Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä muita jotka eivät haluaisin viettää jouluaattoa vanhojen vanhempiensa kanssa?
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
No luulisi juteltavaa löytyvän ajankohtaisista asioista. Päivitelkää sähkön hintaa ja Ukrainan sotaa.
Ei löydy, eivät osaa jutella ajankohtaisista asioista. Esim. äitini lähtee toiseen huoneeseen hämmentyneenä, jos yrittää jotain talousasioita yleisesti jutella tai maailman tapahtumia. Ainoa juttelu mikä kelpaa, on se että minä kuuntelen äidin ja isän vaivoja, lääkityksiä ja terveyskeskuskäyntejä. Kun ne on käyty läpi (kestää tunteja), siirrytään heidän tuttaviensa vaivoihin ja tuttavien vanhempien ja puolisoiden vaivoihin. Jossain välissä pahoittelen, että joudun keskeyttämään kun laitan lapset nukkumaan. Sitten jatketaan taas puolille öin heidän kuunteluaan. Semmonen joulu. Jos lapset tulee keskeyttämään vanhusten jorinoita, mummo ja ukki saattaa jopa huutaa heille että olkaa hiljaa ja menkää pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi ihana viettää joulu vanhempien kanssa, mutta ovat kuolleet jo. Muistoissa ja kuvissa on joulunvietot vanhempien ja muiden sukulaisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa ap olevinaan jotain ihmeellistä kun ei siedä niitä ihmisiä joiden ansiosta ap yleensä on täällä.
Ei kaikkien vanhemmat ole mukavia. Eikä aikuisella ihmisellä ole mitään velvollisuutta viettää aikaa vanhempien kanssa vain siksi, että on olemassa. Monella on vanhempiin vaikea suhde ja jouluna se korostuu.
Minäkin aina jännitin joulua lapsena eikä mitkään suvun tapahtumat olleet mielestäni kivoja, vasta aikuisiällä tajusin että eihän ne oikeasti olleetkaan. Riitelyä, alkoholia ja jos ei ihan täysin mennyt joulunvietto käsistä niin ainakin kaikkien tuttujen haukkumista. Äidilläni ei ole mitään suodatinta, saattaa alkaa puhua vaikka vatsavaivoistaan kesken aterian ja nauraa vaan kun minä lähden yökkien pöydästä. Isä on hiljaa, vetää kännit ja sitten joka toinen sana onkin kiroilua.
Miksi koko joulu on keksittykään kun siitä tulee monelle vain paha mieli? Meilläkin on teini joka viettää kotona enää muutaman joulun ja haluaisin hänelle edes yhden rennon sellaisen lapsuudenkodissa. Tähän mennessä on ollut jos jonkinlaista riitaa ja välienselvittelyä ihan vauvajoulusta asti, isäni raivosi ja löi ja puolison sukulaiset olivat hankkineet jouluruokaa tyyliin yhdelle vaikka kylään oli kutsuttu. Sairautta ja vaivaa, pienen lapsen kuullen puhutaan mitä sattuu ja kävellään puolipukeissa. Enkä nyt tarkoita mitään satunnaista ärräpäätä vaan härskejä puheita. Pitkiä ajomatkoja, yösija lattialla tai hotellissa kun omakotitaloon "ei oikein mahdu". Olisi vaan jo 27. joulukuuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No luulisi juteltavaa löytyvän ajankohtaisista asioista. Päivitelkää sähkön hintaa ja Ukrainan sotaa.
Ei löydy, eivät osaa jutella ajankohtaisista asioista. Esim. äitini lähtee toiseen huoneeseen hämmentyneenä, jos yrittää jotain talousasioita yleisesti jutella tai maailman tapahtumia. Ainoa juttelu mikä kelpaa, on se että minä kuuntelen äidin ja isän vaivoja, lääkityksiä ja terveyskeskuskäyntejä. Kun ne on käyty läpi (kestää tunteja), siirrytään heidän tuttaviensa vaivoihin ja tuttavien vanhempien ja puolisoiden vaivoihin. Jossain välissä pahoittelen, että joudun keskeyttämään kun laitan lapset nukkumaan. Sitten jatketaan taas puolille öin heidän kuunteluaan. Semmonen joulu. Jos lapset tulee keskeyttämään vanhusten jorinoita, mummo ja ukki saattaa jopa huutaa heille että olkaa hiljaa ja menkää pois.
Voi hyvän tähden! Eikö voi sanoa että puhutaan mukavampia juttuja välillä, vaikka lasten kuulumisia. Ei kukaan jaksa kuunnella naapurin Marjatan sappikivistä tai siitä, että Marjatan siskon miehen veljenpoika on ihan lääkäri!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No luulisi juteltavaa löytyvän ajankohtaisista asioista. Päivitelkää sähkön hintaa ja Ukrainan sotaa.
Ei löydy, eivät osaa jutella ajankohtaisista asioista. Esim. äitini lähtee toiseen huoneeseen hämmentyneenä, jos yrittää jotain talousasioita yleisesti jutella tai maailman tapahtumia. Ainoa juttelu mikä kelpaa, on se että minä kuuntelen äidin ja isän vaivoja, lääkityksiä ja terveyskeskuskäyntejä. Kun ne on käyty läpi (kestää tunteja), siirrytään heidän tuttaviensa vaivoihin ja tuttavien vanhempien ja puolisoiden vaivoihin. Jossain välissä pahoittelen, että joudun keskeyttämään kun laitan lapset nukkumaan. Sitten jatketaan taas puolille öin heidän kuunteluaan. Semmonen joulu. Jos lapset tulee keskeyttämään vanhusten jorinoita, mummo ja ukki saattaa jopa huutaa heille että olkaa hiljaa ja menkää pois.
Voi hyvän tähden! Eikö voi sanoa että puhutaan mukavampia juttuja välillä, vaikka lasten kuulumisia. Ei kukaan jaksa kuunnella naapurin Marjatan sappikivistä tai siitä, että Marjatan siskon miehen veljenpoika on ihan lääkäri!
Yritetty on mutta heikolla menestyksellä. Kai se on sitten että isovanhemmat on nykyään iäkkäämpiä eikä jaksa muusta puhua kuin vaivoistaan. Ja tuo tutkinnon tai työn korostaminen on tuttua, tekisi mieli kysyä että mikä siinä nyt on niin upeaa kun eivät hienoilta tutkinnoiltaan ennätä edes käymään?
Niin, mikä siinä on, että niistä vaivoista vain aina haluaa vanha puhua ja tuttavien vaivoista. Ja kertoa sadannetta kertaa yhä uudestaan kuinka ahkera sekin Liisa on kun koko suvulleen sukat kutoo ja Pirkko aikuisille lapsenlapsilleen ruuat tekee ja pyykit pesee ja kuinka sitä migreeniä taas sairastaa ja verenpaineet taas niin koholla että päivystykseen ja ihan jotain lääkettä taas aloitettiin. Ja kuinka kauhea lapsuus vanhalla ettei kellään (sota-aika, kun koko Eurooppa kärsi). Ja kuinka kauhea kipu silloin selässä oli ettei kellään koskaan ole niin kauheaa kipua ollut eikä vaan mitään leikkausta tehty niin kuin muille, jotka vaan leikataan ihan tuosta noin vain ja vaivat lakkaa hokkus pokkus.
Ja kuinka sekin on itsensä niin lihomaan päästänyt, että mitä varten se nyt sillain on lihonut.
Hoh, hoijaa ehkä max 2 tuntia jaksaa näitä jorinoita kuunnella mutta se on sitten ihan maksimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No joo, oikeastaan. Ei niiden vanhempien takia. Haluaisin vain ehkä mieluummin olla kotona. Mulla on kuitenkin myös töitä joulunpyhinä, niin kotona voisi paremmin levätä. Mutta veljeni perhe on tulossa tänä vuonna vanhempieni luo, ja on kiva, että serkukset saisivat olla yhdessä. Mutta ensi vuonna ollaan kotona.
Me ollaan yleensä oltu anoppilassa. Koronajoulu -20 oli poikkeus, tehtiin ekaa kertaa oma joulu, ja oli aivan ihanaa! Nyt anopilla muuta menoa ja saadaan taas kotijoulu, jee! Ei siinä anoppi-joulussakaan mitään vikaa ole, mutta huomasin silloin pari vuotta sitten että tykkään laittaa oman joulun. Ja olihan se kutkuttavaa kun sai tehdä kaiken just niin kuin itse haluaa ja kun joku tuntui kivalta, julistaa että tämä on tästälähin meidän jouluperinne. Nyt kun saadaan jo toinen kotijoulu, luulen, että halutaan jatkossakin edes osa joulusta viettää kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No luulisi juteltavaa löytyvän ajankohtaisista asioista. Päivitelkää sähkön hintaa ja Ukrainan sotaa.
Vain suomessa ongelma että ei osata edes jutella ihmisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi viettää joulua appivanhempieni kanssa. Koronan takia saatiin viettää kaksi joulua perheen kesken ja oli kyllä aivan ihanaa. Nyt varmaankin paluu vanhaan edessä ja oma rauha mennyttä.
Ei sinne ole pakko mennä. Jos kiukuttelevat niin anna kiukutella. Kyllä ne siitä ajan mittaan rauhoittuvat. Eläkää omaa elämäänne.
Olen itsekin anoppi. Lapset perheineen saavat itse valita missä haluavat viettää joulun ja muut juhlapyhät. Joskus viettävät omien perheidensä kanssa, joskus haluavat tulla tänne meille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ovat jo vanhoja, niin monta joulua ei välttämättä ole enää jäljellä. Mulla harmitti, kun tuli pidettyä lopulta liian vähän yhteyttä.
Mummoni alkoi haikailla jäljellä olevien joulujen vähyyttä 7-kymppisenä. Eli 93-vuotiaaksi.
Kaikilla ei käy noin hyvin.
Meillä jokaisella voi olla ensi joulu se viimeinen. Siihen vedoten voi kiristää kaikki tanssimaan oman pillinsä mukaan - jos haluaa kiristää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No luulisi juteltavaa löytyvän ajankohtaisista asioista. Päivitelkää sähkön hintaa ja Ukrainan sotaa.
Vain suomessa ongelma että ei osata edes jutella ihmisten kanssa.
Miten monesta maasta sinulla on kokemusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen alkanut inhota joulua juuri näiden pakkoperinteiden takia. Haluaisin viettää jouluna ihan tavallista vapaa-aikaa kuten muillakin lomilla. Sen sijaan joudun miettimään lahjoja, perinneruokia ja sukulointia.
Minusta joulu on lasten juhla, ja aikuisten kesken joulunvietto tuntuu teennäiseltä ja typerältä. En ole vuosikausiin tavoittanut mitään "joulun taikaa" enkä sellaista kaipaakaan. On paljon juhlavampaa viettää vaikka hääpäivää tai syntymäpäiviä, tai oikeastaan mitä tahansa omaa juhlaa, jonka saa viettää sillä tavalla kuin itse haluaa.
Lähtisin paljon mieluummin ihan tavalliselle löhölomalle lämpimään ja unohtaisin kaiken jouluhössötyksen, mutta vielä toistaiseksi en ole kehdannut toteuttaa tätä haavetta.
Ikävä kyllä minulla on sellainen työ, että olen aina jouluna lomalla. Muuten ottaisin kyllä vapaaehtoisesti aina joulun ajaksi töitä, jotta pääsisin tästä riesasta. Veljeni on jo ainakin 15 vuotta ollut joulut töissä, ja pakko myöntää että olen tuosta hänelle kateellinen.
Semmoista se on. Ihmissuhteet toimii molempiin suuntiin. Kun miehesi kuolee niin siinä sitten vietät hääpäivää ja synttäriä ihan yksinäsi. Sitten saat nauttia ja löhötä, koska et varmaan oleta, että kukaan viitsii olla seurassasi tuon kaiken inhosi jälkeen, kun kutsuit tapaamisia ja yhdessä vietettyä aikaa pakkoperinteiksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No luulisi juteltavaa löytyvän ajankohtaisista asioista. Päivitelkää sähkön hintaa ja Ukrainan sotaa.
Ei löydy, eivät osaa jutella ajankohtaisista asioista. Esim. äitini lähtee toiseen huoneeseen hämmentyneenä, jos yrittää jotain talousasioita yleisesti jutella tai maailman tapahtumia. Ainoa juttelu mikä kelpaa, on se että minä kuuntelen äidin ja isän vaivoja, lääkityksiä ja terveyskeskuskäyntejä. Kun ne on käyty läpi (kestää tunteja), siirrytään heidän tuttaviensa vaivoihin ja tuttavien vanhempien ja puolisoiden vaivoihin. Jossain välissä pahoittelen, että joudun keskeyttämään kun laitan lapset nukkumaan. Sitten jatketaan taas puolille öin heidän kuunteluaan. Semmonen joulu. Jos lapset tulee keskeyttämään vanhusten jorinoita, mummo ja ukki saattaa jopa huutaa heille että olkaa hiljaa ja menkää pois.
Voi hyvän tähden! Eikö voi sanoa että puhutaan mukavampia juttuja välillä, vaikka lasten kuulumisia. Ei kukaan jaksa kuunnella naapurin Marjatan sappikivistä tai siitä, että Marjatan siskon miehen veljenpoika on ihan lääkäri!
Yritetty on mutta heikolla menestyksellä. Kai se on sitten että isovanhemmat on nykyään iäkkäämpiä eikä jaksa muusta puhua kuin vaivoistaan. Ja tuo tutkinnon tai työn korostaminen on tuttua, tekisi mieli kysyä että mikä siinä nyt on niin upeaa kun eivät hienoilta tutkinnoiltaan ennätä edes käymään?
Montako sanaa saa sanoa työstään, ennen kuin se on "korostamista"? Vai onko kaikki?
Vierailija kirjoitti:
Niin moni ei varmaan halua nähdä vanhempiaan jouluna
Itse pidän sitä merkkinä siitä
että ovat täyttä paskaa molemmat! Halveksin teitä!!
Ei ole normaalia - jos ei rakasta vanhempiaan!!!
Lapsuudessa aatonaattona alkoi juopottelu ja tappelu joka jatkui tapaninpäivään saakka vuorokaudenajasta välittämättä.
Aika monta unetonta joulua tuli vietettyä. Aikuisiällä en heitä ole halunnut nähdä
..
Tiedät että oon oikeessa
Vierailija kirjoitti:
Minä en haluaisi viettää joulua ollenkaan,enkä varsinkaan lahjoja koska itselläni on vain tuulen huuhtoma perse viemisiksi. Äiti on jäänyt 20 vuotta sitten olleeseen meininkiin jumiin ja ostelee hitosti lahjoja kaikille... minä tankkaan viimeiset rahat autoon jotta voin edes matkustaa paikalle ja hävettää ihan hulluna joka vuosi.
Kaiken lisäksi olen velkaa vanhemmilleni muutaman tuhannen jonka takaisinmaksusta ei ooe mitään hajua. Suuret suunnitelmat elämässä meni päin persettä ja odotan parempia aikoja toimeentulotuella.
En tiedä auttaako tämä mitään mutta toivon sinulle parempia aikoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ovat jo vanhoja, niin monta joulua ei välttämättä ole enää jäljellä. Mulla harmitti, kun tuli pidettyä lopulta liian vähän yhteyttä.
Mummoni alkoi haikailla jäljellä olevien joulujen vähyyttä 7-kymppisenä. Eli 93-vuotiaaksi.
Meidän mummu alkoi sen voivottelun jo kuusikymppisenä ja eli 94-vuotiaaksi. Yli kolmekymmentä vuotta siis mietittiin, että nyt voi olla viimeinen hetki sitä tai tätä.
Minä haluan viettää jouluni mieheni kanssa ihan rauhassa. Toivottavasti lapset eivät perheineen tule taas loisimaan valmiiseen pöytään!
Minä en haluaisi viettää joulua ollenkaan,enkä varsinkaan lahjoja koska itselläni on vain tuulen huuhtoma perse viemisiksi. Äiti on jäänyt 20 vuotta sitten olleeseen meininkiin jumiin ja ostelee hitosti lahjoja kaikille... minä tankkaan viimeiset rahat autoon jotta voin edes matkustaa paikalle ja hävettää ihan hulluna joka vuosi.
Kaiken lisäksi olen velkaa vanhemmilleni muutaman tuhannen jonka takaisinmaksusta ei ooe mitään hajua. Suuret suunnitelmat elämässä meni päin persettä ja odotan parempia aikoja toimeentulotuella.