Olen niin tyytyväinen siihen, että täällä Saksassa
on neljännen luokan jälkeen kouluissa jako Hauptschuleen ( kansalaiskouluksi sellaista aikoinaan Suomessa nimitettiin), keskikouluun ja lukioon tähtäävään oppikouluun. Lapseni pääsivät yhdellä heitolla irti kiusaajista ja niistä, joiden hidas oppiminen veti alas opetuksen vauhtia peruskoulun luokilla 1-4, ja sen takia tasoa.
Kommentit (18)
Kerro muuta kivaa. Haaveilen Etelä-Saksaan muutosta.
Sehän on tärkeää, että juuri sinä olet tyytyväinen.
Ap jatkaa: mikä siinä ikivanhassa koulusysteemissä oli muka vikana, silloin kun Suomessakin pyrkimisen jälkeen toiset jatkoivat oppikoulussa ja toiset jäivät kansalaiskouluun? Ei se ainakaan rahasta ollut kiinni: minäkin kävin valtion koulun, ja luokallani oli aina 2-3 vapaaoppilasta, joiden vanhempien ei tarvinnut maksaa edes 50,- Suomen markan lukukausimaksua.
Vierailija kirjoitti:
Kerro muuta kivaa. Haaveilen Etelä-Saksaan muutosta.
Kivaa: Lapsilisä jatkuu jos lapsi opiskelee, raja on muistaakseni joko 24 tai 25 v. Ja lapsilisä on suurempi kuin Suomessa.
Negatiivista: kouluruokailua ei joko ole, tai se maksaa.
Valmistuuko Hauptschulesta Hauptsturmführereitä?
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapsiasi kiusataan?
Luokan 3 tyhmintä sälliä kiusasi kaikkia, joiden asiat olivat siinä mielessä paremmin, että läksyt oli tehty ja jumppatunneilla oli jumppakamat mukana.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro muuta kivaa. Haaveilen Etelä-Saksaan muutosta.
Kivaa: Lapsilisä jatkuu jos lapsi opiskelee, raja on muistaakseni joko 24 tai 25 v. Ja lapsilisä on suurempi kuin Suomessa.
Negatiivista: kouluruokailua ei joko ole, tai se maksaa.
Lapsilisä on niin paljon isompi, että sillä makselee kouluruokailut ihan kevyesti.
Lapsilisää saa 25 vuotiaaksi, jos ei tienaa säännöllisesti.
Vierailija kirjoitti:
Ap jatkaa: mikä siinä ikivanhassa koulusysteemissä oli muka vikana, silloin kun Suomessakin pyrkimisen jälkeen toiset jatkoivat oppikoulussa ja toiset jäivät kansalaiskouluun? Ei se ainakaan rahasta ollut kiinni: minäkin kävin valtion koulun, ja luokallani oli aina 2-3 vapaaoppilasta, joiden vanhempien ei tarvinnut maksaa edes 50,- Suomen markan lukukausimaksua.
Ymmärsinkö oikein. Sinulta on grundschule-ikäisiä lapsia ja olet itse käynyt Suomessa kansakoulun+oppikoulun. Jokin tuossa yhtälössä mättää.
Saksan kieli kuulostaa jotenkin seksikkäältä korvaan.
Vierailija kirjoitti:
Kerro muuta kivaa. Haaveilen Etelä-Saksaan muutosta.
Miksi haluat muuttaa Etelä-Saksaan?
Sielläkin etelästä tulleet pjersereiät pilaavat maata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap jatkaa: mikä siinä ikivanhassa koulusysteemissä oli muka vikana, silloin kun Suomessakin pyrkimisen jälkeen toiset jatkoivat oppikoulussa ja toiset jäivät kansalaiskouluun? Ei se ainakaan rahasta ollut kiinni: minäkin kävin valtion koulun, ja luokallani oli aina 2-3 vapaaoppilasta, joiden vanhempien ei tarvinnut maksaa edes 50,- Suomen markan lukukausimaksua.
Ymmärsinkö oikein. Sinulta on grundschule-ikäisiä lapsia ja olet itse käynyt Suomessa kansakoulun+oppikoulun. Jokin tuossa yhtälössä mättää.
Ehkä se on joku papparainen 60+
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap jatkaa: mikä siinä ikivanhassa koulusysteemissä oli muka vikana, silloin kun Suomessakin pyrkimisen jälkeen toiset jatkoivat oppikoulussa ja toiset jäivät kansalaiskouluun? Ei se ainakaan rahasta ollut kiinni: minäkin kävin valtion koulun, ja luokallani oli aina 2-3 vapaaoppilasta, joiden vanhempien ei tarvinnut maksaa edes 50,- Suomen markan lukukausimaksua.
Ymmärsinkö oikein. Sinulta on grundschule-ikäisiä lapsia ja olet itse käynyt Suomessa kansakoulun+oppikoulun. Jokin tuossa yhtälössä mättää.
Ajattelin ihan samaa. Menin 50-luvulla oppikouluun, ja silloin lukukausimaksu oli tuota luokkaa. Jos vapaaoppilaaksi pääsikin, niin kirjat ja ateriat piti itse maksaa, niin ja kaikki pikkusälä, kynät, kumit, vihkot. Kyllä se monella oli rahasta kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro muuta kivaa. Haaveilen Etelä-Saksaan muutosta.
Kivaa: Lapsilisä jatkuu jos lapsi opiskelee, raja on muistaakseni joko 24 tai 25 v. Ja lapsilisä on suurempi kuin Suomessa.
Negatiivista: kouluruokailua ei joko ole, tai se maksaa.
Niin jatkuu, mutta opiskelija ei sitten saa mitään muuta yhteiskunnan tukea ellei ole todella köyhästä perheestä. Vanhemmat on elatusvastuussa opintojen päättymiseen saakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap jatkaa: mikä siinä ikivanhassa koulusysteemissä oli muka vikana, silloin kun Suomessakin pyrkimisen jälkeen toiset jatkoivat oppikoulussa ja toiset jäivät kansalaiskouluun? Ei se ainakaan rahasta ollut kiinni: minäkin kävin valtion koulun, ja luokallani oli aina 2-3 vapaaoppilasta, joiden vanhempien ei tarvinnut maksaa edes 50,- Suomen markan lukukausimaksua.
Ymmärsinkö oikein. Sinulta on grundschule-ikäisiä lapsia ja olet itse käynyt Suomessa kansakoulun+oppikoulun. Jokin tuossa yhtälössä mättää.
Eikun se on vanhus, joka muistelee omien, jo aikuisten lastensa grundschule-aikoja. Suomeen tuli peruskoulu 1970- luvulla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro muuta kivaa. Haaveilen Etelä-Saksaan muutosta.
Kivaa: Lapsilisä jatkuu jos lapsi opiskelee, raja on muistaakseni joko 24 tai 25 v. Ja lapsilisä on suurempi kuin Suomessa.
Negatiivista: kouluruokailua ei joko ole, tai se maksaa.Niin jatkuu, mutta opiskelija ei sitten saa mitään muuta yhteiskunnan tukea ellei ole todella köyhästä perheestä. Vanhemmat on elatusvastuussa opintojen päättymiseen saakka.
Ei tartte olla "todella köyhästä perheestä".
Saksa on monella tavalla hyvä yhteiskunta nykyään.