Otin tänään kunnolla yhteen äitini kanssa... mitä mieltä??
Olen itse ainoa lapsi, minulla on omia lapsia neljä. Olemme läheisiä omien vanhmepieni kanssa kuten myös appivanhempieni. Näemme minun vanhempieni, varsinkin äitini kanssa päivittäin. Hän hoitaa jonkun verran lapsia, silloin kun hänelle sopii, kuljettaa tässä lähellä harrastuksiin ja joskus on hetken tässä meillä lasten kanssa jos minä esim. kuskaan jotain. Äitini käy töissä lyhyttä päivää, isäni on eläkkeellä, hoitelee pientä maatilaa. Olen itse kotiäiti ja käytännössä ruokin oman perheeni lisäksi myös omat vanhempani, asia vaan on mennyt niin vuosien saatossa.
Ärsyttää välillä ihan kamalasti se, että minulla ei ole yhtään hetkeä omaa aikaa, en pääse tääältä yksin saati mieheni kanssa kahden koskaan minnekkään, koska se on äitini mielestä humpuukia ja tuhlausta. Hän hoitaa lapsia vain silloin kun minulla on hänen mielestään hyvä syy siihen. Hyvä syy hänen mielestään on siivous, mattojen pesu tms. Meillä ei miehen kanssa ole koskaan aikaa esim. siihen seksiin rauhassa, aina joku nopea toimitus salaa peiton alla kun lapset ovat hetken toisessa huoneessa. Mutta en saa äitini mielestä nauttia elämästäni. Jos vien lapset hänelle hoitoon, hän tuo heidät muutaman tunnin päästä takaisin, että näkee mitä olen saanut aikaiseksi. Jos lähden ostoksille,johonkin muuhun kuin ruokakauppaan, hän syyllistää, että et sitten osta mitään, varmasti meillä on kaikkea mitä tarvitaan...
Lapsille hän ei ole koskaan ostanut lahjoja, vienyt uimaan, pulkkamäkeen puhumattakaan mistään huvista joka maksaisi jotain. Enkä minäkään saisi niin tehdä, en uskalla kertoa äidilleni jos joku lapsista käy vaikka kavereiden kanssa elokuvissa, sehän on tuhlausta ja turhaa. Hyvin hän hoitaa kyllä lapset, muttei sillä tavalla OLE heidän kanssaan, ei lue eikä leiki, katsoo vaan perään. Koskaan en ole pakottanut äitiäni ottamaan lapsia, kysyn ottaako ja hän päättää. Hän ei itse sitä ruokaa juurikaan isälleni laita, käy kyllä kaupassa ja hakee miatoa ja leipää, mutta lämmin ruoka tulee minulta vähintään 5päivää viikossa.
Sanoin kaiken hänelle päin naamaa, nyt en tiedä mitä tuleman pitää. Miksi hänen täytyy ajatella, etten MINÄ, hänen ainut lapsensa ole ansainnut elämässä yhtään vapaa-aikaa, aikuisten aikaa tai kontakteja?
Kommentit (10)
enkä kyllä ole itse ikinä ajatellut, että hänen tarvitsisi auttaa muuta kuin niin että saan aikaa oikeisiin asioihin, siis siihen, että saan tehdä töitä, kotitöitä tai viedä jompaakumpaa jonnekin harrastukseen tai kerhoon.
Ei ole äitini asia huolehtia vielä minun virkistäytymisestäni, minusta on jo tosi kylliksi se, että hän auttaa arjen rullaamisessa.
monta lasta tehneet niin omaa aikaa ei helposti järjesty. Ei minusta isovanhempien ole mikään velvollisuus hoitaa lapsenlapsia.
käsiin mitä vanhempiin tulee. usea vanha pariskunta haluaisi vaikuttaa nuorten elämään, mutta jossain vaiheessa se täytyy tulla ilmi että TE olette ne jotka päätökset tekee.
tee perheellesi palvelus ja vaadi omaa aikaa miehellesi ja sinulle - sen olette ansainneet ettekä mitään orjuutavaa ilotonta arkea ilman minkäänlaista hemmottelua itseensä tai lapsiin. Elämä on ihanaa.
Teet heille ruuat, miksi? Olisiko aika päästää irti jos he ovat terveitä, toimintakykyisiä ihmisiä?
Et uskalla kertoa elokuvissa käynnistä ym, miksi et? Mikä on kauheinta mitä voi tapahtua jos kerrot? Miksi pelkäät hänen mielipidettään, pysyykö äitisi äitinäsi vain jos elät kuten hän?
Ehkä olette läheisiä teoriassa, mutta käytännössä tuntuu, että läheisyys on pitkälti riippuvuutta molemmin puolin. Pieni etäisyys voisi auttaa asiaa.
Isovanhemmilla on monia tapoja olla lasten kanssa, yksi tapa ei välttämättä ole ainoa ja oikea. Vihtyvätkö lapset mummonsa luona?
vaatia isovanhempia hoitamaan neljää lasta. Eiväthän he ole sitä lapsilukua, vaan pariskunta ihan itse!
Soita MLL.ään ja hanki sieltä hoitaja. Ja ala elää OMAA elämäänne
eikö teillä ole *ketään* muuta joka voisi hoitaa lapsia joskus?
..ymmärrän kyllä tuon elokuvissakäyntikritiikin. Oma isänikään ei voi ymmärää että joku maksaa siitä, että saa nähdä elokuvia, jos hänellä kerta on televisio ja kertoo myös sen! Niin ei niin kuin ihan ekana tee mieli kertoa että kävin muuten leffassa toissapäivänä. Jätän vaan sanomatta.
viettämään vapaa-aikaa. Pidemmän päälle pelkkä työnteko rumentaa ja vien kaiken ilon elämästä. Omakin äiti tätä turhuus ja humpuuki sukupolvea, mutta sille vaan täytyy sanoa, että pitää turpansa kiinni ja antaa toisten elää omaa elämäänsä.
Miksi ihmeessä aikuinen, oman perheen omaava nainen ruokkii omia vanhempiaan? Miksi ihmeessä? Jos nimittäin eivät ole vielä ihan hoidokki-asteella. Eikö niissä lapsissa ole tarpeeksi työtä?
Jos haluat vapaata aikaa miehesi kanssa, palkkaa lastenhoitaja ilman yhtään syyllisyyden tunnetta. Käytä rahojasi niin kuin mieli tekee, miksi ihmeessä sinä olisit tilivelvollinen äidillesi.
Kasva aikuiseksi ja katkaise napanuora, niin ehkä pystyt kohtaamaan äitisi tasavertaisena. Ilman sen kummempia purkauksia. Ja pystyt sitten ihan asiallisesti pitämään omia puoliasi ilman mitään selityksiä tai puolusteluja.
Hyvä, kun otit asian puheeksi. Meillä on vähän samanlaista, vähemmässä määrin, mutta kuitenkin just aina pitäis olla jokin elämää suurempi syy, jos pyytää lastenhoitoapua (esim. synnäri...), liian itsekästä pyytää vaan saadakseen vapaa-aikaa. Tsemppiä!