Kenelläkään koliikkiin " uusia" jippoja?

Mutta ajattelin tuoda myös tässä yhden puolen vauvan itkuihin. Esikoista " hoidettiin" koliikkina. Huudot ei loppuneet 3kk, ja sattumien kautta pääsimme n. 4kk pric-testeihin. Tosi allerginen mm. vljoille, munalle, yms. Sai valkuaiset maidostani. Oma dieettini rauhoitti lapsen. Kukaan ei osannut epäillä allergiaa. Iho oli priima, kasvoi todella kovaa vauhtia! Oli suolioireinen. Eli jos ei lopu 3 - 4kk jälkeen niin ihan ajatuksena vain, ettei tarvitse käydä kaikkien yhtä vaikean kaavan mukaan kuin itse tein. :)

Meillä koliikkiin (ja muihin masuvaivoihin) auttoi kahden kerran vyöhyketerapiakäynnit ja Cuplaton. Me taidettiin myös lukea vauvaa vähän väärin ja syöttää turhan usein ja nähtävästi myös se aiheuttaa masuvaivoja, kun suolisto ei pääse välillä lepäämään.



Meillä muuten poika rauhoittui pahimpina huutohetkinä, kun laitettiin Kilpeä soimaan. =)



Niin joo ja imetettävien masuvaivojen kohdalla kannattaa siis äidin katsoa, jos omassa ruokavaliossa on jotain ilmavaivoja yms aiheuttavia.

Meillä molemmat lapset koliikkilapsia. Itku alkoi parin viikon iässä. Vyöhyketerapiat, disflatylit, cuplatonit, vauvahieronnat, jumpat, pystymmässä syöttämiset, ym ym testattiin. Lopulta kun sain vinkin vauvan riippumatosta, elämä alkoi pikkuhiljaa helpottaa. Siinä vauva suostui joskus nukkumaankin ja rauhoittui tasaiseen keinuntaan... sylissä ei rauhoittunut, vaikka kuinka olisi yrittänyt matkia keinuvaa liikettä.



Ystävälläni toimi myös, joten suosittelen lämpimästi kokeilemaan!!! Myös kantoliinasta oli apua, mutta vauva rauhoittui siihen ainoastaan jos olin liikkeessä ja ihan koko yötä en jaksanut kävelä ympäri taloa. Riippumatossa voi muistaakseni nukuttaa 6kk asti ja siinä selän asentokin on vauvalle ideaalinen. Olisikohan babyidean sivuilla ollut myynnissä... Meillä siis sellainen versio, jonka pystyi virittämään pinnasängyn sisäpuolelle.



Tuulia

että vauvana koliikista kärsineet lapset olis äänille herkempiä. Siis melulle, äkkinäisille äänille.. Eli olisko se sitten sitä hermoston ja aistimusten kypsymättömyyttä.. Itselläni ensimmäinen kärsi koliikista ja todella olen ihan ihmetellyt miten hän huomaa KAIKKI oudommat äänet ja pelkääkin niitä. Auttaisiko vauvoja siis kuitenkin hissun kissun hämärässä oleilu?!? Meitä auttoi parhaiten se, että pidimme vuorotellen vapaata mieheni kanssa. Vaikka olis ollu ihan hyvä olo itsellä, eikä niin olis tuntenut levon tarvetta, lähdimme kuitenkin pois kotoa huilimaan. Ostoksille, isovanhemmille lepäämään.. Muutama tunti, joskus yö pois itkuista auttoi jaksamaan. TSEMPPIÄ sitä ei loppuelämä kestä!! Vaan muutama kuukausi.

Onko tuo joku uusi tai parempi kun esim. Rela-Drops? Saako apteekista? Vauvalla ei ole koliikkia mutta 2v pojan maha on aina sekaisin (suolistoperäistä allergiaa)..

Voi tuo on todella kurjaa,niin oman jaksamisen takia mutta ennenkaikkea on kamala katsoa kun pieni vauva huutaa tuskissaan eikä pysty auttamaan.Laitan nyt tähän kumminkin omia selviytymiskeinojamme.Kylpy oli vauvalle se hetki,jolloin ei itkenyt.Samoten ilmakylvyt.Joten joskus kun oli oikein vaikeaa,niin saatettiin kylpeä yölläkin ja olla ilman vaippaa enemmän.Siinä saattoi saada niin vauva,kuin vanhemmatkin vähän huilausta.

Auton turvakaukalossa saattoi joskus rauhoittua nukkumaan,kun sitä heilutteli ilmassa.

Parhaiten meillä sitten auttoi kun laitettiin vauva ison pehmeän tyynyn päälle ja heiluteltiin sivuttain.Näin meni monta yötä,niin sai toisen oloa vähän helpommaksi.

No mikään keinoista ei tietysti auttanut aina.Ja jokainen koliikkivauvan äiti on kyllä varmaan yön tunteina koittanut kaikki maholliset keinot mitä keksii.

Voimia kovasti teille,se vanhempien jaksaminen on kuitenkin vauvalle se tärkein.

t.Liinuksi+Aada 11kk

Tästä mä olen joissain aiemmissa koliikkiketjuissa maininnutkin. Tyttömme syntyi keskosena ja hänellä oli lievää aistiyliherkkyyttä. Tyttö säikähti joitakin asioita niin, ettei huudolle meinannut tulla loppua, vaikka hätä olikin jo ohi. Aluksi oli todella vaikea saada selville, mikä sätkyn oli aiheuttanut. Esim. puhelimen pirinä tai keskustelu ei häirinnyt tyttöämme ollenkaan, mutta kahvinkeittimen porina tai aivastus laukaisivat huudon. Valojen sytyttäminen ja sammuttaminen piti tehdä ennakoiden; kylpyä tyttö inhosi; tyttöä ei voinut pitää selällään jne. jne.

Vaikea sanoa, mikä liittyy mihinkin, mutta pääasia on, että vauvaa rauhoitellaan. Antaa hyvää tarkoittavien ihmisten rauhassa neuvoa ja tekee sitten itse niin kuin hyvältä tuntuu. On hyvä, jos pystyy joskus ottamaan vapaata tai ainakin käy välillä ulkona katsomassa, että kyllä se maapallo pyörii edelleen ;)

77Eevukka:

että vauvana koliikista kärsineet lapset olis äänille herkempiä. Siis melulle, äkkinäisille äänille.. Eli olisko se sitten sitä hermoston ja aistimusten kypsymättömyyttä.. Itselläni ensimmäinen kärsi koliikista ja todella olen ihan ihmetellyt miten hän huomaa KAIKKI oudommat äänet ja pelkääkin niitä.

Hei!

Oletko kokeillut maitohappobakteerin antoa vaaville? Omalleni annoin DDs-junior maitohappobakteeria ja auttoi selvästi koliikkiin ja itkutkin väheni selvästi. Muksu alkoi ulostamaan paremmin ja useammin. Unet rauhoittuivat yöaikaan.



Vyöhyketerapeutilla kävimme kerran ja auttoi sen päivää, mutta olen käyttänyt sieltä saamiani hieronta otteita ja rauhoittanut ja auttanutkin muksua.

Myös koliikkituttipullot kokeiltiin, mutta turhaan. Rintareppu auttoi terävimpään itkuun.

Kävimme myös lääkärissä, että on koliikista kyse eikä muusta. Todettiin, että terve lapsi ja koliikki. Sekin toteamus hieman helpotti.



Kaikkeahan sitä kokeilee, koska tuo koliikki on niin uuvuttavaa, että ihmeeltä tuntuu, kun siitä ajan jaksosta selviää selväjärkisenä. Myös sukulaisten apu vauvan hoidossa on plussaa. Jos vaikka isovanhemmat voisivat ottaa edes yhdeksi yöksi vaavin hoitoon ja itse saisit nukkua ja levätä. Meillä auttoi sekin, kun itse olin jo aivan uupunut. Taas jaksoi paremmin.



Voimia ja jaksamista sinulle!

Sefi

Meillä auttoi vyöhyketerapiahoito (4 kertaa) yhdessä tuon jo mainitun DDs-junior maitohappobakteerin kanssa.

Kantoliina, mahallaan nukuttaminen, disflatyl-tipat, maitohappobakteerit auttoi meillä.

Moi,



Suosittelen lukemaan Kirsti Rikalan Koliikki-kirjan (taitaa olla loppu kaupoista, mutta saisiko kirjastosta?), siellä on kaikenlaisia vinkkejä, vaikka monenlaista varmaan oletkin jo kokeillut. Meillä koliikkia ei ollut, mutta kirja tuntui pohtivan asiaa aika monelta kantilta.

Kiitoksia teille kovin paljon neuvoista. Eniten asiaa lohduttaa se, ettei tämä tilanne ole pysyvä. Sääliksi vain käy vauvaa.

vauva on täyttänyt 2 kk ja samalla aloitti kamalan huutamisen. käytiin jo lääkärissäkin kun ei tyttö suostunut syömään. Huutaa illat yöhön asti, ( viime yönä 02.30) säälittää vauva ihan kamalasti kun ei voi ja osaa tehdä mitään.

ehkä parhaiten hetkellisesti ilmavaivoihin tarkoitettu jumppa ja hieronta. Saatiin nämä ohjeet synnytyssairaalasta. Opasvihkosen nimi oli koliikkivauvan hieronta.



Eli selällään olevan lapsen mahaa hierotaan isoilla pyörivillä liikkeillä myötäpäivää navan ympäriltä koko kämmenellä. 5krt.

Sitten jumpataan selällään oleven lapsen jalkoja nilkoista kiinni pitäen niin että vuoronperään suoraksi ja koukkuun mahan päälle (mahaan kiinni) . 5krt.

Sitten hierotaan mahaa kämmensyrjällä(pikkurillin puoli) vetämällä käsi mahan yli ylhäältä alaspäin (eli rintakehästä alapäähän päin). 5krt.

Sitten jälleen jalkoja jumpataan suoraksi-koukkuun 5kt.

Tämä koko liikesarja toistetaan rauhallisesti peräkkäin vähintään 3krt.



Meillä tämä ainakin auttoi ja ilmaa poistui lapsen mahasta aina runsaasti tuossa jalkajumpan aikana. Kokeilimme myös vyöhyketerapiaa 5krt, Reladrops-maitohappoja ja rajoitettua ruokavaliota 3vko äidillä koska lapsi oli täysimetyksessä. Mistään ei ollut huomattavaa apua. Mutta koliikki loppui yhtäkkiä 2kk iässä. Ja alkoi siis jo 10pv:n iässä. En sitten tiedä mikä siihen lopulta auttoi, vai kypsyikö suolisto vaan paremmaksi. Ilmavaivojen takia itkemistä lapsi on kyllä jatkanut senkin jälkeen jonkin verran. Ja olenkin jälkikäteen ajatellut että olikohan se sairaalan lääkärien diagnosoima koliikki vain ilman myllerrystä mahassa. Mutta ilmavaiva itkutkin alkoi helpottaa n7kk iässä.

unohdin mainita sen vinkin että lapsen itkuun auttaa usein hetkeksi tällainen asento (Neuvolasta saatu vinkki).

Istu tuolilla, jalat kiinni toisissaan. Lapsi mahalleen poikittain jalkojen päälle. Eli lapsen jalat ja kädet ja pää poikkuu lattiaa kohti. Sitten varvistele jalkojasi, jolloin samalla hetkutat lasta jalkojesi päällä. Tässä asennossa vauvan mahaan kohdistuu paine ja tärinä. Ja se helpottaa mahakipua. Kun lapsen peppu on kattoa kohti, eikä pää, niin ilmakin poistuu paremmin mahasta.

eikös se ala 2vkosesta? mä en oo kuullukkaan et 2kk voi tulla koliikki..

Anna Wahlgrenin lapsikirjassa on esitelty koliikkivauvoille tarkoitettu " kuuri" . En muista tarkkaan mitä se sisältää, muistaakseni ainakin ruokintaa tietyn aikataulun mukaisesti tms. Wahlgren väittää muistaakseni, että kaikki kuuria kokeilleet vanhemmat ovat onnistuneet " voittamaan" koliikin. Tiedä häntä sitten...:)

Mulla ei ole oikeastaan noihin edellä mainittuihin konsteihin mitään lisättävää. Itse näin tärkeimpänä sen, että yritti hyväksyä tilanteen, pitää mielessä, että se on väliaikaista ja pitää huolta omasta jaksamisesta. Vauvahieronta auttoi tytöllämme pieneen huutoon, mutta siihen pahimpaan ei auttanut mikään. Kuitenkin jo se, että pitää vauvaa sylissä ja yrittää pysyä rauhallisena, auttaa vauvaa kestämään.



Koliikista ei oikein tiedetä, mitä se on ja mistä se johtuu, mutta se ei ilmeisesti ole pelkkiä mahavaivoja vaan myös hermoston kehittymättömyyttä. Eli nakatkaa romukoppaan sellaiset jutut, joita yhä edelleen kuulee, ettei muka ole olemassa koliikkivauvoja, ainoastaan nälkäisiä vauvoja!



Koliikki alkaa yleensä suht pian syntymän jälkeen, mutta esim. meidän likallamme (keskosena syntynyt) alkoi 5-6 viikon iässä.