Vanehmmat ei hyväksy miestäni koska hän on työtön

Huono

Uskolla?

Jos rakastat häntä, niin suhteenne ei kuulu kenellekkään muulle. Työttömällä miehellä on aikaa järjestää yllätyksiä, siivoilla kotia ja laittaa ruokaa.

Mitä se sun vanhemmille kuuluu?

Minä olen työtön. Toivon, että joku voisi rakastaa minua. Minäkin olen vain ihminen.

Voi ällö!

Aina nää kirjoitusvirheen kyttääjät on liikkeellä. Minä ainakin ymmärsin heti että tarkoitti: uskalla. Mutta sitten asiaan. Jos vanhempasi eivät hyväksy työtöntä niin oma on asiansa. Eipä sitä voi väkisin pakottaa ketään pitämään toisesta. Ehkä ne ajattelee vähän vanhakantaisesti ja pitää työn tekoa ihmisarvona. Nykyään ei kaikilla ole töitä syystä tai toisesta.

Kuvitteletko parantavasi hänet? Mitä kuvittelet teidän suhteestanne tulevan? Mies hoitoon ja hanki itsellesi elämä.

En yhtään ihmettele, etteivät vanhempasi halua sinun tuhlaavan elämääsi miehen elättäjänä ja hoitajana. Mitä ap saat suhteesta, entä mies?

Vierailija kirjoitti:

Jos rakastat häntä, niin suhteenne ei kuulu kenellekkään muulle. Työttömällä miehellä on aikaa järjestää yllätyksiä, siivoilla kotia ja laittaa ruokaa.

Toki aikaa olisi, mutta yleensä niin ei tapahdu..

Jätä se 🐷!

Tuo on just ärsyttävää kun vanhemmat yrittää puuttua aikuisen lapsensa elämään. Mä en halua kertoa äidilleni että mieheni on ollut lähes vuoden sairaspäivärahalla mt-ongelmien takia kun reaktio saattaisi olla sama kuin ap:n vanhemmilla. Olen ollut tosi rikki mieheni sairaudesta mutta äitille esitän että kaikki on hyvin.

Olen ihan samaa mieltä vanhempiesi kanssa, mitä jos te vaikka saatte lapsia, niin kuka nekin taas elättää.

Vierailija kirjoitti:

En yhtään ihmettele, etteivät vanhempasi halua sinun tuhlaavan elämääsi miehen elättäjänä ja hoitajana. Mitä ap saat suhteesta, entä mies?

En näe miten "tuhlaan " elämääni. Teen työtä mistä tykkään, joten en koe elättäväni ketään. Ja hänellä on omat rahansa (tuet tällä hetkellä). Lisäksi hän ei ole psyykkisesti sairas, joten en hoida ketään. minullakin on mielenterveysongelmia teinistä saakka (oikeastaan se miten aikoinaan tapasimme jonka takia suhteemme on vahva kun olemme kestäneet paljon asioita yhdessä ja tukeneet toisiamme). Saan suhteesta paljon, olemme toistemme ystävät, teemme toisemme onnelliseksi joka päivä.

Vierailija kirjoitti:

Olen ihan samaa mieltä vanhempiesi kanssa, mitä jos te vaikka saatte lapsia, niin kuka nekin taas elättää.

Ei me haluta lapsia.

t. ap

Herra mun vereni miten kylmiä ihmisiä täällä on.

Sinun ha miehesi suhde ei kuulu muille kuin teille kahdelle. En lähtisi miehen kanssa kylään tuollaisille vanhemmille. Järkyttävän nöyryyttävää miehellesi. Varsinkin jos on masentunut. Viettäkää sellaisten ihmisten kanssa aikaa jotka ovat normaaleja. Tuollaset tuomitsijat pitää karsia elämästä. Voimia ap!

Mitä sinun vanhemmille kuuluu, jos olet täysikäinen?

Vierailija kirjoitti:

Olen ihan samaa mieltä vanhempiesi kanssa, mitä jos te vaikka saatte lapsia, niin kuka nekin taas elättää.

No yhteiskunta tietenkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En yhtään ihmettele, etteivät vanhempasi halua sinun tuhlaavan elämääsi miehen elättäjänä ja hoitajana. Mitä ap saat suhteesta, entä mies?

En näe miten "tuhlaan " elämääni. Teen työtä mistä tykkään, joten en koe elättäväni ketään. Ja hänellä on omat rahansa (tuet tällä hetkellä). Lisäksi hän ei ole psyykkisesti sairas, joten en hoida ketään. minullakin on mielenterveysongelmia teinistä saakka (oikeastaan se miten aikoinaan tapasimme jonka takia suhteemme on vahva kun olemme kestäneet paljon asioita yhdessä ja tukeneet toisiamme). Saan suhteesta paljon, olemme toistemme ystävät, teemme toisemme onnelliseksi joka päivä.

Mitähän ovat "vakavat mielenterveysongelmat", jotka eivät kuitenkaan ole sairaus?

Älä kuuntele vanhempiasi. Kuuntele sydäntä ja pidä mies tyytyväisenä koska työttömyys vain lisää miehen tuskaa ja käy itsetunnolle. Anna paljon hyvää seksiä niin mies voimistuu myös työllistymään.

M39