Lue keskustelun säännöt.
Pelkäätkö koskaan, että kuolet yöllä nukkuessasi?
Kommentit (44)
Toivon sitä joka ilta! En ylipäätään tajua, kuinka joku voi pelätä kuolemaa. Tietoisuuden sammuminen ja ikuinen unohdus on Armahdus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä juttu. Äkkiseltään tulee mieleen että unessa kuoleminen olis se mukavin tapa kuolla. Mutta mitä sitä tietää, näkeeköhän unissaan kuolijat jotain omituisia unia joissa kuolevat ja sitten kuolevat myös oikeassa elämässä. Syvällistä
Paras olisi juuri kuolla nukkuessaan.
Tai ainakin nopeasti ja kivuttomasti.
Miksi te toivotte kuolemaa ? minä ainakin tahdon elää vielä.?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välillä pelkään tätä kun on monta päivää puristavaa sydänoiretta, päänsärkyä ja raajojen puuttumista, eikä lääkärissä ole löydetty mitään syytä näihin oireisiin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi te toivotte kuolemaa ? minä ainakin tahdon elää vielä.?
Minäpä en haluakaan. Olen jo vuosia sairastanut etenevästi. Sen lisäksi en koe, että haluaisin enää jatkaa tällaisessa maailmassa/maailmantilanteessa. Todellakin haluan kuolla jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikään ei olisi toivottavampi kuolema kuin että kuolisi rauhassa ja pelotta omassa sängyssä. Hyvää matkaa bittien ja/tai atomien maailmaan.
Kun olin masentunut, ajattelin joka ilta, että ehkä aamua ei enää tule. En peläten, vaan mahdollisena asiana.
Sitten masennus hoitui pois, enkä ole sen jälkeen pohtinut asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseasiassa en haluaisi kuolla noin. Niin tylsää. Täältä lähdetään vain kerran, ja haluaisin tehdä sen tyylillä. Vaikkapa rakkaan harrastuksen tai työn parissa, onnettomuudessa tms.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pelkäisin? Sehän on paras mahdollinen tapa kuolla, ja jokainen meistä lähtee täältä jossain vaiheessa tavalla tai toisella. Enhän minä ole sitä täällä sitten suremassa, jos kuolen.
Minua ei niinkään itseni takia sureta, mutta läheisteni puolesta kyllä. Usein murehdin, että miten vaikka läheinen ja rakas ihminen pärjää täällä ilman minua, kun hänellä ei ole oikein ketään muuta kuin minut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu. Olishan se vallan kamalaa jos aamulla huomaisi kuolleensa nukkuessaan.... huoh....
Miksi muuten olisi pitänyt lapsena rukoilla "jos sijaltain en nousisi, taivaaseen ota tykösi", ellei kuolema yön aikana olisi mahdollinen, tai ehkä jopa todennäköinen täysin terveelle viisivuotiaalle?
Sitä ei sen ikäisenä oikein osaa tuollaisen kuoleman todennäköisyyttä arvioida, joten muutaman vuoden pelkäsin nukahtamista ihan tosissaan.
Vinkki nykyvanhemmille: älkää pelotelko lapsianne öiseen aikaan lapsia tappavilla jumalilla, jooko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikemminkin toivon. On tämä elämä sen verran paskaa ja pelkkää alamäkeä edessä.
Lapsena joskus pelkäsin. Ja silloin kun mulla oli koira, pelkäsin lähinnä siinä mielessä että jos kuolisin niin mitä koiralle kävisi, nääntyisikö se hitaasti janoon ja nälkään hengiltä kun yksin asun. Mutta nyt kun ei ole eläimiä, lapsia eikä puolisoakaan niin olisin ihan valmis lähtemään vaikka nelikymppinen vasta olenkin. Ei pelota kuolema, vain tietyt sairaudet jotka johtaa kuolemaan niihin liittyvän kivun yms. vaivojen takia. Mutta äkkikuolema yöllä ei ollenkaan.
Pelkään. Ja ihmettelen että moni ei pelkää. Uskon Jumalaan mutta se ei ole poistanut pelkojani.
Mielestäni tuo ei ole ajatuksena kovinkaan pelottava, vaan pikemminkin levollinen.
Vierailija kirjoitti:
Te jotka sitä toivotte, oletteko vanhoja ja/tai lapsettomia?
En minä ainakaan TOIVO kuolevani nyt. Mutta jos olisi pakko kuolla nyt, niin mieluiten ehdottomasti juuri noin, yöllä nukkuen. Enpä ainakaan ehtisi kärsimään.
Vierailija kirjoitti:
Pikemminkin toivon. On tämä elämä sen verran paskaa ja pelkkää alamäkeä edessä.
Jep haaveilen aamusta kun en enää herää. Oispa ollut tämä aamu.
Nukkuessa kuoleminen olisi kaikista paras kuolema. Pelkään kuolemaa syöpäkivuissa tai kuolemaa ns. hoivapaikoissa, joissa saat kuolla yksin huoneessasi, kun alimiehitetty henkilökunta ei ehdi/ viitsi edes olla kuoleman hetkellä vieressäsi. Olen vanhustenhoitaja.