Lue keskustelun säännöt.
Te jotka olette ahdistuksen tai stressin takia menneet lääkäriin, miten suhtauduttiin?
24.11.2022 |
Minä sain vihdoin mentyä (nuorehkolle nais) työterveyshoitajalle, joka oli suht ymmärtäväinen minun henkisiin ongelmiin ja sen aiheuttamiin fyysisiin ongelmiin ja ohjasi lääkärille. No, hän sitten olikin vanhempi mies ja sai minut tuntemaan että aivan turhan takia lääkäriä vaivaan. Aina kun sain selostettua jotain, pitkä hiljaisuus ja tuijotus häneltä, ei juuri esittänyt mitään lisäkysymyksiä henkisestä voinnista, osan jutuista selostin itkua pidätellen. Jäi niin nöyryytetty olo. Mittasi verenpaineen ja kuunteli sydänäänet (olin valittanut tykytyksiä ja jotain rytmihäiriön kaltaista) sekä laittoi verikokeisiin. Kysyi että pystynkö työni hoitamaan, sanoin että pystyn mutta ei se helppoa ole, eli tämän perusteella minulla ei ilmeisesti sitten mitään ongelmaa ole kun työpaikalle raahaudun ja työt hoidan esittämällä normaalia.
Verikokeet tuli ja kaikki arvot viitearvojen sisällä, eli ilmeisesti tässä tämä avun saaminen tältä osin sitten? Jatkan siis tässä olossa olemista, jossa pakotan itseni suoriutumaan arkiaskareista ja työstä mutta mihinkään muuhun en sitten oikein pystykään. Miten masentunut tai ahdistunut minun olisi pitänyt olla että tilanteeni olisi otettu tosissaan ja haluttu puuttua jo ennenkuin olen siellä pohjalla ja työkyvytön?
Kommentit (17)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itkin koko lääkärin vastaanottoajan. Sain kaksi viikkoa saikkua ja masennuslääkityksen.
Hoitajat ovat aina olleet todella ihania ja ymmärtäväisiä, mutta lääkärit aivan hirveitä. Olen ollut ihan loppu ja minulle on annettu joskus 1-2 päivää sairaslomaa. Kärsin välillä kovasta ahdistuksesta ja sairastan skitsofreniaa.
Jos soittaisi sille terveydenhoitajalle uudestaan, että olisiko hänellä jotain ideaa, esim. pääsisitkö psykologin juttusille. Sano, että tätä ahdistus- ja stressiasiaa ei käsitelty lääkärin vastaanotolla mitenkään.
On vaihdellut hyvin paljon. On niin tuurista kiinni. Vaikka ei se niin saisi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terveydenhoitaja, jolle kuntakokeilu pakotti sivutti sen täysin ja syytti sen olevan vain omaa syytäni tai kokonaan keksittyä. Ei tuntunut uskovan ollenkaan sellaiseen diagnoosin kuin ahdistus, siis siihen, että kenellekään voisi tuollaista oikeasti olla. Toisaalta samalla tavalla sivuutti myös syömisongelmani ja todennäköisen suolistosairauteni. Tämän jatkoksi vielä olin tuon terveydenhoitajan mielestä itse syyllinen myös vanhan ja sairaan isäni kaikkiin sairauksiin, vaivoihin ja ongelmiin.
Typerä kiviaikavarvaš kuormittamassa lääkäripalveluja henkisillä Höpöhöpö ongelmillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmi kuulla ettei muillakaan mitään erityisen hyviä kokemuksia. Ja sit ihmetellään yleisesti miten kaikenlainen pahoinvointi on kasvanut, jos varhaisempi puuttuminen ja avunsaanti on tätä luokkaa. Minusta tuntui että lääkäri olisi halunnut tietää mitä sieltä lääkäriltä tulin hakemaan, sairauslomaa, lääkkeitä vai mitä? No en minä tiedä itsekään, sairausloma joo tekisi varmaan ihan hyvää tietyiltä osin mutta se tarkottaisi vaan lisää joutenaikaa ja ahdistavien asioiden pohtimista, lääkkeet nojop rauhoittavat varmaan auttaisi hetkittäin, niitä ei tarjonnut. Eli enhän minä itsekään oikeastaan tiedä miksi siellä olin.. Ap
Typerintä on että joudut kertomaan samat asiat jopa kolmeen kertaan. Ensin puhelimessa että saat ajan, sitten hoitajalle ja hoitajan jälkeen lääkärille. Yritä siinä sitten kertoa mikä on vialla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Typerintä on että joudut kertomaan samat asiat jopa kolmeen kertaan. Ensin puhelimessa että saat ajan, sitten hoitajalle ja hoitajan jälkeen lääkärille. Yritä siinä sitten kertoa mikä on vialla.
Joo tämä just! Ihan tosi raskasta että saat edes kerran kerrottua ne asiat jotenkin järkevästi jollekin ja sit aina sama alusta "mikäs sinut tänne ajoi". Miksei niitä voida kirjata johonkin ja lääkäri tai kuka vaan lukee ne ensimmäisen käynnin tiedot ja esittää suoraan lisäkysymykset ilman että täytyy aloittaa ihan alusta, en muutenkaan meinaa saada kerrottua kaikkea kerralla. Ap
Vierailija kirjoitti:
Harmi kuulla ettei muillakaan mitään erityisen hyviä kokemuksia. Ja sit ihmetellään yleisesti miten kaikenlainen pahoinvointi on kasvanut, jos varhaisempi puuttuminen ja avunsaanti on tätä luokkaa. Minusta tuntui että lääkäri olisi halunnut tietää mitä sieltä lääkäriltä tulin hakemaan, sairauslomaa, lääkkeitä vai mitä? No en minä tiedä itsekään, sairausloma joo tekisi varmaan ihan hyvää tietyiltä osin mutta se tarkottaisi vaan lisää joutenaikaa ja ahdistavien asioiden pohtimista, lääkkeet nojop rauhoittavat varmaan auttaisi hetkittäin, niitä ei tarjonnut. Eli enhän minä itsekään oikeastaan tiedä miksi siellä olin.. Ap
Teit virheen siinä ettet vastannut ettet pysty enää olemaan/tekemään työtäsi; siksihän se lääkäri sitä kysyi. Halusi selvittää tarvitsetko sitä sairaslomaa toipuaksesi. Ei ne lääkäritkään selvännäkijöitä ole..
Minä menin puhtaasta vitutuksesta työpaikkaa kohtaan työterveyslääkärille muutama kk sitten. Lääkäri oli hyvin ymmärtäväinen ja kysyi tarvitsenko saikkua ja vastattuani antoi sitä heti 3 viikkoa. Lisää sain kontrollissa 5 viikkoa. Nyt olen siis sillä saikulla ja voin todeta, että kyllä tauko töistä tekee hyvää. Ajatukset ovat selkiintyneet (en aio sinne jäädä vaan hakeudun muualle), nukun paremmin, voin paremmin ja jatkuva, kalvava vitutus on loppunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuurista se on kiinni. Mulle on mm. sanottu että kaikki ei elämässä mene niin kuin itse haluaa. Hiljaisuudella lyttäämistä on myös tehty eli mitään ei muuteta hoitotahon puolelta. Vasta ambulanssi, päivystys tai sairaala on saanut heräämään ja muuttamaan jotakin.
Eri lääkärit käyttävät eri tekniikoita ja joillekin passiivisempi tapa suhtautua toimii ja joillekin taas ei. Tai ehkä hän vain otti rennosti eikä mikään käytös sinun puoleltasi olisi muuttanut hänen toimintaansa. Työtähän hän vain tekee ja pistää aivot narikkaan välillä kuten kuka tahansa muukin työssäkäyvä.
Jos kokeilisit yksityistä tai jotain muuta paikkaa kuin työterveys? Et ole ainoa jolle käy näin.
Ensimmäinen oli ihan mukava ja antoi sentään sairaslomaa ja lääkkeet. Seuraava lääkäri jolle menin, kun sairasloma oli loppumassa, enkä kyennyt vieläkään töihini, oli ivallinen ja laukoi minulle sellaisia asioita, joita kukaan vakavasti masentunut ei haluaisi ikinä kuulla. Mutta sanoma oli selvä: "suihkuun, nukkumaan ja aamulla töihin (kuten kaikki muutkin nuoret aikuiset)". Olin silloin kolmekymppinen perheenäiti. Lähdin sitten itkien kotiin ja varasin ajan illaksi yksityiselle lääkärille, koska työkykyinen en todellakaan ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävä kuulla, että sinulla oli tuollainen kokemus. Mutta noin se vain menee. Minulla on pitkä kokemus mt-palveluista eri paikkakunnilla (krooninen keskivaikea masennus ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö) ja sieltä saa tasan sen, mitä osaa pyytää, ei mitään enempää. Jos et sano olevasi työkyvytön, et saa sairauslomaa.
Olen yrittänyt auttaa montaa tuttavaa eteenpäin samanlaisissa tilanteissa kuin sinulla nyt ap. Siksi on pakko tarttua muutamaan asiaan viesteissäsi.
Oletit varmaankin saavasi terveydenhuollosta myötätuntoa. Kannattaa lopettaa odottaminen. Tulet saamaan sieltä ehkä hoitoa, kun sitä vaadit. Tosin se hoitokin on käypä hoito-suositusten mukaista, eli jos haluat esimerkiksi lääkkeetöntä hoitoa (pelkkää terapiaa), et välttämättä saa Kelan päivärahaa sairauslomasi ajaksi. Tunteilu kannattaa jättää nyt pois. Älä loukkaannu siitä, että vieras ihminen ei tule sinua henkisesti vastaan. Oikeasti, sinun hyvinvointia kiinnostaa vain sinua itseäsi ja ehkä jotain läheistäsi. Empatiaa voit saada vaikka eläimeltä helpommin kuin mielenterveystyöntekijältä.
Jos jäät sairauslomalle, sinulla tulee tosiaan olemaan entistä enemmän aikaa asioiden pyörittelyyn. Olisiko mahdollista käydä työterveyshoitajalla juttelemassa tai pyytää lähete työpsykologille? Nämä olisivat matalamman kynnyksen toimenpiteitä. Itse en hyötynyt mistään muusta terapiamuodosta kuin ratkaisukeskeisestä.
Mielenterveyden hoito on tässä maassa lähinnä sitä, että saat tarvittavat lääkärintodistukset sairauspäivärahaa varten. Työ on tehtävä itse.
Joskus nuorempana lääkäri vähätteli tyyliin ylös ulos ja lenkille. Et ole vain löytänyt paikkaasi vielä ja lomamatka piristäisi ym. kaikkea potaskaa mitä taviksilta -ei lääkäriltä- voisi odottaa. Olin vielä tuolloin hyvin arka ja ujo enkä uskaltanut kunnolla puolustaa itseäni. No jotain 15 vuotta myöhemmin sitten otettiin jo vakavasti ja osasin kertoa paremmin huonosta voinnistani.
Vain etuoikeutetulla suomalaisella naisella on varaa valittaa tälläisistä turhanpäiväisyyksistä.Joissakin maissa naisten asema on todella surkea.Ja täällä te vikisette kun vähän masentaa.
Päivystyksen henkilö nauroi puhelimessa minulle, kun olisin halunnut päästä lääkäriin. Oli todella ahdistunut ja tuskainen olo. Olen sitten käyttänyt alkoholia lääkkeenä, tarpeeksi suuri annos auttaa.