Joku lähettää kerran vuodessa Helsingin yliopiston professorille kumikäärmeen nimettömässä kirjekuoressa

Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä on neljän vuoden ajan saanut oudon kirjeen. Sen sisällä on joka vuosi ollut kumikäärme pienellä lisäsilauksella.

Heikkilän mukaan käärme on aina peitelty johonkin nestemäiseen aineeseen, mahdollisesti eritteeseen. Hänen mukaansa tänä vuonna kirjekuori haisi ulosteelle.

Heikkilä kertoo, että käärmeen mukana ei ole koskaan tullut mitään viestiä tai saatesanoja, vaan käärme on puhunut puolestaan.

Osoite on ollut kirjeessä printattuna, joten käsialasta ei ole voinut paljoa päätellä. Kirjeissä ei ole myöskään näkynyt postileimoja, joten Heikkilä arvelee, että joku on voinut myös viedä kirjeen postilaatikkoon henkilökohtaisesti.

Lähettäjä vaikea selvittää
Kun ensimmäinen käärme postitettiin Heikkilälle, hän oli yhteydessä yliopiston turvallisuushenkilökuntaan selvittääkseen, onko joku muukin voinut saada vastaavaa postia. Heikkilä oli kuitenkin ainoa henkilö, jolle käärme oli lähetetty.

Henkilökunnan mukaan on kuitenkin äärettömän vaikeaa selvittää, kuka lähettäjä on tai mikä motiivi hänellä on. Heikkilä muistuttaa, että tiloissa lappaa tuhansia opiskelijoita ja henkilökunnan jäseniä päivittäin.

Heikkilä ei ole tehnyt asiasta rikosilmoitusta, mutta kertoo seuraavan käärmeen kohdalla keskustelevansa asiasta yliopiston turvallisuushenkilökunnan kanssa.

Motiivi on mysteeri
Heikkilä ei osaa sanoa, mikä kirjeiden lähettäjän motiivi voisi olla. Hän on saanut kirjeitä syksystä 2019 saakka, kun hän aloitti professorina teologisessa tiedekunnassa.

Heikkilä toteaa uhkaavien kirjeiden saamisen olevan hyvin omituista, koska hän ei tutki erityisen sensitiivisiä aiheita.

Tutkin lähinnä keskiaikaisia käsikirjoituksia, enkä pyri selvittämään vaikkapa jotain jumalan olemassaoloa tai olemattomuutta.

Käärme liitetään usein uskonnolliseen symboliikkaan, kuten paratiisista karkotukseen ja kavaluuteen. Mikäli viesti liittyy uskontoon jotenkin, Heikkilä uskoisi, että yliopiston professoreista löytyisi sille paljon loogisempiakin uhreja, jotka ovat esimerkiksi julkisesti uskonnollisia tai ateisteja.

En ole koskaan joutunut keskusteluihin, joissa olisin esitellyt omia vakaumuksiani.

Heikkilä lisää, että vaikka käärmekirjeet ovat sinänsä harmittomia, ne ovat osa suurempaa ja tärkeää kuviota.

Eri alojen tutkijoiden työtä kyseenalaistetaan, heitä maalitetaan ja heidän tutkimusaiheisiinsa yritetään puuttua.