Ikävä miniää
Poikani ja vaimonsa erosivat syksyllä, ero tuli yllätyksenä ainakin minulle, luulin kaiken olevan heillä hyvin. Poika ei ole avautunut eron syistä, eikä toki tarvitsekaan, mutta luulen, että hän teki aloitteen erosta. Nyt kun joulu on tulossa, tunnen kovaa ikävää ja surua, kun en tapaa heistä kumpaakaan jouluna. Poika on lähdössä matkalle, enkä tietenkään miniää voi pyytää käymään, en halua toimia poikani selän takana. Pidän kovasti miniästäni, hän on kuin tytär minulle, todella rakas. Tiedän, että heillä on oma elämänsä, enkä halua siihen puuttua, mutta silti olen surullinen, että ero tuli. Molemmille olen kertonut, että ovat rakkaita ja että toivon heille jatkossa vain parasta.
Kommentit (5)
Vierailija kirjoitti:
Mikset voisi ottaa yhteyttä miniään ja kysyä haluaisiko olla tekemisissä kanssasi.
Tiedän monta tapausta missä ystävyys on säilynyt vaikka ero on tullutkin.
Toki voisin, mutta se tuntuu ehkä vähän epälojaalilta poikaani kohtaan.. Kun itse erosin, äitini syytti minua erosta ja suorastaan palvoi ex-miestäni. Silloin päätin, että jos joskus olen samassa tilanteessa, "valitsen" lapseni ja olen lojaali hänelle. Jos näillä nuorilla olisi lapsia, tilanne olisi toinen, silloin tietenkin miniä kuuluisi edelleen perheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset voisi ottaa yhteyttä miniään ja kysyä haluaisiko olla tekemisissä kanssasi.
Tiedän monta tapausta missä ystävyys on säilynyt vaikka ero on tullutkin.Toki voisin, mutta se tuntuu ehkä vähän epälojaalilta poikaani kohtaan.. Kun itse erosin, äitini syytti minua erosta ja suorastaan palvoi ex-miestäni. Silloin päätin, että jos joskus olen samassa tilanteessa, "valitsen" lapseni ja olen lojaali hänelle. Jos näillä nuorilla olisi lapsia, tilanne olisi toinen, silloin tietenkin miniä kuuluisi edelleen perheeseen.
Oletko puhunut poikasi kanssa aiheesta? Kerro ihan suoraan, että et ole valitsemassa puolia ja hänen eronsa on hänen oma asia, mutta sinulla on ikävä miniää ja haluaisit pitää yhteyttä. Jos ero on tosiaan pojastasi lähtöisin, ei hänellä ainakaan pitäisi olla mitään erityistä kaunaa exäänsä kohtaan ja voi olla hyvinkin ihan ok hänen mielestään, että pidät miniään yhteyttä.
Minäkin tunnen kyllä sellaisia ex-pareja, joissa miniä ja anoppi ovat edelleen eron jälkeen tekemisissä ja ihan ilman lapsenlapsiakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset voisi ottaa yhteyttä miniään ja kysyä haluaisiko olla tekemisissä kanssasi.
Tiedän monta tapausta missä ystävyys on säilynyt vaikka ero on tullutkin.Toki voisin, mutta se tuntuu ehkä vähän epälojaalilta poikaani kohtaan.. Kun itse erosin, äitini syytti minua erosta ja suorastaan palvoi ex-miestäni. Silloin päätin, että jos joskus olen samassa tilanteessa, "valitsen" lapseni ja olen lojaali hänelle. Jos näillä nuorilla olisi lapsia, tilanne olisi toinen, silloin tietenkin miniä kuuluisi edelleen perheeseen.
Oletko puhunut poikasi kanssa aiheesta? Kerro ihan suoraan, että et ole valitsemassa puolia ja hänen eronsa on hänen oma asia, mutta sinulla on ikävä miniää ja haluaisit pitää yhteyttä. Jos ero on tosiaan pojastasi lähtöisin, ei hänellä ainakaan pitäisi olla mitään erityistä kaunaa exäänsä kohtaan ja voi olla hyvinkin ihan ok hänen mielestään, että pidät miniään yhteyttä.
Minäkin tunnen kyllä sellaisia ex-pareja, joissa miniä ja anoppi ovat edelleen eron jälkeen tekemisissä ja ihan ilman lapsenlapsiakin.
Kuulostaa hyvältä, ehkä vielä ennen joulua juttelen pojan kanssa.
Minulla on hiukan vastaava tilanne, tyttäreni erosi keväällä ja nyt on uusi mies kuvioissa. Olen tavannut hänet ja vaikka on ihan mukava ja asiallinen nuorimies, kaipaan ex-miestään, joka todella vei sydämeni ja koko suvun sydämet. Nyt on pakko vaan yrittää sopeutua uuteen tilanteeseen ja ottaa uusi mies avoimin mielin sukuun.
Mikset voisi ottaa yhteyttä miniään ja kysyä haluaisiko olla tekemisissä kanssasi.
Tiedän monta tapausta missä ystävyys on säilynyt vaikka ero on tullutkin.