Huoh! Huomenna pitäis mennä nettitreffeille.
Saas nähdä uskallanko vai meneekö sisu kaulaan?
Kommentit (22)
Minä olen jo seitsemättä vuotta kimpassa ekan (ja ainoan) nettideittini kanssa :)
Ihania ihmisiä voi tavata netin kautta, mutta valitettavasti myös vähemmän ihania.
Mutta aina se on uusi kokemus muiden joukkoon!
Mies löytyi muualta, mutta on tuttava piirissä sellaisia pareja naimisissa jotka tavanneet nettitreffeillä.
Hauskaa iltaa!!!
Oletteko pitäneet minkä aikaa yhteyttä ennen tapaamista?
Siinä matkan varrella kyllä huomaa onko henkilö tapaamisen " arvoinen" , jos ensin kirjoittelee pitkään, eikä heti ryntää treffeille.
osan kanssa vähemmän, muutamia viikkoja. Jostain syystä nämä idiootit jotka treffasin, antoivat itsestään fiksumman kuvan netissä ja puhelimessa kuin sitten ihan livenä.
Kaikkien kanssa kuvia vaihdettiin ennen tapaamista ja muutenkin kerroin itsestäni ihan rehellisesti. Ulkonäköä, elämääni jne jne.
Yksi deitti minut nähtyään jäi pelikoneelle toiselle puolelle kahvilaa ainakin vartiksi. Tuli sitten kuitenkin paikalle ja kahviteltiinkin noin tunnin verran. Sen jälkeen ei enää tyypistä kuulunut mitään. Ja ihan sama vaikkei kuulunutkaa, sen verran tökeröä käytöstä oli.
Toinen deitti tuijotteli mua koko treffien ajan ja naurahti aina välillä ; " sullon nuo hiukset jotenkin erilailla kun siinä kuvassa.." Joo-o, ei oo kypäränmallista hiustyyliä joka pysyy karvalleen samanlaisena kuukaudesta toiseen.. Ne treffit oli vikat sen kanssa.
Kolmas näpräsi kännykkäänsä ihan koko ajan, minä yritin pitää juttua yllä. Ei sille kelvannu ruoka eikä kahvi eikä mikään (nää oli tokat treffit, ekat nähtiin kahvilassa ja oli ihan normaali). Suuteli ses entään lähtiessään ja ois tahtonut tavata vielä uudestaankin mutta eipä oikein innostanu.
Neljäs oli se legendaarinen raejuustomies. (jos joku muistaa siitä ketjusta..) Parit ekat treffit se oli ihan normaalin oloinen, puhuttiin paljon kaikesta ja oli hauskaakin mut mitä paremmin tutustuttiin sen tylsemmäksi ja pöljemmäksi se muuttu. Sillä oli joku ihme rooli jota se veti ekat kerrat. Kun sen dumppasin, se mulle ihan suoraan sanoikin että " ihan turhaan yritin olla hauska ja muuta kun sä et mua sitten huolinutkaan" Niinpä niin, mä haluun aidon ihmisen enkä semmosta joka esittää jotain mitä ei ole.
Ois kait niitä vielä muitakin floppeja mut en jaksa muistella.
T. idioottimagneetti
Ainakin mun kohdalla 90 % deittaamani miehet on olleet livenä rumempia kuin kuvissa.. Eikä niistä välttämättä näy ne karseet kaljamahat tai kulahtaneet vaatteet.. epäsiisteys.
Sitten lähdin tapaamaan häntä hänen kotimaahansa ja nyt on uusi reissu tiedossa.
todella intensiivisesti jotain 3viikkoa. Pitkiä kirjeitä oli ja kuvassakin mies näytti mukavalta. Lopulta päätimme tavata kun tuntui että tämä mies on minulle täydellinen.
Kun tavattiin järkytyin. Mies oli pahasti ylipainoinen, reilusti yli 100kg, eikä kovin pitkä mies siis ollut kyseessä. Hampaita ei suussa ollut montakaan ja nekin harvat mustuneet. Hiuksia törrötti muutama harva tupsu ja miehestä lähti melkoisen omaperäisiä tuoksuja. Lisäksi mies alkoi heti kähmimään. Jäi tapaaminen ainoaksi. Huoh.
Löysin ihanan aviomieheni netistä. Kävin tosi monilla treffeillä, ajatuksena että tapaan mieluiten nopeasti pikaisesti lasillisen tai kahvikupin äärellä kun tietyt kriteerit täyttyivät. Kiireisenä minulla ei olisi ollut aikaa kirjoitella pitkään monien miesten kanssa, jotka eka tapaamisella osoittautuivat ihan mänteiksi. Se ensivaikutelma ja kemiat on kuitenkin tärkeintä eikä mikään tekstin välityksellä tutustuminen sitä korvaa tai pelasta. Toimiva kemia on harvinainen juttu, jonka ainakin minä huomaan heti. Jos ei sitä ole, niin homma ei koskaan tule toimimaan. Suuri osa tapaamistani deiteistä oli tosiaan suht mänttejä ja piti melkein paeta paikalta ja toivoa etti ainakaan kukaan tuttu näe. 1/3 oli ihan ok, pari tapasin useaankin otteeseen. Sitten tapasin mieheni ja se oli menoa siltä istumalta. Kannattaa tosiaan sopia tapaaminen johonkin helppoon paikkaan ja alkuun vain lasillinen tms. Sen äärellä voi sitten pohtia, haluaako tavata tyypin uudelleen. Toivottavasti teillä kemiat pelaa!
Ap täällä. kiitos kannustavista viesteistä.. Täällä vielä kotona oon, jännittää niin pirusti, en oo sataan vuoteen treffeillä käynnyt..
Mulla pelkästään hyviä kokemuksia. Kaikki erittäin mukavia ja fiksuja miehiä. Kaikista tuli ystäviäni, yhdestä mieskin.
että ei kannata.
Joillakin kavereilla on nettiäijät, ja ei ole kyllä yhtään hyvännäköistä siinä porukassa, hui...
27:lle sanoisin, että ehkä johtuukin siitä, että minusta siellä miehissä oli helmiä, kun arvostan luonnetta ja älyä ulkonäön sijaan. Hyvä vaan kun kaltaisesi naiset ovat varmaan jättäneet meille sisuksista tykkääville helmiä, vaikka jotkut meistä toisella kierroksella.
Eipä silti minun silmän mukaan tais kyllä kaikki nettitreffimiehet olla ihan kivan näköisiä, mutta ehkä en olekaan kovin vaativa.
paikalle,vai?