Lue keskustelun säännöt.
Oikeasti inhoan mun miestä
28.11.2022 |
Naimisissa yli 10v. Inho taitaa olla molemminpuolista, mutta mistä lienee alkanut...Ei kysele kuulumisia eikä vointia. Ei yhteisiä suunnitelmia (paitsi tyyliin kumpi käy prismassa). Sillä on oma työ, harrastukset ja kaverit. Kotona käy syömässä, nukkumassa ja vaihtamassa vaatteet.
Olen täällä niin kauan kuin lapsi asuu.
Kommentit (29)
No, romanttisen rakkauden idea onkin aika nuori, ja joku sanoisi että teennäinen.
Te olette kuitenkin heteroparina lisääntymisen hoitaneet, ja teillä on ilmeisesti toimiva taloudellinen järjestely. Rakkaus on vain bonus, joka ei ole parisuhteen välttämätön edellytys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainen sai haluamansa joten nyt on hyvä vaihtaa inhoon.
Vierailija kirjoitti:
Nainen sai haluamansa joten nyt on hyvä vaihtaa inhoon.
En ole saanut haluamaani tästä, tuskin mieskään. Enkä minä sitä halua inhota, mutta minä olen vaan niin tolkuttoman yksin.
Etsit prinssiä lopun elämääsi, etkä ole valmis tekemään itsekään mitään suhteen eteen.
Vierailija kirjoitti:
Etsit prinssiä lopun elämääsi, etkä ole valmis tekemään itsekään mitään suhteen eteen.
Näinkö meinaat? Itse olen eri mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet oikeassa paikassa, täällä on kaikki vertaisia ja tukea tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos saisit lapsen itselle ja ero. Lapsi tapaa erikseen isää, ei ole pakko olla puolet ja puolet. Isähän on muutenkin usein menossa eli poissa. Saisit oman kodin rauhan, uuden elämän ja ei tarvitse odotella enää.
Naiset kannustavat toisiaan systemaattisesti vieraannuttamaan lapset isistään. Uusfeminismi on täysin sairasta.
Mä välillä mietin, että oma avioliitto ärsyttää, mutta sitten tulen lukeen näitä juttuja ja mietin, että mulla hyvä mies ja hyvä avioliitto.
Pahinta olisi ap kuvaama yhteyden katkeaminen. Ei tuollaisessa tilanteessa voi loputtomiin olla. Hyvä on se, että yhteyksiä voi kokeilla rakentaa uusiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä et eroa jos ei ole mitään positiivisia tuntemuksia enää miestä kohtaan?
Vierailija kirjoitti:
Nainen sai haluamansa joten nyt on hyvä vaihtaa inhoon.
Tämän takia etenkin avioliitto suomalaisen naisen kanssa on miehelle tänä päivänä aivan umpisurkea diili. Kun nainen on saanut haluamansa (lapsi, pesänrakennus) ja jos mies ei sen jälkeen suostu alisteiseksi kotiapulaiseksi vaan haluaa tehdä itselleen tärkeitä asioita ja elää, niin nainen alkaa suunnitella eroa ja toiset naiset kannustavat siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä et eroa jos ei ole mitään positiivisia tuntemuksia enää miestä kohtaan?
Lapsi! On tosi hyvä isä. Voisi olla jopa niin että jäisi isälleen, on senverran jo ikää.
Vierailija kirjoitti:
No, romanttisen rakkauden idea onkin aika nuori, ja joku sanoisi että teennäinen.
Te olette kuitenkin heteroparina lisääntymisen hoitaneet, ja teillä on ilmeisesti toimiva taloudellinen järjestely. Rakkaus on vain bonus, joka ei ole parisuhteen välttämätön edellytys.
Tätä aina hoetaan, ei sitä tarvitse olla palavasti rakastunut parisuhteessa. Mutta vaikka ei rakastaisikaan, eikö voisi silti kunnioittaa, välittää ja olla kiinnostunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen sai haluamansa joten nyt on hyvä vaihtaa inhoon.
En ole saanut haluamaani tästä, tuskin mieskään. Enkä minä sitä halua inhota, mutta minä olen vaan niin tolkuttoman yksin.
Sait lapsen ja mies elättää sitä. Sitähän sä oikeasti halusit minimissään.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä et eroa jos ei ole mitään positiivisia tuntemuksia enää miestä kohtaan?
Raha ratkaisee
Kuulostaa normaalilta vuosia nähneeltä parisuhteelta.
samixii. määkin inhoan sun miestä
Tämä olisi voinut olla minun kirjoittamani jokin aika sitten, mutta nyt olen hakenut eroa ja asumme viimeisiä kuukausia yhdessä. Olen helpottunut. Inhoni vain kasvoi vastenmielisyydestä isommaksi. Meilläkin lapsia, niiden takia jaksan säilyttää asialliset välit. Mies ei aio maksaa elareita eikä osituksen osuutta. Aivan sama kunhan saan hyvän olon takaisin. Niin olen voinut huonosti. Älä sairastuta itseäsi uupumukseen sinnittelemällä liian kauan huonossa suhteessa kuten minä tein. Yksin on varmasti helpompaa, vaikka ei helppoa sekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, romanttisen rakkauden idea onkin aika nuori, ja joku sanoisi että teennäinen.
Te olette kuitenkin heteroparina lisääntymisen hoitaneet, ja teillä on ilmeisesti toimiva taloudellinen järjestely. Rakkaus on vain bonus, joka ei ole parisuhteen välttämätön edellytys.
Tätä aina hoetaan, ei sitä tarvitse olla palavasti rakastunut parisuhteessa. Mutta vaikka ei rakastaisikaan, eikö voisi silti kunnioittaa, välittää ja olla kiinnostunut?
Ihannetilanteessa kyllä. Mutta pointti: kautta aikain on oltu onnettomissa liitoissa hammasta purren. Avioliittoa on pidetty niin tarpeellisena instituutiona, että puolisoiden vaihtelevat tunteet eivät ole olleet relevantteja. Miksi asioiden tarvisi nykyään olla toisin?
Eläköön paskat liitot!
Mitä jos saisit lapsen itselle ja ero. Lapsi tapaa erikseen isää, ei ole pakko olla puolet ja puolet. Isähän on muutenkin usein menossa eli poissa. Saisit oman kodin rauhan, uuden elämän ja ei tarvitse odotella enää.