Onko amk ja yliopistossa saman verran opiskeltavaa?
Jos amk tutkinto vastaa kandivaihetta, onko niissä saman verran luettavaa ja yhtä pitkiä koulupäiviä, luentoja yms?
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko yliopistossa yleensä koealueena koko kirja ja siitä kirjoitetaan parikymmentä sivuisia esseitä kandivaiheessa, jos ei lasketa luonnontieteitä?
No yleensä on kolme kirjaa... Toki riippuu alasta.
Siis yhdellä kurssilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko yliopistossa yleensä koealueena koko kirja ja siitä kirjoitetaan parikymmentä sivuisia esseitä kandivaiheessa, jos ei lasketa luonnontieteitä?
No yleensä on kolme kirjaa... Toki riippuu alasta.
Joo. Teknillisessä voi taas olla esim vaikka vain sata sivua, mut se on sit jonkun mekanismin kuvausta joka sana.
Different strokes jne!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko yliopistossa yleensä koealueena koko kirja ja siitä kirjoitetaan parikymmentä sivuisia esseitä kandivaiheessa, jos ei lasketa luonnontieteitä?
No yleensä on kolme kirjaa... Toki riippuu alasta.
Siis yhdellä kurssilla?
Kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko yliopistossa yleensä koealueena koko kirja ja siitä kirjoitetaan parikymmentä sivuisia esseitä kandivaiheessa, jos ei lasketa luonnontieteitä?
On.
Sanavalina koealue kertoo, että et ehkä viihtyisi yliopistossa.
No mikä sitten on, tentittävä osuus kirjallisuudesta?
Pitääkö olla fiksu pärjää yliopistossa vai enempi amk sit? Toisaalta jos pääsee sisään pääsykokeella, eikö kerro pärjää?
Vierailija kirjoitti:
Monta kurssia yleensä yliopistossa on samaan aikaan? Onko yhdessä kurssissa jo paljon tehtävää vai vasta kun niitä on enemmän?
Riippuu tosi paljon pohjatiedoista ja aiheesta. Kandivaiheessa joku 3-6 päällekkäin, eli mieluiten 4 koko ajan, pysyy sit ajallaan. Tenttimään jos kykenee, niin se jeesaa.
Vierailija kirjoitti:
Monta kurssia yleensä yliopistossa on samaan aikaan? Onko yhdessä kurssissa jo paljon tehtävää vai vasta kun niitä on enemmän?
Itse voi valita kurssimäärän kunhan se kelan vaatimat 45 noppaa lukuvuodessa tulee täyteen. Mulla on tänä syksynä 8 kurssia, joista 6 olen saanut valmiiksi. Eli kaksi on vielä kesken. Duunia on ollut ihan älyttömästi, mutta jään äippälomalle tammikuussa niin halusin tehdä paljon alta pois. Teen keväällä vielä pari kurssia. Sellainen 4-6 kurssia per lukukaus on aika normitahti. Osa tekee toki enemmän ja osa vähemmän riippuen omasta elämäntilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö olla fiksu pärjää yliopistossa vai enempi amk sit? Toisaalta jos pääsee sisään pääsykokeella, eikö kerro pärjää?
Jos kiinnostaa ja tekee töitä, varmasti pärjää.
Opiskelin vuoden AMK-insinööripuolella ja päivät oli pidempiä kuin teknillisessä yliopistossa jonne vaihdoin. AMK oli paljon helpompi: opintopisteet kertyi vaikka olin tosi laiska opiskelija, tentteihin luin viimeisenä iltana. Yliopistossa oli toinen meininki: tentit eivät meinanneet mennä läpi vaikka yritin ja Kela vaati selityksiä miksi opinnot ei etene.
Eli tenttimällä tai kirjoittamalla esseet usein yliopistossa tai amkissa suoritetaan? Ei ole laskuja, ellei opiskele insinööriksi tai DI?
Riippuu kaiketi ihan tutkinnoista, molemmista löytyy helppoja ja vaikeita. Pari opiskelukaveria oli vaihtanut alaa, olivat tehneet aiemmin yliopistotutkinnot (muistaakseni kasvatustieteellisessä molemmat) ja valittivat miten järkyttävän raskas toimintaterapeutin tutkinto oli siihen verrattuna. Enemmän laajoja kirjallisia tehtäviä, itsenäistä tutkimustietoon perehtymistä, ryhmätöitä, oppimispäiväkirjoja yms. Toisaalta myös yksittäisissä kursseissa on eroja, jotkut opettajat vaati paljon enemmän ja rima oli korkealla, kun taas toiset (usein tt-tutkinnon ulkopuoliset) opettajat antoivat selkeästi vähemmän tehtäviä.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelin vuoden AMK-insinööripuolella ja päivät oli pidempiä kuin teknillisessä yliopistossa jonne vaihdoin. AMK oli paljon helpompi: opintopisteet kertyi vaikka olin tosi laiska opiskelija, tentteihin luin viimeisenä iltana. Yliopistossa oli toinen meininki: tentit eivät meinanneet mennä läpi vaikka yritin ja Kela vaati selityksiä miksi opinnot ei etene.
Miksi vaihdoit?
Vierailija kirjoitti:
Riippuu kaiketi ihan tutkinnoista, molemmista löytyy helppoja ja vaikeita. Pari opiskelukaveria oli vaihtanut alaa, olivat tehneet aiemmin yliopistotutkinnot (muistaakseni kasvatustieteellisessä molemmat) ja valittivat miten järkyttävän raskas toimintaterapeutin tutkinto oli siihen verrattuna. Enemmän laajoja kirjallisia tehtäviä, itsenäistä tutkimustietoon perehtymistä, ryhmätöitä, oppimispäiväkirjoja yms. Toisaalta myös yksittäisissä kursseissa on eroja, jotkut opettajat vaati paljon enemmän ja rima oli korkealla, kun taas toiset (usein tt-tutkinnon ulkopuoliset) opettajat antoivat selkeästi vähemmän tehtäviä.
Mitkä on yleisesti vaativimpia tai vaikeampia aloja yliopistossa tai amkissa? Esim lääkis, DI, psyka koska matemaattisia?
Vierailija kirjoitti:
Riippuu kaiketi ihan tutkinnoista, molemmista löytyy helppoja ja vaikeita. Pari opiskelukaveria oli vaihtanut alaa, olivat tehneet aiemmin yliopistotutkinnot (muistaakseni kasvatustieteellisessä molemmat) ja valittivat miten järkyttävän raskas toimintaterapeutin tutkinto oli siihen verrattuna. Enemmän laajoja kirjallisia tehtäviä, itsenäistä tutkimustietoon perehtymistä, ryhmätöitä, oppimispäiväkirjoja yms. Toisaalta myös yksittäisissä kursseissa on eroja, jotkut opettajat vaati paljon enemmän ja rima oli korkealla, kun taas toiset (usein tt-tutkinnon ulkopuoliset) opettajat antoivat selkeästi vähemmän tehtäviä.
Varmaan oppilaitoksesta ja opettajastakib riippuu
Vierailija kirjoitti:
Riippuu enemmän alasta. Yliopistossa on yleensä enemmän luettavaa ja kirjoitettavaa, mutta sekään ei päde vaikkapa luonnontieteisiin.
Öh? Olen itse kemisti j voin sanoa, että siihen muutamaan kymmeneen sivuun kvanttiteoriaa saa kulumaan aika monta viikkoa aikaa ja opiskella kyllä aika urakalla. Tai kun matematematiikassa todistetaan vain vaikka yksinkertaisen raja-arvon olemassa oloa.
Mitataanko sivumäärällä vaatimusta vai keskitytäänkö laatuun??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko yliopistossa yleensä koealueena koko kirja ja siitä kirjoitetaan parikymmentä sivuisia esseitä kandivaiheessa, jos ei lasketa luonnontieteitä?
On.
Sanavalina koealue kertoo, että et ehkä viihtyisi yliopistossa.
No mikä sitten on, tentittävä osuus kirjallisuudesta?
Tentittävä kirjallisuus. Useimmiten enemmän kuin yksi kirja, toki lisäksi luennot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu kaiketi ihan tutkinnoista, molemmista löytyy helppoja ja vaikeita. Pari opiskelukaveria oli vaihtanut alaa, olivat tehneet aiemmin yliopistotutkinnot (muistaakseni kasvatustieteellisessä molemmat) ja valittivat miten järkyttävän raskas toimintaterapeutin tutkinto oli siihen verrattuna. Enemmän laajoja kirjallisia tehtäviä, itsenäistä tutkimustietoon perehtymistä, ryhmätöitä, oppimispäiväkirjoja yms. Toisaalta myös yksittäisissä kursseissa on eroja, jotkut opettajat vaati paljon enemmän ja rima oli korkealla, kun taas toiset (usein tt-tutkinnon ulkopuoliset) opettajat antoivat selkeästi vähemmän tehtäviä.
Mitkä on yleisesti vaativimpia tai vaikeampia aloja yliopistossa tai amkissa? Esim lääkis, DI, psyka koska matemaattisia?
Kemia, matematiikka, fysiikka Kukin laittaa omaan järjestykseen osaamisensa mukaan. Koko opiskelu on teoreettista ja kaikki todistetaan. Kemiassa ja fysiikasta saa sääliopintoviikkoja kasaan suorittamalla hullun lailla labroja selkkareineen kahdeksasta neljään, samalla matikassa revitään noppia jokaisesta pyörähdyksestä.
Eihän lääkiksessä ole kemiaa lääkäreille kuin pari hassua pakollista kurssia
Miksi ihmeessä aloituksessa noin paljon alapeukkuja? Ihan asiallinen keskustelu
Amk:ssa voi olla enemmän joka tunnilla tehtäviä asioita, yliopistossa taas asioita pitää omaksua ja lukea luentojen ulkopuolella. Jonkun verran harjoitusryhmiä yliopistossa mutta tietopainotteisempaa.
On.
Sanavalina koealue kertoo, että et ehkä viihtyisi yliopistossa.