Kokemuksia psykoterapiasta?

minulle kans eilen suositeltiin sitä ja samoin ajatukset sekavat, tietoa siitä on, mutta ei olisi voimavaroja opiskelun takia rupee käymään siellä.

Toki haluaisin viettää onnellisen loppuelämän, ja jos tämä olisi keino päästä pääni sisällä olevista mustista pilvistä eroon ehkä lopullisesti niin....



Ja jos joku psykiatrinen sh on terapiaa ehdottanut, niin onko se edes niin varmaa, että sellaseen sitten pääsee? Oon lukenu, et terapiapaikat on aika tiukassa ja Kelan rahat rajalliset...



ap

monesti kelan jälkeen jää vielä itse maksettavaa ja tietysti vielä enemmän jää jos yksityiselle menee terapiaan.

On ihan hyvä tutustua omaan itseensä. Itse kävin terapiassa vajaa 3 vuotta. Siellä puhuttiin elämäntilanteestani, ajatustavoistani ja välillä päivän tapahtumista ja niistä ja näistä. Kaikesta mistä vain halusin. Itse kävin kognitiivisen psykoterapian, eli lapsuutta ei juurikaan käsitelty.



Terapeutin löytäminen oli oikeastaan hankalinta, kun olin ahdistunut eikä millään olisi ollut voimia siihen. Lisäksi kaikki terapeutit tuntuivat olevan joko varattuja tai sitten muutoin ajat eivät sopineet. Lopulta löytyi ihana terapeutti, joka ymmärsi minua ja jota minä ymmärsin.



Terapian alku oli myös hankalaa. Usein terapian jälkeen oli tosi raskas olo, ja jouduin työstämään ajatuksiani myös terapiakertojen välissä. Oikeastaan niiden kertojen välillähän se työ tehdään. Terapeutti vain ohjaa oikeaan suuntaan, jos meinaa mennä metsään.



Itse koen hyötyneeni terapiasta tosi paljon. Sen avulla sain muutettua ajatusmaailmaani, joka oli hyvin mustavalkoinen. Sain paremman itsetunnon, vaikkakin tiedostan että sen kanssa joudun vielä työskentelmään.



Tsemppiä vaan, ja sitkeyttä oikean terapeutin etsimiseen!

Saako julkisella puolella valita terapeuttia vai onko se sitten se kenet määrätään? Ja millaista terapiaa silloin käytetään, jos lapsuuden asioitakin pitäisi selvitellä?



ap

Terapiassa voi oppia ymmärtämään, miksi ja miten itsestä on tullut sellainen kuin on tullut. Se, miten tämän tiedon kanssa eletään, onkin sitten asiakkaan oma ongelma. Terapia ei välttämättä tee mitenkään onnellisemmaksi.

Psykoterapia, Tiina Tikkanen. Siinä on esitelty erilaisia terapiamuotoja. Varmasti kognitiivisessakin psykoterapiassa voidaan käsitellä lapsuutta, oma terapeuttini ei vain sitä nähnyt tarpeelliseksi. Riippuu myös varmaankin tapauksesta, itselläni ei mitään isoja juttuja lapsuudessa ollut.



Terapiaa Kela maksoi kaksi vuotta, toki itse piti maksaa osa. Olen pahoillani, en muista yhtään paljonko maksoin siitä itse, mutta ei ollut niin paljoa etteikö siihen olisi ollut varaa työssäkäyvällä ihmisellä. Kolmatta vuotta maksoin itse, mutta se tuntui enemmänkin siltä kuin olisi laittanut rahaa pankkiin kuin ottanut sieltä =)



t, kognitiivisen terapian läpikäynyt (joka ei enää muista numeroaan =)

PEhkä joskus voi olla vaikka 10 kerran sarja jollain psykologilla julkisella puolella? Psykoterapia vie vuosia. Asiakas etsii itse yksityisen terapeutin josta maksetaan kela-korvausta. Aina korvausta ei saa, mutta yleensä kai kyllä jos on psykiatrin lausunto terapian tarpeesta. Myös psykoterapeutin lausunto pitää käsittääkseni olla jo hakuvaiheessa.



Alle 26-vuotiaille maksetaan terapiasta korvausta enemmän, niin että maksettavaa saattaa jäädä vaan muutama euro/käynti. Yli 26-vuotiaille korvausta maksetaan vähemmän, minulle esim jää maksettavaksi 13 euroa/kerta (kela maksaa 42 euroa/kerta). Kun Kelan tuki loppuu tämän vuoden jälkeen, pitää maksaa itse koko hinta eli 55 euroa/kerta. Aika kallista siis! Kela maksaa tukea käsittääkseni kolme vuotta?



Kannattaa mennä terapiaan, siinä löytyy vastauksia moniin asioihin. Tosin alku ei ole helppo, minulla vei aikaa ennen kun pystyin kuottamaan terapeuttiin ja kertomaan hänelle asioista avoimemmin. Tilanne tuntui myös aluksi oudolta. Mutta kyllä on kannattanut! Kolme vuotta kohta takana ja moni solmu auennut!

Siis yhteensä noin 12 käyntikertaa, mikä tekee...apua ainakin 700¿??? Tais jäädä lähtemättä... :(

Minun piti maksaa itse ekat 2 käyntiä, n. 100 euroa. sen jälkeen hakemus lähti Kelalle ja odoteltiin päätöstä pari kk. Sitten vasta aloitin säännölliset käynnit.

Siis, jos pitää käydä terapiassa 3kk, ennen kun Kelan rahoja voi hakea, niin miten sulle myönnettiin se raha jo kahden käyntikerran jälkeen?



ap

ehtoa että pitää käydä terapiassa 3 kk ennen kun voi saada tukea. Itse hal´keuduin terapiaan YTHS:n kautta. Kävin siellä psykologilla 10 kertaa, sitten psykiatrilla joka kirjoitti lausunnon psykoterapian tarpeesta ja sitten etsin terapeutin itse. Kävin häntä tapaamassa 2 kertaa, teimme hakemuksen Kelalle ja odotimme päätöstä. Sitten kun päästö tuli, alkoi varsinainen terapia. t.11

Taitaa olla eri käytäntöjä tuostakin asiasta. Rahanmeno silti huolettaa. Se kun jo muutenkin aiheuttaa ahdistusta, niin saatikka sitten että sitä alkaisi mennä vaan lisää. En ole työssä, enkä tiedä pystynkö kunnolla edes menemään ennen kuin saan muutaman solmun auki päässäni...



ap