yhteiskunnalle vuosittain miljardeja. Siinä oli myös käytetty jotain työtapaturmadataa käveltyjen työmatkojen liukastumisvahingoista. Tuolla datalla osoitettiin, että liukkaan kävelykelin ennustaminen on taloudellisestikin kannattavaa, jopa kannattavampaa kuin autoilun liukkaan kelin ennusteet.

Varsinainen pihvi tuossa työssä oli tietokoneelle tehty jalankulkusäämalli, jolla voidaan ennustaa kävelyreittien liukkautta, kun käytössä on numeerinen sääennuste. Tuollaisella ennusteella voidaan parantaa kulkuväylien hoidon ajoitusta eli sekä parantaa tulosta että säästää kuluja. Esimerkiksi sairaaloissa liukkausennustetta voidaan käyttää työvuorojen suunnitteluun. Kun ennustetaan liukasta jalankulkukeliä, sairaaloissa voidaan jo etukäteen hälyttää lisäväkeä töihin sen sijaan, että väkeä kutsutaan töihin vasta sitten, kun potilaita alkaa virrata sairaalaan ja jonoa alkaa kertyä