Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mistä tietää kuka on se oikea?

Vierailija
13.11.2022 |

Olen luullut että olen nyt sellaisen ihmisen kanssa jonka kanssa olen aina halunnut olla. Olemme naimisissa. Kuitenkin tapasin ihmisen jollaista ei ole koskaan eteeni eksynyt. Tiedän, että aina tulee vastaa toinen toistaan parempi ihminen, mutta milloin lopettaa etsimisen?

Kommentit (28)

Vierailija
21/28 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tiennyt kuin vasta 1945 että Eva oli minulle se oikea!

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eva_Braun

Vierailija
22/28 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama pätee kaikkiin elämän valintoihin. Eipä sitä tiedäkään muuta kuin siitä onko onnellinen sen valintansa kanssa.

Onnellisuus on myös jossain määrin valinta. Jollei koskaan valitse lopettaa etsimistä niin aina voi kuvitella olevan löydettävää. Etsikkoaikansa tulisi tuntea.

Etsikkoaika kuin kevätesikko.

Elämän kevättä on äärellisesti - minä olen jo syksyssäni etsimässä toista syksyssänsä etsivää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/28 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pimpulan koosta sen oikean tietää.

Vierailija
24/28 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luulen että Ressu on se oikea.

Vierailija
25/28 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ole mitään oikeita, on vain ihmisiä joihin tuntee vetoa. Oli se sitten ulkonäön, tuoksun tai persoonallisuuden takia.

Eri asia sitten, tekeekö näiden ihmisten kohdalla mitään.

Vierailija
26/28 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pimpulan koosta sen oikean tietää.

Finkuttamalla selviää!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/28 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä uskon, ettei ole vain yhtä oikeaa vaan monia sopivia. Ja vasta kuolinvuoteellaan tietää, kuka oli se viimeinen oikea. Nykyinen vaimo on kyllä tuntunut oikealta jo neljännesvuosisadan, eikä loppua ole näkyvissä.

Vierailija
28/28 |
13.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei mistään. Sehän se "ongelma" onkin.

Itse menin aikoinaan ( yli 40 v sitten) naimisiin lyhyen seurustelun jälkeen.

Myöhemmin kaduin menemistäni.

Tuli lapsia, työttömyyttä, velkaa ja kaikkea mahdollista. Taloudellisia vaikeuksia.

Olin jo muutenkin loppu ja väsynyt. Silloin odotin vain sitä että lapset olisivat aikuisia .

Nyt, kun he sitä ovat ja heillä on omia lapsia.

Olen yhä tässä.

Lapsuuteni oli ruti köyhää. Samoin nuoruuteni.

Päätin että en ikinä tule asumaan vuokratalossa.

Tiesin ne liiankin hyvin.

Jos olisin eronnut, ei minulle olisi jäänyt rahaa edes yksiön ostamiseen.

Tieni olisi johtanut vuokra asumiseen.

Nään tässä positiiviset puolet, meillä on oma pieni omistusasunto rivitalossa.

Nautin luonnosta ympärilläni. Ja suvusta

Se riittää.

Nyt ei kannata haikailla menneitä. Eikä tulevia.