Sanotaan ettei ihmistä ole luotu elämään yksin
mutta nyt kuitenkin minä elän yksin. Tarkoitan siis ilman parisuhdetta. Jokin outo kaipuu on vallannut minut etenkin sen jälkeen, kun täytin 50 vuotta. Tämän vuoksi olin levoton, ja kävin esim. ravintoloissa kuuntelemassa elävää musiikkia, pukeutuen kauniisti ja keskustellen ihmisten kanssa. Ihastuinkin yhteen ihmiseen,
Kuitenkin tosiasiallisesti ei minusta parisuhteeseen olisi voimavarojeni puolesta. Muutoinkin olen hieman ylipainoinen ja persoonallinen ihminen. Ajatus parisuhteesta viisikymppisenä on aika absurdi. Pitäisin hellyydestä ja haluaisin vielä kerran tuntea itseni seksikkääksi ja haluttavaksi.
Mistä tämä outo kaipuu tulee ? Nyt olen alkanut ajattelemaan, että mitä minä oikeastaan parisuhteella tekisin ? Olen saanut elää vapaata elämää suomalaisena naisena aina. Toki asioiden jakaminen hyvän frendin kanssa voisi olla kiva juttu, mutta toisaalta iän myötä olen tajunnut, että suuri osa ihmisiä on melko keskinkertaisia laumasieluja vailla omaa ajattelukykyä. Kaipaan syvällisiä keskusteluja en mitään diipadaapaa. Osaan kyllä viihtyä itsekseni ja mennä paikkoihin ilman " henkilökohtaisia avustajia ". Silti välillä saan katseita, kun liikun ysinäisenä sutena ympäri kaupunkia. Nyt keskitynkin kotoiluun ja nautiskeluun, kaipuun tunne rinnassani. Muita samanhenkisiä ja samoin ajattelevia, tai näitä teemoja ajattelevia ? Olisi kiva, jos laittaisit tuntojasi tähän ketjuun. Elämmehän joulunaikaa, jolloin yksinäisyys oikein korostuu.
Kukahan senkin voi päättää että näin olisi.
Olen elänyt ilman parisuhdetta siitä lähtein kun erosin lasten ollessa pieniä, ja olen ollut valtavan tyytyväinen elämääni. Nyt kun lapset on opiskelijaelämässä ja olen enemmän yksin, tyytyväisyys vain kasvaa.
En mitenkään voisi ajatellakaan mitään parisuhdetta ja juuri tässä päivä pari sitten juteltiin erään tutun kanssa ja tuli puhetta aiheesta ja hän, kolmen lapsen äiti sanoi että parisuhteet on suhteiltu aika päiviä sitten. Nyt eletään itselleen kun hänellä lapset on jo kokonaan pois kotoa.
En ole yksinäinen ollut koskaan. Eikä se ettei parisuhteessa elä tai seurustele tms merkitse välttämättä yksinäisyyttä. Ihmissuhteita on vaikka minkä laisia ja itse viihdyn niin kovin mainiosti yksin kotonani ja nautin siitä. On tietysti eri asia jos valla yksin jää, ei ole yhtään ketään. Se on varmasti vaikeaa.