Ihmiset jotka kysyy aina "mitä oot puuhannut", eikä koskaan "mitä kuuluu"?
Mitä mieltä olette tuollaisesta?
Minusta tuo tuntuu siltä, ettei olla kiinnostuttu ihmisen voinnista, tai ei edes haluta kuulla siitä. Ja ehkä, että hahmotetaan ihmisen oleminen tekemisen kautta, ehkä arvotetaankin.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minulle "mitä olet puuhaillut"="mitä kuuluu". En kuulu siihen ihmisryhmään, joka hakemalla hakee loukkaantumisen aiheita kaikesta.
En tiedä muista, mutta itse en hae loukkaantumisen aiheita kaikesta - minulla on syyni, miksi kysymys on triggeröivää (olen tyytyväinen siihen, että ymmärrän..) ja en niitä sinulle ala tässä avaamaan, mutta painavaa syytä ja kokemusta voi löytyä eikä vain pinnallista pöllöilyä ja hihkuntaa. Mutta tietenkin ymmärrän aiheen myös yleisessä raamissa, ja tiedän että kysymykseen voi vastata amerikkalaiseen tyyliin "oikein kivasti, kiitoksia" niin muiden ihmisten ei tarvitse pahoittua siitä, että kysyminen on minulle sisäisesti triggeröivää ja pystyn sukkuloimaan sosiaalisessa maailmassa ok. Paskojen kohdalla en anna sitä mitä halutaan. Ymmärrän. Joten semmoista se on maailmassa.
Ihan jees, olen tyytyväinen ja kiitollinen asioiden tiedostamisesta.
(Ja ei, en ole wokettaja.)
Ok. Toivottavasti saat apua ongelmaasi, joka aiheuttaa triggeröitymistä täysin neutraalista kysymyksestä, joka ei edes ole millään tasolla henkilökohtainen. Lähinnä juurikin kepeä small talk-avaus.
Vierailija kirjoitti:
Joo kyllähän noissa kysymyksissä sävyero on. Kärjistetty esimerkki, eikä liity varsinaisesti tämän ketjun aloitukseen: Jos vaikka terapeutti kysyy toistamiseen asiakkaaltaan mitä oot puuhannut, eikä mitä kuuluu, niin kyllä kai asiakkaalle tulee vähän kolkko olo, että tekemisistäkö on vaan kiinnostunut, eikä todellisesta kuulumisesta.
Terapeutilla voi olla ihan perusteltu syy kääntää kysymys noin päin. Joskus mielenterveysongelmien kanssa voi käydä niin, ettei tee yhtään mitään muuta kuin vatvoo omia tuntemuksiaan. Silloin voi olla ihan tervehdyttäväkin vaihtoehto suunnata huomio tekemiseen. Yleensä tuollaisella kysymyksellä voidaan myös kartoittaa sitä, meneekö asiakkaalla kaikki päivät vain kotona maatessa vai onko hän keksinyt jotain mielekästä tekemistä, joka tukee paranemisprosessia. Terapiasuhde ei ole henkilökohtainen, joten terapeutin ei tarvitse olla henkilökohtaisesti kiinnostunut yhtään mistään asiakkaaseen liittyvästä. Kyse on ammatillisesta kiinnostuksesta myös silloin kun kysytään kuulumisia.
Vierailija kirjoitti:
Joo kyllähän noissa kysymyksissä sävyero on. Kärjistetty esimerkki, eikä liity varsinaisesti tämän ketjun aloitukseen: Jos vaikka terapeutti kysyy toistamiseen asiakkaaltaan mitä oot puuhannut, eikä mitä kuuluu, niin kyllä kai asiakkaalle tulee vähän kolkko olo, että tekemisistäkö on vaan kiinnostunut, eikä todellisesta kuulumisesta.
Tekemiset on osa kuulumisia. Ne kertovat hyvälle terapeutille paljonkin siitä, mitä sinulle kuuluu. Mietipä itse:
A: "En ole poistunut viikkoon sängystä kuin vessaan ja vähän syömään"
vs.
B: "Kävin tänään lenkillä ja kaupassa ja luin kirjaa X"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minulle "mitä olet puuhaillut"="mitä kuuluu". En kuulu siihen ihmisryhmään, joka hakemalla hakee loukkaantumisen aiheita kaikesta.
En tiedä muista, mutta itse en hae loukkaantumisen aiheita kaikesta - minulla on syyni, miksi kysymys on triggeröivää (olen tyytyväinen siihen, että ymmärrän..) ja en niitä sinulle ala tässä avaamaan, mutta painavaa syytä ja kokemusta voi löytyä eikä vain pinnallista pöllöilyä ja hihkuntaa. Mutta tietenkin ymmärrän aiheen myös yleisessä raamissa, ja tiedän että kysymykseen voi vastata amerikkalaiseen tyyliin "oikein kivasti, kiitoksia" niin muiden ihmisten ei tarvitse pahoittua siitä, että kysyminen on minulle sisäisesti triggeröivää ja pystyn sukkuloimaan sosiaalisessa maailmassa ok. Paskojen kohdalla en anna sitä mitä halutaan. Ymmärrän. Joten semmoista se on maailmassa.
Ihan jees, olen tyytyväinen ja kiitollinen asioiden tiedostamisesta.
(Ja ei, en ole wokettaja.)
Ok. Toivottavasti saat apua ongelmaasi, joka aiheuttaa triggeröitymistä täysin neutraalista kysymyksestä, joka ei edes ole millään tasolla henkilökohtainen. Lähinnä juurikin kepeä small talk-avaus.
Se on tilannekohtaista, kysymys ei ole neutraali kaikkien ihmisten välillä. Ei ole ongelma vaan olen ihan ok suhtautumiseni kanssa. Avasin aiemmin sitä, miksi kysymisen voi nähdä yksityisen alueelle menemisenä ja utelemisena. Ymmärrän myös ajatuksesi pinnallisesta neutraalityyppisestä "what's up" -kysymisestä. Ihan ok.
Olen vastaillut mitä vain, pystyn menemään kepeästi tai miten vain. Ei ole ongelmaa. Kerroin vaan että on triggeröivää ja kerroin, että varauksella suhtaudun. Jos se on sinulle ongelma, silloin se on sinun ongelmasi ja apua käsittämiseesi.
Ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Minulle "mitä kuuluu" kysymyksestä on tullut triggeröivä. Suhtaudun suurella varauksella ja onneksi aistin reaalitodellisuudessa ihmiset jotka ovat ok, ja ihmiset jotka kysyvät uteloidakseen tai huonoista motiiveista. Netissä aistin myös, mutta täällä kommunikointi on hankalampaa muiden takia. Muu porukka ei lue tilannetta siten, eikä ymmärrä että kysymys on esim nettikiusaajalta tai vastaavalta, joten koko homma on vaivalloista, jos sanot mistä tilanteessa oikeasti kyse, se herättää riitelyä, jos leikit mukana, niin taas menee ärsytykseen.
Joka tapauksessa "mitä kuuluu" - kysymiset eivät ole julkista aluetta. Tiedonkeruu ja tieto on valtaa. Varautuneisuus on asiaa.
Jos aidosti on toisesta kiinnostunut, lämmöllä, silloin on tämän kanssa ystävää ja on läheisellä vyöhykkeellä. Jos on vain utelo taikka pahimmillaan malign tyyppi/kiusaaja/ilkimys/vaarallinen narsisti jne, niin silloin tökitään ja satutetaan.
Mitä jos vaan vastaisit siihen, mitä kuuluu? kysymykseen, että kaikki mikä ääneen sanottavan ? Noista triggeröinneistä voi opetella eroon, jos on halua ja sinä voit ihan oikeasti vastata juuri mitä haluat aivan kuten ihmiset voivat kysyä juuri mitä haluavat, etkä sinä voi oikein mitenkään vaikuttaa siihen. Et vaikka kuinka yrität ihmisiä kouluttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle "mitä kuuluu" kysymyksestä on tullut triggeröivä. Suhtaudun suurella varauksella ja onneksi aistin reaalitodellisuudessa ihmiset jotka ovat ok, ja ihmiset jotka kysyvät uteloidakseen tai huonoista motiiveista. Netissä aistin myös, mutta täällä kommunikointi on hankalampaa muiden takia. Muu porukka ei lue tilannetta siten, eikä ymmärrä että kysymys on esim nettikiusaajalta tai vastaavalta, joten koko homma on vaivalloista, jos sanot mistä tilanteessa oikeasti kyse, se herättää riitelyä, jos leikit mukana, niin taas menee ärsytykseen.
Joka tapauksessa "mitä kuuluu" - kysymiset eivät ole julkista aluetta. Tiedonkeruu ja tieto on valtaa. Varautuneisuus on asiaa.
Jos aidosti on toisesta kiinnostunut, lämmöllä, silloin on tämän kanssa ystävää ja on läheisellä vyöhykkeellä. Jos on vain utelo taikka pahimmillaan malign tyyppi/kiusaaja/ilkimys/vaarallinen narsisti jne, niin silloin tökitään ja satutetaan.
Mitä jos vaan vastaisit siihen, mitä kuuluu? kysymykseen, että kaikki mikä ääneen sanottavan ? Noista triggeröinneistä voi opetella eroon, jos on halua ja sinä voit ihan oikeasti vastata juuri mitä haluat aivan kuten ihmiset voivat kysyä juuri mitä haluavat, etkä sinä voi oikein mitenkään vaikuttaa siihen. Et vaikka kuinka yrität ihmisiä kouluttaa.
Kaikki fine. Tässä aiempi vastaukseni.
Se on tilannekohtaista, kysymys ei ole neutraali kaikkien ihmisten välillä. Ei ole ongelma vaan olen ihan ok suhtautumiseni kanssa. Avasin aiemmin sitä, miksi kysymisen voi nähdä yksityisen alueelle menemisenä ja utelemisena. Ymmärrän myös ajatuksesi pinnallisesta neutraalityyppisestä "what's up" -kysymisestä. Ihan ok.
Olen vastaillut mitä vain, pystyn menemään kepeästi tai miten vain. Ei ole ongelmaa. Kerroin vaan että on triggeröivää ja kerroin, että varauksella suhtaudun. Jos se on sinulle ongelma, silloin se on sinun ongelmasi ja apua käsittämiseesi.
Ihan ok.
En mä kyllä edes haluaisi ihan kenelle tahansa syvimmistä tuntemuksistani avautua. On kevyitä kohtaamisia, ja joskus läheisimpien kanssa syvällisempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minulle "mitä olet puuhaillut"="mitä kuuluu". En kuulu siihen ihmisryhmään, joka hakemalla hakee loukkaantumisen aiheita kaikesta.
En tiedä muista, mutta itse en hae loukkaantumisen aiheita kaikesta - minulla on syyni, miksi kysymys on triggeröivää (olen tyytyväinen siihen, että ymmärrän..) ja en niitä sinulle ala tässä avaamaan, mutta painavaa syytä ja kokemusta voi löytyä eikä vain pinnallista pöllöilyä ja hihkuntaa. Mutta tietenkin ymmärrän aiheen myös yleisessä raamissa, ja tiedän että kysymykseen voi vastata amerikkalaiseen tyyliin "oikein kivasti, kiitoksia" niin muiden ihmisten ei tarvitse pahoittua siitä, että kysyminen on minulle sisäisesti triggeröivää ja pystyn sukkuloimaan sosiaalisessa maailmassa ok. Paskojen kohdalla en anna sitä mitä halutaan. Ymmärrän. Joten semmoista se on maailmassa.
Ihan jees, olen tyytyväinen ja kiitollinen asioiden tiedostamisesta.
(Ja ei, en ole wokettaja.)
Ok. Toivottavasti saat apua ongelmaasi, joka aiheuttaa triggeröitymistä täysin neutraalista kysymyksestä, joka ei edes ole millään tasolla henkilökohtainen. Lähinnä juurikin kepeä small talk-avaus.
Se on tilannekohtaista, kysymys ei ole neutraali kaikkien ihmisten välillä. Ei ole ongelma vaan olen ihan ok suhtautumiseni kanssa. Avasin aiemmin sitä, miksi kysymisen voi nähdä yksityisen alueelle menemisenä ja utelemisena. Ymmärrän myös ajatuksesi pinnallisesta neutraalityyppisestä "what's up" -kysymisestä. Ihan ok.
Olen vastaillut mitä vain, pystyn menemään kepeästi tai miten vain. Ei ole ongelmaa. Kerroin vaan että on triggeröivää ja kerroin, että varauksella suhtaudun. Jos se on sinulle ongelma, silloin se on sinun ongelmasi ja apua käsittämiseesi.
Ihan ok.
Olet tainnut lukea oikein ajan kanssa tuota nykyajan jenkkimeininkiä? Kaikki kliseet samassa tekstissä.
Vastaa sitten vaikka ihan, veetuaksi se sulle kuuluu, jos koet, että kysymys on tehty pahat taka-ajatukset tarkoituksella.
Sinulla on ongelma, jos tuollaiset lauseet sinua triggeröivät. Se ei ole muiden eikä muille edes ongelma, vaan ihan sinun ja muut sanovat sen sinulle ääneen, koska näyttää, ette oikein ymmärrä sitä.
Maailman mahtuu kaikenlaisella ajatuksella sekä etu, että taka-ajatuksilla varustettuja ihmisiä. Ne kuuluvat tähän maailman monimuotoisuuteen siinä missä kissat tai käärmeet. Ehkä olisi aika oppia elämään sen tosiasian kanssa ja päästä eroon noista triggeröinneistä. Hanki lehmän hermot, niitä ei kissan maukumiset, eikä käärmeen sihinät häiritse.
Multa yks kaveri kysyi noin kun halusi kettuilla siitä että olen sairauslomalla ja/tai asun kerrostalossa.
"Mitä olet tekemässä?" tarkoittaa:
Pyydän sinulta palvelusta, jos sinulla ei ole tärkeämpää tekemistä, sinun velvollisuutesi on tulla kaatamaan tontiltani puu, korjata sähkövika(tiedän, että osaat, vaikka sinulla ei ole asennusoikeuksia), lähteä apumieheksi xxxx hommaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minulle "mitä olet puuhaillut"="mitä kuuluu". En kuulu siihen ihmisryhmään, joka hakemalla hakee loukkaantumisen aiheita kaikesta.
En tiedä muista, mutta itse en hae loukkaantumisen aiheita kaikesta - minulla on syyni, miksi kysymys on triggeröivää (olen tyytyväinen siihen, että ymmärrän..) ja en niitä sinulle ala tässä avaamaan, mutta painavaa syytä ja kokemusta voi löytyä eikä vain pinnallista pöllöilyä ja hihkuntaa. Mutta tietenkin ymmärrän aiheen myös yleisessä raamissa, ja tiedän että kysymykseen voi vastata amerikkalaiseen tyyliin "oikein kivasti, kiitoksia" niin muiden ihmisten ei tarvitse pahoittua siitä, että kysyminen on minulle sisäisesti triggeröivää ja pystyn sukkuloimaan sosiaalisessa maailmassa ok. Paskojen kohdalla en anna sitä mitä halutaan. Ymmärrän. Joten semmoista se on maailmassa.
Ihan jees, olen tyytyväinen ja kiitollinen asioiden tiedostamisesta.
(Ja ei, en ole wokettaja.)
Tämä on anonyymi palsta ja toivon, että avaisit tätä mikä on sellainen painava syy joka aiheuttaa triggeröintymistä noin neutraaliin kysymykseen kuin, mitä olet puuhaillut?.
Puhummeko jostain tyyliin pahasta henkilöstä, joka ennen jotain kauhutekoa on kysynyt tämän lauseen? Ja nyt sitten assosioi kaiken siihen tilanteeseen? Tyylin, että pellet kauhuelokuvissa ja nyt sitten jopa pelle Hermannin näkeminen telkussa pelottaa. Jonkun oman mahdollisen trauman takia, ei kyllä tosin voi odottaa sitä, että muut lopettavat tuon kysymyksen tekemisen tai pelleksi pukeutumisen.
Assburger kirjoitti:
"Mitä olet tekemässä?" tarkoittaa:
Pyydän sinulta palvelusta, jos sinulla ei ole tärkeämpää tekemistä, sinun velvollisuutesi on tulla kaatamaan tontiltani puu, korjata sähkövika(tiedän, että osaat, vaikka sinulla ei ole asennusoikeuksia), lähteä apumieheksi xxxx hommaan...
Ei, vaan sitä, että kartoitetaan mahdollista soveltuvuutta. Jos se on mahdollinen, sitä seuraa aina jatkokysymyksiä. Voit aina vastata ei, niihin jatkokysymyksiin, vaikka taitavien manipuloivien ihmisten kanssa se on vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minulle "mitä olet puuhaillut"="mitä kuuluu". En kuulu siihen ihmisryhmään, joka hakemalla hakee loukkaantumisen aiheita kaikesta.
En tiedä muista, mutta itse en hae loukkaantumisen aiheita kaikesta - minulla on syyni, miksi kysymys on triggeröivää (olen tyytyväinen siihen, että ymmärrän..) ja en niitä sinulle ala tässä avaamaan, mutta painavaa syytä ja kokemusta voi löytyä eikä vain pinnallista pöllöilyä ja hihkuntaa. Mutta tietenkin ymmärrän aiheen myös yleisessä raamissa, ja tiedän että kysymykseen voi vastata amerikkalaiseen tyyliin "oikein kivasti, kiitoksia" niin muiden ihmisten ei tarvitse pahoittua siitä, että kysyminen on minulle sisäisesti triggeröivää ja pystyn sukkuloimaan sosiaalisessa maailmassa ok. Paskojen kohdalla en anna sitä mitä halutaan. Ymmärrän. Joten semmoista se on maailmassa.
Ihan jees, olen tyytyväinen ja kiitollinen asioiden tiedostamisesta.
(Ja ei, en ole wokettaja.)
Ok. Toivottavasti saat apua ongelmaasi, joka aiheuttaa triggeröitymistä täysin neutraalista kysymyksestä, joka ei edes ole millään tasolla henkilökohtainen. Lähinnä juurikin kepeä small talk-avaus.
Se on tilannekohtaista, kysymys ei ole neutraali kaikkien ihmisten välillä. Ei ole ongelma vaan olen ihan ok suhtautumiseni kanssa. Avasin aiemmin sitä, miksi kysymisen voi nähdä yksityisen alueelle menemisenä ja utelemisena. Ymmärrän myös ajatuksesi pinnallisesta neutraalityyppisestä "what's up" -kysymisestä. Ihan ok.
Olen vastaillut mitä vain, pystyn menemään kepeästi tai miten vain. Ei ole ongelmaa. Kerroin vaan että on triggeröivää ja kerroin, että varauksella suhtaudun. Jos se on sinulle ongelma, silloin se on sinun ongelmasi ja apua käsittämiseesi.
Ihan ok.
Olet tainnut lukea oikein ajan kanssa tuota nykyajan jenkkimeininkiä? Kaikki kliseet samassa tekstissä.
Vastaa sitten vaikka ihan, veetuaksi se sulle kuuluu, jos koet, että kysymys on tehty pahat taka-ajatukset tarkoituksella.
Sinulla on ongelma, jos tuollaiset lauseet sinua triggeröivät. Se ei ole muiden eikä muille edes ongelma, vaan ihan sinun ja muut sanovat sen sinulle ääneen, koska näyttää, ette oikein ymmärrä sitä.
Maailman mahtuu kaikenlaisella ajatuksella sekä etu, että taka-ajatuksilla varustettuja ihmisiä. Ne kuuluvat tähän maailman monimuotoisuuteen siinä missä kissat tai käärmeet. Ehkä olisi aika oppia elämään sen tosiasian kanssa ja päästä eroon noista triggeröinneistä. Hanki lehmän hermot, niitä ei kissan maukumiset, eikä käärmeen sihinät häiritse.
Emme nyt löydä ymmärrettävyyttä, valitettavasti vaikuttaa siltä että käsityskykyksi on rajallinen.
Maailmassa on asiaa olla skeptinen. Ja on hyvä osata lukea maailmaa ja ihmisiä. Turhasta on turha tehdä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Multa yks kaveri kysyi noin kun halusi kettuilla siitä että olen sairauslomalla ja/tai asun kerrostalossa.
Joka kerta kun hän kysyi olisi sinun pitänyt vastata, että kaikkea ihanaa olet puuhaillut, mutta et halua kertoa mitä se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minulle "mitä olet puuhaillut"="mitä kuuluu". En kuulu siihen ihmisryhmään, joka hakemalla hakee loukkaantumisen aiheita kaikesta.
En tiedä muista, mutta itse en hae loukkaantumisen aiheita kaikesta - minulla on syyni, miksi kysymys on triggeröivää (olen tyytyväinen siihen, että ymmärrän..) ja en niitä sinulle ala tässä avaamaan, mutta painavaa syytä ja kokemusta voi löytyä eikä vain pinnallista pöllöilyä ja hihkuntaa. Mutta tietenkin ymmärrän aiheen myös yleisessä raamissa, ja tiedän että kysymykseen voi vastata amerikkalaiseen tyyliin "oikein kivasti, kiitoksia" niin muiden ihmisten ei tarvitse pahoittua siitä, että kysyminen on minulle sisäisesti triggeröivää ja pystyn sukkuloimaan sosiaalisessa maailmassa ok. Paskojen kohdalla en anna sitä mitä halutaan. Ymmärrän. Joten semmoista se on maailmassa.
Ihan jees, olen tyytyväinen ja kiitollinen asioiden tiedostamisesta.
(Ja ei, en ole wokettaja.)
Tämä on anonyymi palsta ja toivon, että avaisit tätä mikä on sellainen painava syy joka aiheuttaa triggeröintymistä noin neutraaliin kysymykseen kuin, mitä olet puuhaillut?.
Puhummeko jostain tyyliin pahasta henkilöstä, joka ennen jotain kauhutekoa on kysynyt tämän lauseen? Ja nyt sitten assosioi kaiken siihen tilanteeseen? Tyylin, että pellet kauhuelokuvissa ja nyt sitten jopa pelle Hermannin näkeminen telkussa pelottaa. Jonkun oman mahdollisen trauman takia, ei kyllä tosin voi odottaa sitä, että muut lopettavat tuon kysymyksen tekemisen tai pelleksi pukeutumisen.
Tämä palsta ei ole ok että lähdettäisiin juttelemaan asioista, jotka ovat herkästi yksityisellä alueella. Osaan ennakoida ketjujen suhteen, kuten varmaan moni joka on vähääkään lukenut palstaa. En halua pahoittaa mieltä ja repiä asioita auki, samalla kun muut ja palstan trollit päsmäröivät ja nälväisevät menemään kuten tyylinä on.
Joten jätetään tähän. Kaikki ok.
Oletko ap sama tyyppi jolle ei sovi vastata: "en mitään ihmeempiä" koska et a) usko b) uskot niinkin hyvin että suunnilleen kuvittelet ettei vastaaja joko tee yhtään mitään tai että hänen elämänsä on muuten todella ankeaa koska ei sisällä muuta kuin kotitöitä?
Mitä enemmän luen näitä keskusteluja, sitä enemmän haluan ryhtyä mykäksi erakoksi. Näköjään ihan oikeasti nykymaailmassa ei voi enää sanoa yhtään mitään ilman että joku loukkaantuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minulle "mitä olet puuhaillut"="mitä kuuluu". En kuulu siihen ihmisryhmään, joka hakemalla hakee loukkaantumisen aiheita kaikesta.
En tiedä muista, mutta itse en hae loukkaantumisen aiheita kaikesta - minulla on syyni, miksi kysymys on triggeröivää (olen tyytyväinen siihen, että ymmärrän..) ja en niitä sinulle ala tässä avaamaan, mutta painavaa syytä ja kokemusta voi löytyä eikä vain pinnallista pöllöilyä ja hihkuntaa. Mutta tietenkin ymmärrän aiheen myös yleisessä raamissa, ja tiedän että kysymykseen voi vastata amerikkalaiseen tyyliin "oikein kivasti, kiitoksia" niin muiden ihmisten ei tarvitse pahoittua siitä, että kysyminen on minulle sisäisesti triggeröivää ja pystyn sukkuloimaan sosiaalisessa maailmassa ok. Paskojen kohdalla en anna sitä mitä halutaan. Ymmärrän. Joten semmoista se on maailmassa.
Ihan jees, olen tyytyväinen ja kiitollinen asioiden tiedostamisesta.
(Ja ei, en ole wokettaja.)
Ok. Toivottavasti saat apua ongelmaasi, joka aiheuttaa triggeröitymistä täysin neutraalista kysymyksestä, joka ei edes ole millään tasolla henkilökohtainen. Lähinnä juurikin kepeä small talk-avaus.
Se on tilannekohtaista, kysymys ei ole neutraali kaikkien ihmisten välillä. Ei ole ongelma vaan olen ihan ok suhtautumiseni kanssa. Avasin aiemmin sitä, miksi kysymisen voi nähdä yksityisen alueelle menemisenä ja utelemisena. Ymmärrän myös ajatuksesi pinnallisesta neutraalityyppisestä "what's up" -kysymisestä. Ihan ok.
Olen vastaillut mitä vain, pystyn menemään kepeästi tai miten vain. Ei ole ongelmaa. Kerroin vaan että on triggeröivää ja kerroin, että varauksella suhtaudun. Jos se on sinulle ongelma, silloin se on sinun ongelmasi ja apua käsittämiseesi.
Ihan ok.
Olet tainnut lukea oikein ajan kanssa tuota nykyajan jenkkimeininkiä? Kaikki kliseet samassa tekstissä.
Vastaa sitten vaikka ihan, veetuaksi se sulle kuuluu, jos koet, että kysymys on tehty pahat taka-ajatukset tarkoituksella.
Sinulla on ongelma, jos tuollaiset lauseet sinua triggeröivät. Se ei ole muiden eikä muille edes ongelma, vaan ihan sinun ja muut sanovat sen sinulle ääneen, koska näyttää, ette oikein ymmärrä sitä.
Maailman mahtuu kaikenlaisella ajatuksella sekä etu, että taka-ajatuksilla varustettuja ihmisiä. Ne kuuluvat tähän maailman monimuotoisuuteen siinä missä kissat tai käärmeet. Ehkä olisi aika oppia elämään sen tosiasian kanssa ja päästä eroon noista triggeröinneistä. Hanki lehmän hermot, niitä ei kissan maukumiset, eikä käärmeen sihinät häiritse.Emme nyt löydä ymmärrettävyyttä, valitettavasti vaikuttaa siltä että käsityskykyksi on rajallinen.
Maailmassa on asiaa olla skeptinen. Ja on hyvä osata lukea maailmaa ja ihmisiä. Turhasta on turha tehdä mitään.
Minä ymmärrän täysin. Sinulla se ongelma on. Ei minulla. Minua ei pikkulauseet triggeröi, koska minä en omassa päässäni tulkitse niitä joksikin mitä niissä ei edes kysytty.
Sinä luet ja tulkitset aina omista lähtökohdista. Ihminen kuulee ja näkee juuri sen mitä haluaa ja sinä haluat tulkita ne määrätyllä tavalla. Voimme laittaa kymmenen ihmistä siihen viereesi kun joku kysyy sinulta sen lauseen. Kaikki tulkitsevat sen omista lähtökohdistaan ja kokemuksiin perustuen.
Elämänkokemus on opettanut, että on turha kuvitella ostavansa lukea muiden ajatuksia. Siinä menee aina metsään. Joskus se resting bitch face on ihan vaan naaman luustoa, eikä ilmaistuja tunteita. Etkä sinä osaa sitä 100% varmuudella erottaa.
Puhut maailmasta ja varsinkin siellä ja sen eri kulttuureissa kannattaa olla varovainen niiden omien kuvitelmien kanssa. Ne kun niin helposti menevät pieleen ja väärinkäsityksiä syntyy ihan turhaa. Kannattaa olla pikemmin hyväntahtoinen ja tulkita asiat positiivisesti. Sinä puhut skeptisesti, mutta käytännössä se tarkoittaa ihmisten näkemistä, kun he olisivat pahantahtoisia lähtökohtaisesti. Haastan todella vahvasti sinua näkemään sen oman asenteesi muita kohtaan. Minä nimittäin tulkitsen sen aika negatiiviseksi ja siksi myös monia kohtaan epäreiluksi. Ihmiset eivät ole välttämättä niin pahoja kun annat ymmärtää, eikä, mitä olet puuhailut ole ilkeyttä sinua kohtaan.
Kyllä siitä sellaisen kuvan joskus saa että halutaan tietää olenko viettänyt aktiivista vapaa-aikaa kun ei perhettäkään ole vai olenko saamaton luuseri vaikka työssä käynkin.
Joo kyllähän noissa kysymyksissä sävyero on. Kärjistetty esimerkki, eikä liity varsinaisesti tämän ketjun aloitukseen: Jos vaikka terapeutti kysyy toistamiseen asiakkaaltaan mitä oot puuhannut, eikä mitä kuuluu, niin kyllä kai asiakkaalle tulee vähän kolkko olo, että tekemisistäkö on vaan kiinnostunut, eikä todellisesta kuulumisesta.