Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voiko joku selittää tämän kiistellyn saamelaislain
15.11.2022 |
Mikä sitä kenkää puristaa, kun näyttää puristavan niin hallituksessa kuin saamelaisten keskuudessa.
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mersäsaamelaisia ei ole olemassakaan. Kyse on alueellisista valtapyrkimyksistä eikä Ruotsissa ja Norjassa edes tunneta tällaista eikä Suomessakaan ennen 2000-lukua.
Norjassa ja Ruotsissa saamelaisuus perustuu saamen kieleen (joko omaan tai vanhempien tai isovanhempien puhumaan saameen) eikä siihen, että joku satoja vuosia sitten elänyt esi-isä ehkä on ollut saamelainen.
Suomessa Norjaa ja Ruotsia vastaavaa lakia on yritetty saada aikaan jo vuosia, mutta kepu on aina torppaamassa sitä.
Eikö se ongelma ollut se, että metsäsaamelaiset ovat puhuneet saamea, mutta he olivat se ryhmä, johon aikoinaan pahiten kohdistui saamenkielen kielto, koska asuivat etelämpänä. Metsäsaamelaiset ovat yhä harjoittaneet kuitenkin usein perinnetaitojaan, vaikka kieli ei ole säilynyt.
Juuri tästä on kysymys. Keminsaame on kielenä kuollut monista syistä, kuten suomen kielen leviämisestä tai häpeästä johtuen mutta myös entisaikojen opettajien nuivan ja vastustavan suhtautumisen takia. Myös elinkeinot ovat olleet tunturi- ja metsäsaamelaisten välillä hieman erilaisia perinteisesti johtuen elinalueista, ja siinä vaiheessa kun eteläisempien alueiden saamelaiset omaksuivat laajemmin maanviljelyksen elinkeinoksi, viranomaisten silmissä he katosivat, koska "lappalaisuus" nähtiin menneinä aikoina verotuksessa elinkeinona ja siihen ei kuulunut maanviljelys, maata viljelevä ei ollut "lappalainen" mitä sanaa käytettiin saamelaisista. Metsäsaamelaiset on kuitenkin harjoittaneet poronhoitoa 1800-luvun loppupuolelta alkaen myös.
Oma isäni on keminsaamelainen ja kyllähän se heitä harmittaa, että sen takia että oma kieli on heiltä väkisin kitketty pois aikanaan, heitä ei sen takia enää katsota kuuluviksi saamelaisiin ollenkaan, vaikka identiteetti ja elinkeinot pääosin ovat saamelaisille tyypillisiä. Useimmat kokevat kieltä tärkeämmäksi juuri sen identiteetin, erityisen luontoyhteyden ja yhteyden omiin juuriin.
Eikös tuo luontoyhteys mielletä myös suomalaisuuteen kuuluvaksi? Kalastus, metsästys, keräily jnen. Miten siis eroaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuosta assimiloitumisesta ja kielen katoamisesta, niin se, että laajoilla alueilla Pohjois-Suomessa saamelaiset (metsäsaamelaiset) ovat suomalaistuneet, ei johdu vain kielipolitiikasta ja painostuksesta, vaan laajasti eri ryhmien välillä solmituista avioliitoista. Se taas kertoo siitä, että rinnakkaiselo ei ole ollut niin epätasa-arvoista tai että "suomalaiset" eivät menneinä vuosisatoina ole ehkä pitäneet itseään aina jonakin "herrakansana", jonka ei sovi sekoittua muiden kanssa. Ovat myös omaksuneet saamelaisilta monia tapoja ja elinkeinoja, jota tietysti voidaan nykynäkökulmasta pitää tunkeutumisena toisten elinpiiriin.
En vieläkään saa kiinni siitä, miten esimerkiksi Tampereen seudulla kasvaneet Nuorgamit olisivat juurikin kielen kautta saamelaisia, kun eivät puhu sitä kieltä kotonaan, eivät ole koskaan puhuneetkaan. Opiskelevat sitä nykyään kyllä mutta tämä alkoi muutama vuosi sitten. Tämä heidän itsensä kertomaa.
Toinen vanhempansa on saamelainen mutta ei ole lastensa kanssa koskaan käyttänyt kieltä, ennekuin nyt aikuisena vähän kun lapset ovat alkaneet sitä lukea ja valinneet sen lastensa äidinkieleksi. Puhuvat keskenään suomea kotona kuitenkin. Kuka tahansa voisi valita lapsensa äidinkieleksi saamen, äidinkieli on ilmoitusasia, mutta ei nyt mennä tähän.
Eli miten se saamen kieli nyt juurikin tekisi heistä saamelaisia vaikka kieltä tai muuta "elävää yhteyttä" kulttuuriin ei arjessa ole muuta kuin siten että ovat päättäneet alkaa aikuisena olla siinä mukana.
Kolonisaatio ja kepun pelleily sinänsä on totta. Itse en ota kantaa asiaan kun en siitä ymmärrä vaikka olen lukenut koko vuoden aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
En vieläkään saa kiinni siitä, miten esimerkiksi Tampereen seudulla kasvaneet Nuorgamit olisivat juurikin kielen kautta saamelaisia, kun eivät puhu sitä kieltä kotonaan, eivät ole koskaan puhuneetkaan. Opiskelevat sitä nykyään kyllä mutta tämä alkoi muutama vuosi sitten. Tämä heidän itsensä kertomaa.
Toinen vanhempansa on saamelainen mutta ei ole lastensa kanssa koskaan käyttänyt kieltä, ennekuin nyt aikuisena vähän kun lapset ovat alkaneet sitä lukea ja valinneet sen lastensa äidinkieleksi. Puhuvat keskenään suomea kotona kuitenkin. Kuka tahansa voisi valita lapsensa äidinkieleksi saamen, äidinkieli on ilmoitusasia, mutta ei nyt mennä tähän.
Eli miten se saamen kieli nyt juurikin tekisi heistä saamelaisia vaikka kieltä tai muuta "elävää yhteyttä" kulttuuriin ei arjessa ole muuta kuin siten että ovat päättäneet alkaa aikuisena olla siinä mukana.
Kolonisaatio ja kepun pelleily sinänsä on totta. Itse en ota kantaa asiaan kun en siitä ymmärrä vaikka olen lukenut koko vuoden aiheesta.
Sen tiedän myös että saamelaiseksi voi tulla avoliiton kautta. Logiikka on jotenkin hämärä.
Vierailija kirjoitti:
En vieläkään saa kiinni siitä, miten esimerkiksi Tampereen seudulla kasvaneet Nuorgamit olisivat juurikin kielen kautta saamelaisia, kun eivät puhu sitä kieltä kotonaan, eivät ole koskaan puhuneetkaan. Opiskelevat sitä nykyään kyllä mutta tämä alkoi muutama vuosi sitten. Tämä heidän itsensä kertomaa.
Toinen vanhempansa on saamelainen mutta ei ole lastensa kanssa koskaan käyttänyt kieltä, ennekuin nyt aikuisena vähän kun lapset ovat alkaneet sitä lukea ja valinneet sen lastensa äidinkieleksi. Puhuvat keskenään suomea kotona kuitenkin. Kuka tahansa voisi valita lapsensa äidinkieleksi saamen, äidinkieli on ilmoitusasia, mutta ei nyt mennä tähän.
Eli miten se saamen kieli nyt juurikin tekisi heistä saamelaisia vaikka kieltä tai muuta "elävää yhteyttä" kulttuuriin ei arjessa ole muuta kuin siten että ovat päättäneet alkaa aikuisena olla siinä mukana.
Kolonisaatio ja kepun pelleily sinänsä on totta. Itse en ota kantaa asiaan kun en siitä ymmärrä vaikka olen lukenut koko vuoden aiheesta.
Mä taas saan helposti kiinni. Jos on se sukuyhteys jommankumman vanhemnat puolelta +identifioi itsensä saamelaiseksi + opiskelee kieltä (joka jäänyt vanhempien tekemien valintojen vuoksi oppimatta), niin miksipä ei. Ihmisillä on monikulttuurisessa ympäristössä useita vaihtoehtoja, mihin identiteettiin kiinnittyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos rajana olisi tarkoitus pitää sitä, että joku isoisistä on oppinut saamea ensimmäisenä kielenään, niin miten tuo asia näytetään toteen? Jos minä näin 50v ikäisenä olisin vaatimassa saamelaisuus-statusta, niin minun isoisäni, joka oli syntynyt vuonna 1895, ensimmäistä kieltä siis tutkittaisi? Ja kun on kyse ihmisistä, jotka eivät juurikaan ole asustelleet kirkonkylissä, ja ehkä eivät ole olleet kirkonkirjoissakaan.
Taas ollaan säätämässä lakeja, joiden valvonta on täysin mahdotonta.
Aika villiltä kuulostaa Keskustan järjestämä keskustelutilaisuus.
Saamelaisnuorten edustaja syyttää Keskustaa rasismista saamelaisia kohtaan, perusteita tälle ei kauheasti annettu, joten en ihan käsittänyt oliko kyse ainoastaan siitä, että Keskusta on estänyt lain edistymistä vai jokin muukin asia.
Saamelaiskäräjien jäsen Näkkäläjärvi sanoo, ettei Suomessa ole edes olemassa mitään metsäsaamelaisia.
Kulmuni sanoo, ettei metsäsaamelaiset ole mitään taruolentoja, koska olivat siellä paikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mersäsaamelaisia ei ole olemassakaan. Kyse on alueellisista valtapyrkimyksistä eikä Ruotsissa ja Norjassa edes tunneta tällaista eikä Suomessakaan ennen 2000-lukua.
Norjassa ja Ruotsissa saamelaisuus perustuu saamen kieleen (joko omaan tai vanhempien tai isovanhempien puhumaan saameen) eikä siihen, että joku satoja vuosia sitten elänyt esi-isä ehkä on ollut saamelainen.
Suomessa Norjaa ja Ruotsia vastaavaa lakia on yritetty saada aikaan jo vuosia, mutta kepu on aina torppaamassa sitä.
Eikö se ongelma ollut se, että metsäsaamelaiset ovat puhuneet saamea, mutta he olivat se ryhmä, johon aikoinaan pahiten kohdistui saamenkielen kielto, koska asuivat etelämpänä. Metsäsaamelaiset ovat yhä harjoittaneet kuitenkin usein perinnetaitojaan, vaikka kieli ei ole säilynyt.
Juuri tästä on kysymys. Keminsaame on kielenä kuollut monista syistä, kuten suomen kielen leviämisestä tai häpeästä johtuen mutta myös entisaikojen opettajien nuivan ja vastustavan suhtautumisen takia. Myös elinkeinot ovat olleet tunturi- ja metsäsaamelaisten välillä hieman erilaisia perinteisesti johtuen elinalueista, ja siinä vaiheessa kun eteläisempien alueiden saamelaiset omaksuivat laajemmin maanviljelyksen elinkeinoksi, viranomaisten silmissä he katosivat, koska "lappalaisuus" nähtiin menneinä aikoina verotuksessa elinkeinona ja siihen ei kuulunut maanviljelys, maata viljelevä ei ollut "lappalainen" mitä sanaa käytettiin saamelaisista. Metsäsaamelaiset on kuitenkin harjoittaneet poronhoitoa 1800-luvun loppupuolelta alkaen myös.
Oma isäni on keminsaamelainen ja kyllähän se heitä harmittaa, että sen takia että oma kieli on heiltä väkisin kitketty pois aikanaan, heitä ei sen takia enää katsota kuuluviksi saamelaisiin ollenkaan, vaikka identiteetti ja elinkeinot pääosin ovat saamelaisille tyypillisiä. Useimmat kokevat kieltä tärkeämmäksi juuri sen identiteetin, erityisen luontoyhteyden ja yhteyden omiin juuriin.
Eikös tuo luontoyhteys mielletä myös suomalaisuuteen kuuluvaksi? Kalastus, metsästys, keräily jnen. Miten siis eroaa?
Sehän tässä on ongelma, että Lapin alkuperäiset lappalaiset eivät paimentaneet poroja vaan metsästivät peuroja. Vieläkö Hetassa on niiltä ajoilta muistona Peurakuoppa vai joko sekin on hävinnyt? Ei Suomen lappalaiset ole varsinaisesti hoitaneet porojaan ennen kuin vasta viime vuosikymmeninä, kotitarhoissa. Se oli puolivilli eläin, jotka kerättiin aitoihin kesällä merkityksiin ja syksyllä erotuksiin - ei paimennettu saamelaisten tapaan. Ennen poroja pidettiin vain ajokkaina ja ruokaporoina, mutta jo Moskun aikoina viime vuosisadalla riideltiin kovasti poronomistuksesta yli valtakuntien rajojen.
Vielä tänäkin päivänä Lapin paikallisilla asukkailla on metsästysoikeus kotikuntansa valtion mailla, joita Lapissa on paljon. Jos saamelaiset - siis nämä nykyiset saamea puhuvat 1800-luvulla Ruotsista ja Norjasta muuttaneet poropaimentolaiset - päästetään päättämään saamelaiskäräjillä paikallisten alkuperäisten asukkaitten asioista, se ei ole oikein.
Vierailija kirjoitti:
Jos rajana olisi tarkoitus pitää sitä, että joku isoisistä on oppinut saamea ensimmäisenä kielenään, niin miten tuo asia näytetään toteen? Jos minä näin 50v ikäisenä olisin vaatimassa saamelaisuus-statusta, niin minun isoisäni, joka oli syntynyt vuonna 1895, ensimmäistä kieltä siis tutkittaisi? Ja kun on kyse ihmisistä, jotka eivät juurikaan ole asustelleet kirkonkylissä, ja ehkä eivät ole olleet kirkonkirjoissakaan.
Taas ollaan säätämässä lakeja, joiden valvonta on täysin mahdotonta.
Ensimmäisenä opittua kieltä ei kai missään ole merkitty henkilön tietoihin, mutta lappalaisuus on. 1960-luvulla eivät koululaiset saaneet puhua saamea edes keskenään asuntoloissa. Metsäsaamelaisten kieli oli kadonnut jo paljon ennen sitä, mutta heidän jälkeläisiään on edelleen Kuusamoa myöten hyvissä voimissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei tässä kuulla saamelaisia? Monessa paikassa päätöksiä tekee ne jotka ei kuuntele käytännön toimijoita.
Kuullaahan, ja heistä suuri osa on lakia vastaan.
Nyt jopa vetoavat YK:hon, ettei hyväksyttäisi.
Vuonna 1995 säädettiin saamelaiskäräjälaki, johon on perustuslakiasiantuntijoiden, saamelaiskäräjien ja YK:n mukaan jäänyt virhe, joka mahdollistaa sen, että saamelaiskäräjille pääsee henkilöitä, jotka eivät ole saamelaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko metsäsaamelaisia vain Suomessa? Kun ilmeisesti Ruotsissa tai Norjassa ei ole saamelaisten kanssa vastaavia ongelmia, vaikka samat YK:n sopimukset heitäkin koskee.
Ruotsissa on ainakin Norbottenissa, sitä en tiedä onko metsäsaamelaiset siellä rajattu ulos laissa.
Suomessa yritetään nyt kumota tuota vaaliluetteloon merkitty -kohtaa, sillä vaaliluetteloon on virheellisesti otettu sellaisia jotka eivät saamelaisten mielestä ole oikeita saamelaisia. Ruotsissa ja Norjassa on vielä väljempi saamelaismääritelmä:
Norjan saamelaismääritelmä
Kaikki jotka julistavat, että pitävät itseään saamelaisena ja heillä joko
a) on saamen kieli kotikielenä, tai
b) on tai on ollut vanhempi, isovanhempi tai isovanhemman vahnempi, jonka kotikielenä oli saamen kieli, tai
c) on sellaisen henkilön lapsi, joka on tai on ollut äänestysluettelossa
voivat vaatia, että heidän kirjataan saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. (Sameloven §2-6)
Ruotsin saamelaismääritelmä
Saamelaisena pidetään (…) häntä joka pitää itseään saamelaisena ja
1. osoittaa/näyttää toteen, että hänellä on tai on ollut saamenkieli kotikielenä, tai
2. osoittaa/näyttää toteen, että jollain hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on tai on ollut saamenkieli kotikielenään, taikka
3. jonka yksi vanhempi on tai on ollut merkitty Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. (Sametingslag §1-2)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mersäsaamelaisia ei ole olemassakaan. Kyse on alueellisista valtapyrkimyksistä eikä Ruotsissa ja Norjassa edes tunneta tällaista eikä Suomessakaan ennen 2000-lukua.
Norjassa ja Ruotsissa saamelaisuus perustuu saamen kieleen (joko omaan tai vanhempien tai isovanhempien puhumaan saameen) eikä siihen, että joku satoja vuosia sitten elänyt esi-isä ehkä on ollut saamelainen.
Suomessa Norjaa ja Ruotsia vastaavaa lakia on yritetty saada aikaan jo vuosia, mutta kepu on aina torppaamassa sitä.
Metsäsaamelaisten kieli on keminsaame! Nämä porosaamelaiset vastustavat (!!!) keminsaamen elvyttämistä, koska silloin heidän pitäisi myöntää metsäsaamelaisten saamelaisuus ja oikeus maa-alueisiin, joita nyt havittelevat itselleen.
Lähde: Yle https://yle.fi/a/74-20005058
Vierailija kirjoitti:
En vieläkään saa kiinni siitä, miten esimerkiksi Tampereen seudulla kasvaneet Nuorgamit olisivat juurikin kielen kautta saamelaisia, kun eivät puhu sitä kieltä kotonaan, eivät ole koskaan puhuneetkaan. Opiskelevat sitä nykyään kyllä mutta tämä alkoi muutama vuosi sitten. Tämä heidän itsensä kertomaa.
Toinen vanhempansa on saamelainen mutta ei ole lastensa kanssa koskaan käyttänyt kieltä, ennekuin nyt aikuisena vähän kun lapset ovat alkaneet sitä lukea ja valinneet sen lastensa äidinkieleksi. Puhuvat keskenään suomea kotona kuitenkin. Kuka tahansa voisi valita lapsensa äidinkieleksi saamen, äidinkieli on ilmoitusasia, mutta ei nyt mennä tähän.
Eli miten se saamen kieli nyt juurikin tekisi heistä saamelaisia vaikka kieltä tai muuta "elävää yhteyttä" kulttuuriin ei arjessa ole muuta kuin siten että ovat päättäneet alkaa aikuisena olla siinä mukana.
Kolonisaatio ja kepun pelleily sinänsä on totta. Itse en ota kantaa asiaan kun en siitä ymmärrä vaikka olen lukenut koko vuoden aiheesta.
Koska ovat oikeaa eli saamelaiskäräjillä vallassa olevaa sukua. Sitten nämä Inarissa asuvat ja perinteisesti elävät metsäsaamelaiset eivät muka ole saamelaisia ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverini kertoi olevansa isoisän puolelta saamelainen. Mummonsa sen sijaan kielsi olevansa minkään sortin saamelainen. Vaari kasvatteli poroja kuten sukunsa jo kauan aikaa, mutta ei puhunut saamea. Se oli ajat sitten koulussa karsittu pois koska kaikkien piti puhua vain Suomea. Geneettisesti ja ammattinsa puolesta oli silti saamelainen ja varjeli toiminnallaan Lapin luontoa.
Vierailija kirjoitti:
Kaverini kertoi olevansa isoisän puolelta saamelainen. Mummonsa sen sijaan kielsi olevansa minkään sortin saamelainen. Vaari kasvatteli poroja kuten sukunsa jo kauan aikaa, mutta ei puhunut saamea. Se oli ajat sitten koulussa karsittu pois koska kaikkien piti puhua vain Suomea. Geneettisesti ja ammattinsa puolesta oli silti saamelainen ja varjeli toiminnallaan Lapin luontoa.
Ihan älytöntä, että häntä ei kuitenkaan laskettaisi saamelaiseksi.
Sitten alan tätä saamelaisten alkuperäiskansapakotusta ymmärtämään kun alkavat elämään kuten oikeat alkuperäiskansat. Ei varmaan heidän esivanhemmillakaan ollut mönkijöitä, moottorikelkkoja tai jopa helikoptereita poronhoidon apuna. Kartalla, kompassilla ja paikallistuntemuksella suunnistettiin ja luontoa kunnioitettiin. Muualla maailmassa alkuperäiskansat vaalivat esi-isiensä perintöä ja pyrkivät elämään kuin he. Eivät kiistelemään kuka kuuluu mihinkin heimoon tai kuka saa itseään miksikin kutsua.
Vierailija kirjoitti:
Ei ilmeisesti metsäsaamelaisia haluta tunnustaa ns. oikeiksi saamelaisiksi, kun eivät enää monikaan puhu saamea. Sitä en kyllä tiedä minkä vuoksi.
Sen vuoksi, että heidät on onnistuttu suomalaistamaan ja nykysaamelaiset ovat itse asiassa maahanmuuttaneita, eli paimentolaiset jäivät Suomen puolelle siihen aikana, kun rajat Norjaan ja Ruotsiin suljettiin. Vähän sama homma kuin Amerikan intiaaneissa. Vain ne katsotaan alkuperäiskansaan kuuluviksi, jotka puhuvat alkuperäiskieltä ja elävät siinä kulttuurissa, ei etnisesti todelliseen alkuperäiskansaan kuuluvia.
Ristiriita on siinäkin, että saman perheen jäsenistä osa hyväksytään, osaa ei. Pärstäkerroin ei enää nykyaikana käy perusteluksi. Todellisuudessa joku savukoskelainen metsäsaamelaisten jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa olisi oikeutetumpi ikimuistoisiin oikeuksiin kuin citysaamelainen. Tämä alkuperäiskansalle kuuluvat edut on yksi syy siihen, että metsäsaamelaiset löysivät itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Kaverini kertoi olevansa isoisän puolelta saamelainen. Mummonsa sen sijaan kielsi olevansa minkään sortin saamelainen. Vaari kasvatteli poroja kuten sukunsa jo kauan aikaa, mutta ei puhunut saamea. Se oli ajat sitten koulussa karsittu pois koska kaikkien piti puhua vain Suomea. Geneettisesti ja ammattinsa puolesta oli silti saamelainen ja varjeli toiminnallaan Lapin luontoa.
Saamelainen ja lappalainen ovat ei asioita. Johonkin aikaan lappalainen oli haukkumanimi niin kuin n---ri tai m---talainen. Siksi kukaan ei halunnut olla lappalainen ja olihan se verotustiedoissakin hylätty jo vuosisatoja sitten, eli ei lapinveroa maksaneita ollut. Joku Ruotsinvallan aikainen kuningas myönsi verovapauden uudistilojen perustajille, ja silloin moni lapiveron maksaja varsinkin Metsä-Lapin alueella katsoi paremmaksi ryhtyä maanviljelijäksi kuin jatkaa lappalaisena.
Saamelaiset olivat niin syrjittyjä, että syrjimisen poistamisen jälkeen tilanne on mennyt äärilaidasta toiseen. On edullista, että luetaan saamelaiseksi.
Olen soittanut saamelaista noitarumpua kännissä Raattaman poropäivien jatkoilla. Olenko nyt saamelainen?
Alue: Aihe vapaa
Vanha ukkini sanoi minulle että sinä olet keminsaamelaista sukua, muista se! Hän puhui ylpeästi saamelaisuudestaan. Muuta en tähän kiistaan nyt sanokaan, antaa riitojen riidellä, ei se mitään sano miksi itse itseni koen :)