Voiko skitsofrenikko olla niin järkevä, että osaa peitellä joitain oireita?

Väestössä on paljon ääniä kuulevia, olemassa yhdistyskin. 

Totta kai. Minulla on sukulainen, jolla on ihan diagnosoitu skitsofrenia, mutta ei ole koskaan esim. syönyt siihen lääkkeitä ja on ihan työelämässä. Hän tiedostaa itse, milloin esim. äänet on sairauteen liittyviä eikä reagoi niihin, ei anna niiden vaikuttaa käytökseensä. Ne äänet on kuulemma aina tietyn sävyisiä ja sisältöisiä ja ne pystyy siitä tunnistamaan. Hänellä yleensä uskonnollisia, esim. Jeesus tai enkeli käskee mennä jonnekin tai tehdä jotain. Hän on oppinut kantapään kautta, että ei niiden noudattamisesta seuraa mitään hyvää, joten kyseessä on sairauden oire eikä mikään Jeesus, joten ei viitsi noudattaa.

Tottakai harhoja voi peitellä, kuten mitä tahansa muutakin, toki harhojen luonteesta riippuen. Kaikki harha-aistimukset eivät kuitenkaan ole haitallisia.

Vierailija kirjoitti:

Voiko skitsofreniaa sairastava olla sen verran järjissään, että onnistuu peittämään, jos kuulee esimerkiksi ääniä?

Ihan hyvin voi ihminen tietää, että hänellä on harhoja, ts. että osa aistimuksista on pääkopan synnyttämiä.

Olen itse tuntenut muutamia skitsofreenikkoja (sellaisia joilla on psykiatrin antama diagnoosi eikä omani), ja sairaudessa on vaiheita, välillä olo on selkeämpi ja välillä sekavampi. Sopivalla lääkityksellä se voi pysyä hyvinkin hallinnassa, ja tällöin ihminen on kyllä tietoinen sairaudestaan ja käyttäytyy asiallisesti. Onko se sitten peittelyä?

Itse en kyllä mitään diagnooseja rupeaisi tekemään. Harhoja voi olla muutenkin, esim. joihinkin muistisairauksiin niitä liittyy. Toisaalta skitsofreenikolla ei välttämättä ole aistiharhoja ollenkaan.

Totta kai voi.

Yleensä skitsofrenia puhkeaa varhaisaikuisuudessa, mutta erilaisia harhoja (useimmin ääniä) on voinut olla lapsuudesta asti. Skitsofrenia voi oireilla myös hyvin eri tavoin. Voi olla paranoidi skitsofrenia, jolloin nuo harhat ja sekava ja arvaamaton käytös korostuu. Voi olla myös skitsoaffektiivinen muoto, jossa masennuskaudet ja aktiivisemmat harhaiset kaudet vaihtelevat, muistuttaen jo bipolaarista, ollen kuitenkin eri sairaus.

Yleensä psyyken sairaudet kuitenkin kasaantuvat, puhutaan ns. komorbiditeetista. Tällöin usea diagnoosi vaikuttaa päällekkäin.

On todella yleistä, että pitemmän ajan kuluessa tuon taudin voi peittää täysin. Ei ne ääniharhat ole jatkuvia kuin aivan akuutissa psykoosi vaiheessa. Kun on toipunut hetken aikaa voi mennä kuukausia tai vuosia jolloin mitään harhoja ei ole. Päihteet ja huonot yöunet yleensä lisäävät harhoja. Töissäkäyminen, päihteettömyys, liikunta ja hyvät yöunet ovat itseltä ne poistaneet kokonaan.

Diagnoosina minulla on paranoidinen skitsofrenia, joten tutkittu on usein ja paljon. 10 vuotta olen nyt ollut tavallisesti ammattini mukaisessa oman alan työssä. Ei minusta huomaa mitään sairauksia. Paljon erikoisempaa väkeä työelämässä on terveen papereilla.

Aika vähän on olemassa niitä puhuttuja "sopivia lääkityksiä". Ohis

Ei todellakaan voi varmasti tietää onko jollakin skitsofrenia jos ei ole hakenut diagnoosia. Diagnoosin monet kriteerit ovat veteen piirrettyjä viivoja ja joku toinen lääkäri voi olla toista mieltä.

Skitsofrenian kriteerit löytyy netistä, ei taida olla mikään yksi yksittäinen oire vaan useamman ilmeneminen samanaikaisesti, yleinen toimintakyvyn taantuminen lienee selvin. 

Ei teidän tehtävä ole arpoa diagnoosia. Se tulee yleensä vasta useiden sairaalajaksojen jälkeen. Voi olla myös yksittäinen psykoosi, josta ei seuraa skitsofreniaa. Montakin psykoosia voi olla ilman skitsodiagnoosia.

Suomen Moniääniset ry

https://moniaaniset.fi

"Diagnoosia on arvottu pitkään"

Kuten mitä diagnooseja on läheisellesi arvottu?

Skitsoaffektiivinen häiriö voi olla myös kyseessä. Siihen voi liittyä esim. äänien kuulemista.

Skitsoaffektiivinen tosiaan tai sitten ne ovat skitsofreniaa ennakoivia oireita, jotka alkavat usein hyvissä ajoin ennen taudin kunnollista puhkeamista. Skitsotypaalinen persoonallisuushäiriö myös.

Vierailija kirjoitti:

Skitsoaffektiivinen häiriö voi olla myös kyseessä. Siihen voi liittyä esim. äänien kuulemista.

Eikös skitsofrenia ja skitsoaffektiivinen häiriö ole käytännössä sama asia. Sivusta vain huomautan.

Lueskelen just alkavan skitsofrenian oireet ja itselläni oli täysin ne ennenkuin tuli aika pimeä jakso elämässä. Tulkittiin masennukseksi, toki en kertonut psykologille ikinä kaikkea mitä ajattelin ja uskoin.

Minulla on ollut yksi masennus jakso elämässäni mistä en muista juurikaan. Joskus tuntunut että sekoan kun ajatukset kiertää kehää. Viimeisin meni ohi lopulta ajan kanssa. Ehkä OCD. En luota ihmisiin ja tulee kauheasti haluja suojella itseään siitä syystä, varmasti oikeasti syyttää. Erona nuorempaan minään nykyään osaan ajatella, että tuollaiset ajatukset ei ole totta.

Ollaan hankkimassa lasta. En ikinä tekisi kellekään pahaa enkö ole tehnyt. Uskaltaako tällaisesta jutella mahdollisesti neuvolassa jos tulee raskaaksi?

Tuskin mikään skitsofrenia on ollut, olen käyny terapiassa vuosia.

Skitsofreniaan sairastuneet ovat yllättävän usein olleet älykkäitä nuoria ihmisiä, lukiolaisia jotka odottivat itseltään paljon.

Harhojen ja muiden sairauden tuomien vaikeuksien kanssa painiskellessa älykkyyttään ei jaksa enää hyödyntää. Mutta tottakai he voivat harhauttaa halutessaan.

Kuten mitä oireiluja? 🤣. Kryptistä nyt kyllä.