Kun litra vettä painaa kilon niin miten litra rautaa voi painaa enemmän kuin kilon? Kun kumpikin on se sama litra.

Oikeasti lukion + amk:n käyneen keskiluokkaisen toimihenkilön suusta:

"Voihan avaruudesta löytyä uusia alkuaineita, mistä tiedämme, kuinka tehokasta polttoainetra vaikka Saturnuksesta löytyy..."

Tämä siis kommenttina ufokeskustelusta, kun epäilin väitettä, että toisista aurinkokunnista tänne joku avaruusaluksella lentelisi.

Laivarauta on kevyempää, ei laivat muuten kelluisi.

Jos en väärin muista niin litra rautaa painaa vajaa 8 kiloa. Litra heliumia normaalipaineessa taas painaa niin vähän että kaasun luontainen noste veisi puntarin negatiivisille lukemille. 

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti lukion + amk:n käyneen keskiluokkaisen toimihenkilön suusta:

"Voihan avaruudesta löytyä uusia alkuaineita, mistä tiedämme, kuinka tehokasta polttoainetra vaikka Saturnuksesta löytyy..."

Tämä siis kommenttina ufokeskustelusta, kun epäilin väitettä, että toisista aurinkokunnista tänne joku avaruusaluksella lentelisi.

Vertailun vuoksi joskus reilu 100v sitten oltiin sitä mieltä että fysiikka on teorioiden osalta ns. valmis eikä mitään kovinkaan mullistavaa tule enää löytymään. Sitten tuli einstein kavereineen ja yhtäkkiä löytyi kaikenmaailman kvarkkeja ja kvantteja sekoittamaan kaiken eikä nykyään kukaan julista että fysiikka olisi teorioidensa osalta likikään valmis.

Eli joskus on mahdoton arvioida varmasti sitä että mitä tässä tiedetään ja mitä ei vielä tiedetä. Esim. nykytietämyksellä valonnopeutta ei voi ylittää mutta onko tuo koko totuus asiasta ja onko se edes oikea kysymys mitä pitäisi kysyä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä ymmärrä myöskään sitä miten on mahdollista että kilo höyheniä painaa yhtä paljon kuin kilo rautanauloja?

No kilo on kilo. Mutta sun täytyy olla trolli.

Niinpä. Mutta vaikutus voi olla eri. Voi kokeilla kun pudottaa kilon höyheniä varpailleen tai kilon rautamurkulan.

Tuo erohan johtuu ensinnäkin siitä, että ilmakehässä kilo höyheniä putoaa pienemmällä kiihtyvyydellä kuin kilon rautamurkula, koska niillä höyhenillä on enemmän pinta-alaa, minkä takia niiden putoamista jarruttaa suurempi ilmanvastus. Toinen syy on se, että kilon rautamurkula aiheuttaa jalalle pinta-alayksikköä kohden suuremman paineen kuin kilo höyheniä; vertaa jalalle astuminen lenkkitossulla/tennarilla vs. piikkikorolla.

Mikäli höyhenet on pakattu sillee pitkulaiseksi paketiksi että ilmanvastus on sama molemmilla, niin onko molempien vaikutus varpaisiin samanlainen.

Vastaus on kyllä. Tuo edellyttää luonnollisesti sitä, että se pitkulainen höyhenpaketti pudotetaan varpaita kohti paketin jompikumpi pää edellä. Se varmaan oli kyllä sinunkin oletuksesi.

Tuossa ei nyt ole otettu lainkaan huomioon sitä, että sen höyhenpaketin täytyisi olla myös yhtä kova kuin rautamurkula, jotta vaikutus varpaisiin olisi samanlainen. Mitä pehmeämpi varpaille putoava esine on, sitä suurempi osa törmäyksen vaikutuksesta kohdistuu varpaiden sijasta putoavaan esineeseen. Tuon höyhenpaketin tapauksessa se tarkoittaisi käytännössä sitä, että paketin muoto muuttuisi ainakin tilapäisesti. Mikäli höyhenet pakattaisiin johonkin kovaan materiaaliin, ei olisi enää järkeä puhua kilosta höyheniä. Suuri osa siitä kilon painosta olisi pakkausmateriaalin painoa. Höyhenien puristaminen erittäin tiiviiksi möhkäleeksi taitaisi olla ainut vaihtoehto päästä lähelle rautamurkulaa vastaavaa varpaisiin kohdistuvaa vaikutusta, mutta enpä osaa sanoa, onko sekään käytännössä mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on koululaitos huonossa jamassa

Näin on. Maailman kadehdituin koulusysteemi tuottaa tuollaisia puupäitä. Mutta helpottaahan se politiikan tekijöitä, kun kansa ei tajua mistään mitään.

Olen huomannut omien lasten kautta, että nykykouluissa opettajien kaikki aika menee yksinkertaisten suomenkielisten lauseiden selittämiseen m a m u ille. Toissapäivänä opetin matikan asiat uudelleen lapselle, kun tunnilla ei ollut saanut opettajalta mitään apuja eikä vastauksia, kun opettajan aika meni kolmen m a m un tukiopettamiseen. Eikä tämä ollut lainkaan ensimmäinen kerta vaan on normiarkea etelä-Suomen kouluissa.

Että koululaitos todella on törkeän huonossa jamassa, sen huomaa nykyisten nuorten aikuisten sivistyksessä ja osaamisessa. Suurella osalla ainoa taito on somen selailu.

Ap kysyi varmaan ihan tosissaan, vaikka meitä vanhempia aikuisia naurattaa kysymys.

Aplle vielä kerran, litra on tilavuuden mitta, ja kilogramma on painon (massan) mitta. Litra eri aineita painaa eri määrän, koska aineiden tiheys on eri. Litran purkki kiveä painaa enemmän kun litran purkki höyheniä, koska niillä on eri tiheys.

Ja kilo höyheniä painaa kilon, ja kilo kiviä painaa kilon, eli saman verran, mutta kilo höyheniä on valtava säkki kun taas kilo kiveä on käteen sopiva murikka. Ne eivät siis mahdu samaan tilavuuteen.

Mites ne kasvihuonekaasut aina painaa tonneja vaikka kaasut ovat kevyttä tavaraa

Miksi maito on litroina eikä grammoina ja kiloina?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun milli ja metri yhdistetään, miksi siitä tulee vain millimetri? Millihän tarkoittaa miljoonaa, sen pitäisi olla miljoonamilliä eli kilomatri?

Milli tarkoittaa mittayksiköissä tuhannesosaa ja mikro miljoonasosaa. Kilo taas tarkoittaa mittayksiköissä tuhatta ja mega miljoonaa. Tuo sana milli tulee kaiketi latinasta. Vuosituhathan on millennium.

Miksi ihmeessä tuota vastausta on alanuolitettu? Ehkä mikro ja mega ovat mittayksiköiden yhteydessä joillekin vieraita, mutta niitä käytetään kyllä. Lääkeaineiden määrissähän puhutaan usein mikrogrammoista, ja mikrogramma on gramman miljoonasosa. Räjähdysvoimaa laskettaessa käytetään TNT- ekvivalentteja, ja esimerkiksi voimakkaiden ydinaseiden räjähdysvoima on TNT-ekvivalentteina megatonniluokkaa. Megatonni tarkoittaa miljoonaa tonnia. Millimetri eli metrin tuhannesosa ja kilometri eli tuhat metriä sentään kai ovat useimmille tuttuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä ymmärrä myöskään sitä miten on mahdollista että kilo höyheniä painaa yhtä paljon kuin kilo rautanauloja?

No kilo on kilo. Mutta sun täytyy olla trolli.

Kilo (tunnus k) on SI-järjestelmän kerrannaisyksikön etuliite, joka tarkoittaa tuhatkertaista.

Kilogramma tarkoitaa painoa. Ihan samoin kuin milligrammakin. Kilo ei itsessään tarkoita mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä ymmärrä myöskään sitä miten on mahdollista että kilo höyheniä painaa yhtä paljon kuin kilo rautanauloja?

Ymmärrä pois, kilo höyheniä painaa aivan yhtä paljon kuin kilo nauloja. Mutta litra höyheniä ei lähellekään sitä mitä kilo nauloja.

Tuo höyhen-rautanaula juttu oli ala-asteen opettajani "vitsi". Vähän samaa sarjaa kuin "mikä on Jaakobin poikien isän nimi". Näin 70-luvulla. T. ed. Kommentoija

Minunkin ala-asteen opettajani kertoi noita samoja vitsejä 90-luvulla. Taisivat olla siinä vaiheessa jo aika kuluneita :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun milli ja metri yhdistetään, miksi siitä tulee vain millimetri? Millihän tarkoittaa miljoonaa, sen pitäisi olla miljoonamilliä eli kilomatri?

Milli tarkoittaa mittayksiköissä tuhannesosaa ja mikro miljoonasosaa. Kilo taas tarkoittaa mittayksiköissä tuhatta ja mega miljoonaa. Tuo sana milli tulee kaiketi latinasta. Vuosituhathan on millennium.

Miksi ihmeessä tuota vastausta on alanuolitettu? Ehkä mikro ja mega ovat mittayksiköiden yhteydessä joillekin vieraita, mutta niitä käytetään kyllä. Lääkeaineiden määrissähän puhutaan usein mikrogrammoista, ja mikrogramma on gramman miljoonasosa. Räjähdysvoimaa laskettaessa käytetään TNT- ekvivalentteja, ja esimerkiksi voimakkaiden ydinaseiden räjähdysvoima on TNT-ekvivalentteina megatonniluokkaa. Megatonni tarkoittaa miljoonaa tonnia. Millimetri eli metrin tuhannesosa ja kilometri eli tuhat metriä sentään kai ovat useimmille tuttuja.

Koska suomalainen koulujärjestelmää kehutaan ihan liikaa.

Mutta tiesittekö, että kaikki ympärillä näkyvä aine on oikeasti melkein pelkkää tyhjää täynnä? Atomin ydin, jossa liki koko sen massa sijaitsee on mitättömän pieni verrattuna atomin kokoon nähden. Jotain luokkaa 1/100000 ja ympärillä vain tyhjää, jossa mitättömät elektronit kiertävät. Jos ihmiskunnasta otettaisiin tuo tyhjä tila pois niin kaikki me mahtuisimme muutamaan sokerinpalaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on koululaitos huonossa jamassa

Näin on. Maailman kadehdituin koulusysteemi tuottaa tuollaisia puupäitä. Mutta helpottaahan se politiikan tekijöitä, kun kansa ei tajua mistään mitään.

Olen huomannut omien lasten kautta, että nykykouluissa opettajien kaikki aika menee yksinkertaisten suomenkielisten lauseiden selittämiseen m a m u ille. Toissapäivänä opetin matikan asiat uudelleen lapselle, kun tunnilla ei ollut saanut opettajalta mitään apuja eikä vastauksia, kun opettajan aika meni kolmen m a m un tukiopettamiseen. Eikä tämä ollut lainkaan ensimmäinen kerta vaan on normiarkea etelä-Suomen kouluissa.

Että koululaitos todella on törkeän huonossa jamassa, sen huomaa nykyisten nuorten aikuisten sivistyksessä ja osaamisessa. Suurella osalla ainoa taito on somen selailu.

Ap kysyi varmaan ihan tosissaan, vaikka meitä vanhempia aikuisia naurattaa kysymys.

Aplle vielä kerran, litra on tilavuuden mitta, ja kilogramma on painon (massan) mitta. Litra eri aineita painaa eri määrän, koska aineiden tiheys on eri. Litran purkki kiveä painaa enemmän kun litran purkki höyheniä, koska niillä on eri tiheys.

Ja kilo höyheniä painaa kilon, ja kilo kiviä painaa kilon, eli saman verran, mutta kilo höyheniä on valtava säkki kun taas kilo kiveä on käteen sopiva murikka. Ne eivät siis mahdu samaan tilavuuteen.

Hyvä että löysit taas sen helpon kohteen ketä syyttää kaikista ongelmista. Miksköhän landella oppimistulokset on kuitenkin kaupunkeja huonompia.

Siis eikö yksi litra paina aina yhden litran? t Hannele Lauri

Jotkut ihmiset vaan on ihan saatanan tyhmiä ei niihin uppoo mitkään asiat.

Mm. eilen sähkönhinnoista puhuttaessa jotkut ei millään meinanneet tajuta ihan perus keskiarvon käsitettä vaikka kuinka selitti. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä v****a koulussa nykyään tehdään??!! 😬

Ilmiö- ja kokemusoppimista inkluusioympäristössä. Lopputulos aloituksessa. Ole hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Siis eikö yksi litra paina aina yhden litran? t Hannele Lauri

Hei Hannele, muovinen litra ja metallilitra painavat eri paljon, samoin litran pakastuspussi. Terv: Spede

Vierailija kirjoitti:

Kilo ei itsessään tarkoita mitään.

Ellei puhe ole NATO:n nimityksestä neuvostoliittolaisesta sukellusveneluokasta :)

Vierailija kirjoitti:

Arvasin, että muutkaan eivät tätä ymmärrä. Ap

No ei kai sitä muuten AV:llä oltaisikaan

Vierailija kirjoitti:

Tästä kaikesta seuraa, että jäätelö ei ole lihottavaa.

Lihottavuutta mitataan elintarvikkeen sisältämillä kaloreilla. Kalori taas on lämpöenergian yksikkö. Koska jäätelö on kylmää, ei siinä voi sellaisia olla.

Niin tai ainaskin ne kalorit on silloin miinusmerkkisiä ihan niinkun pakkasmittaissa ja senpä vuoksi jäätelö laihduttaa niinkuin kaikki kylmä ruoka, kuten esim. lenkkimakkara suoraan jääkaapista.