Voiko mennä seurakunnan sururyhmään

Oletko tyhmä? Toiset surevat läheistään ja sinä yrität käyttää heitä hyväksesi. On julmaa edes ajatella tekevänsä tuollaista. Ihminen, joka tarvitsee sururyhmää ei ole vielä päässyt yli menetyksestään.

Eiköhän niitä leskejä muualtakin löydy kuin sururyhmästä

Voit myös mennä hautausmaalle väijymään. Etenkin lauantaisin siellä on paljonkin niin tuoreita leskiä, ettei kukaan muu ole varmasti ehtinyt sua ennen.

EI! Ellei itse ole samassa Asemassa! Joku raja sentään.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän niitä leskejä muualtakin löydy kuin sururyhmästä

Voisi suru vaihtua iloon. Moni leski nopeasti etsii uuden kumppanin.

Jos ihminen ei sure, suru patoutuu. Sillöin muuttuu agressiiviseksi tai ongelmoi muuten.

Kävin hautausmaalla. Tuuli niin kovaa ettei kynttilät jääneet palamaan. Vaikka lyhdyissä..

Mutta näytti olevan kolmet hautajaiset. Yhdet oli haudalla, toiset olivat kai jättäneet tuhkattavaksi kun valuivat kappelista autolleen. Kolmas porukka käveli kukkineen parkkipaikalta kappeliin.

Meinaan vaan että siellä oli tosiaan tuoreita leskiä.

Eli valehtelisit menettäneesi kumppanisi päästäksesi sururyhmään? Hyi olkoon.

Ap oletko itse leski vai eronnut? Oletko menettänyt rakkaan perheenjäsenesi äskettäin vai miksi menisit sururyhmään?

Ap:n logiikka: Haluan seurustella naapurini kanssa, mutta halveksin eronneita. Voinko käydä ampumassa naapurini aviomiehen, jotta naapurista tulee leski ja voin ehdottaa hänelle, että voisin olla hänen kanssaan?

Surussa on jotain kaunista. Voimakasta. Silloin kun suruun ei liity vihaa tai katkeruutta.

Ymmärrän sinua ap, miksi haluat seurustella surevan lesken kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Ap oletko itse leski vai eronnut? Oletko menettänyt rakkaan perheenjäsenesi äskettäin vai miksi menisit sururyhmään?

Olen muuten vaan sinkku. Koiran olen kyllä menettänyt.

Suru ja ilo ovat kolikon toisia puolia.

Koska viimeksi olet nähnyt, että aikuinen ihminen olisi voimakkaasti iloinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap oletko itse leski vai eronnut? Oletko menettänyt rakkaan perheenjäsenesi äskettäin vai miksi menisit sururyhmään?

Olen muuten vaan sinkku. Koiran olen kyllä menettänyt.

Siis pointti ei ollut oma suru, että menisin ryhmään. Vaan muu syy. Mutta ilmeisesti ei saa tukea.

Uusi harrastus : sururyhmät. Pääkaupunkiseudulla on useana iltana viikossa.

Myötäelämisen ilo.

Vierailija kirjoitti:

Eli valehtelisit menettäneesi kumppanisi päästäksesi sururyhmään? Hyi olkoon.

Tuota muuten tekee aika moni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän niitä leskejä muualtakin löydy kuin sururyhmästä

Voisi suru vaihtua iloon. Moni leski nopeasti etsii uuden kumppanin.

Noin ajattelevat vain sellaiset vanhat ukkelit, joille vaimo on vain "puuronkeittäjä" ja heille on ihan sama kenen kanssa ovat kunhan ruoka on pöydässä ja talo siivottu.

Suru ja sureminen ovat aina hyvin henkilökohtaisia asioita; yhtä oikeaa tapaa surra ei ole. Mutta pitäisin vhintään tilannetajuttoman / huonotapaisuutena ja kummeksuisinkin hyvin paljos sellaista ihmistä, joka hakeutuisi leskien sururyhmään jolta puuttuisi kaikki se, mitä varten leskien sururyhmiä toimii.  - Niiden tarkoitus on paljossa tarjota vertaistukea ja mahdollistaa kohtaaminen heidän kanssa, joilla on tapahtunut vastaavaa e. kaikessa koruttomuudessaan menettän tavalla toisella kumppninsa, josta seuraavat tunteet ja tuntemukset voivat olla hyviknetin erilaiset.

Uskovainen mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap oletko itse leski vai eronnut? Oletko menettänyt rakkaan perheenjäsenesi äskettäin vai miksi menisit sururyhmään?

Olen muuten vaan sinkku. Koiran olen kyllä menettänyt.

Olet siis joku pervo. Jätä surevat ihniset rauhaan ja pysy kaukana haudoista.

Tässä eräänä iltana mietin, että onko surulla pohjaa. Jos läheinen kuolee ja sen lisäksi useampi vielä. Voiko elämä vain mennä aina mustemmaksi vai sekoaako ihminen lopulta kun mieli ei kestä.

Kuulin naisesta, joka menetti sodassa neljä poikaansa.