Jos haluaa uran ja perheen, ja ikaa on 30 vuotta, niin montako lasta on mahdollista silloin hankkia saadakseen myos sen uran?

mikäli molemmat luo uraa. Siinä tapauksessa voi onnistua mikäli toinen " uhrautuu" toiseni uran vuoksi ja asettaa omat tarpeensa taka-alalle. Tai jos jostain onnistuu löytämään lastenhoitajan, joka omaa ajokortin ja on aina valmis auttamaan.



nimimerkillä kokemusta on ja elämä yhtä tappelua ja aikataulujen yhteen sovittamista.

Jäät muutamaksi vuodeksi kotiin ja sitten palaat töihin jatkamaan uraa, joka sinulla on jo hyvässä vauhdissa. Jos ei 30v mennessä ole urasta tietoa, tuskin sitten koskaan.

Mulla suunnitelmissa valmistua 26-vuotiaana ja sit luoda uraa, työkokemusta hankin tässä opiskelun ohella koko ajan. Lapsia saa tulla kolmenkympin hujakoilla, JOS LUOJA SUO!!!

eihän ne lapset kyllä mihinkään muutamassa vuodessa katoa? Että kyllä sitä aikataulutusta tarvitaan pitkään.



Olen samaa mieltä, että tukea tarvitaan. Isovanhemmat esim. tai muut läheiset.

Tärkeämpää on järjestellä lastenhoito kuntoon. Jos molemmat vanhemmat yrittävät tehdä uraa, niin sitten tarvitaan isovanhempien tms. hoitoapua PALJON. Yllättävää, miten usein molempien vanhempien työmatkat ja tärkeät kokoukset sattuvat juuri samoille päiville tai illoille.



Molempia et kuitenkaan voi täysin saavuttaa. Toisesta pitää tinkiä. Jos haluat luoda uraa juuri 3kymppisenä, niin luovut rauhallisista perheilloista kotona. Sen sijaan mietit työasioita hiekkalaatikolla, kun sinne harvoin lasten kanssa ehdit. Jos taas vietät tuolloin esim. neljä vuotta kotona, niin uraa nostattava hissi on usein jo jättänyt. Ja huono mieli huonosti hoidetusta työstä ja kodista kalvaa mieltä lähes jatkuvasti. Erityisesti silloin, kun lapset itkevät kun äiti tai isä lähtee taas työmatkalle.

sitten huomaat kuinka paljon lapsen elätäminen maksaa



sitten aivan varmasti panostat uraan koska sinulla ei ole valinnanvaraa



lapsi on elätettävä ja sitä varten on oltava ura

Harvalla meistä on sellainen työ (esim joku tuotekehitysinsinöörin homma) josta oikeasti ei voi olla poissa putoamatta kelkasta. Tai ainahan sitä vähän putoaa, mutta piankos pääsee takaisin. Eli pidät lakisääteiset vapaasi lasten johdosta ja palaat takaisin tekemään uraa. Ja tietysti hommaat miehesi kanssa isovanhemmat tai jotkut muut hyvät tukijoukot jos miehesikin on uraihminen.



Sitten sinulla on vielä 30 vuotta aikaa edetä työssäsi, ja jos ei siinä ajassa saavuta haluamiaan asemia, niin sitten se ei kyllä lastenteosta johdu vaan jostain ihan muusta.

Voi olla ettei niitä lapsia niin vaan tule silloin kun tilaa....

Vierailija:

Harvalla meistä on sellainen työ (esim joku tuotekehitysinsinöörin homma) josta oikeasti ei voi olla poissa putoamatta kelkasta. Tai ainahan sitä vähän putoaa, mutta piankos pääsee takaisin. Eli pidät lakisääteiset vapaasi lasten johdosta ja palaat takaisin tekemään uraa. Ja tietysti hommaat miehesi kanssa isovanhemmat tai jotkut muut hyvät tukijoukot jos miehesikin on uraihminen.

Sitten sinulla on vielä 30 vuotta aikaa edetä työssäsi, ja jos ei siinä ajassa saavuta haluamiaan asemia, niin sitten se ei kyllä lastenteosta johdu vaan jostain ihan muusta.

Mutta lapsethan kasvavat, jolloin taas pystyy panostamaan työhön ainakin about 20 vuotta ennen kun eläkeikä tulee vastaan.

Vierailija:

Sitten sinulla on vielä 30 vuotta aikaa edetä työssäsi, ja jos ei siinä ajassa saavuta haluamiaan asemia, niin sitten se ei kyllä lastenteosta johdu vaan jostain ihan muusta.

Kun vaaditaan tiettyä kokemusta samaan aikaan kuin nuoruutta, lyhytkin poissaolo tuhoaa uran loppuiäksi. Silloin nimittäin seuraava, nuorempi ikäluokka alkaa jo kilpailla niistä asemista joista sinunkin piti kilpailla - etkä ikinä enää pärjää. Tämä on se syy, miksi yliopistoissa miehet päätyvät proffiksi vaikka vielä jatko-opiskelijoistakin suurin osa on naisia.

Jos saa lapsen 30 vuotiaana, niin 48 vuoden ikään mennessä oma lapsi on täysi-ikäinen. Jäljelle jää 20 vuotta työuraa (eläkeuudistuksen myötä eläkeikä nousi 68 vuoteen). Joten mikä tässä on niin vaikeaa? No, tietty jos haluaa sen uran kun lapset ovat ihan pieniä, niin se on toinen juttu se...