******Kesäkuisten pyryviikko 45******

GeddyLee & Chappi, paljon voimia. <3



Sain vasta nyt aikaiseksi liittyä porukkaan mukaan, mutta eihän tässä nyt ihan auttamattoman myöhässä olla. ; )



Meillä odotellaan siis uusperheemme neljättä tenavaista. Lapset ovat syntyneet vuosina -99, -02 & -04. Täällä tuli takavuosina kuumeiltua ja odotettua toista lasta, sekä palstailtua muutenkin takavuosina hyvinkin aktiivisesti. Sittemmin elämäntilanteen muuttuessa ja netistä luopumisen takia se jäi... Mutta nyt sitten uudella innolla -ja nickillä. ; )



Onnellista odotusta jokaiselle!



AC & Anselmus 9+4

Minäkin toivottelen väkevästi jaksuja GeddyLeelle ja chappille. Toivottavasti tärppää pian uudestaan. Samoin onnea iloisia ultranäkymiä kokeneille, ja tsemppiä uusintoihin, Rouvavauvalle ainakin, olikos teitä muitakin?



Olot vaihtelee niin maan älyttömästi. Eilen kuvotti koko päivän, mutta tänään maistui ruoka jo lounasaikaan. Hämmentävää. Kahvi ellottaa, mutta näyttää siltä että pitää pakottautua nauttimaan se aamukuppi ainakin työpäivinä. Muuten on pää juntturassa koko päivän.



Eka neuvola oli tänään! Mies ei päässyt töiden takia mukaan, mutta olisi halunnut kyllä. Aikoo tulla vastaisuudessa aina jos pääsee.



Jutusteltiin mukavia ja annoin näytteitä. 12+ viikolle sain ekan lääkäriajan. Ylihuomenna on se yksityinen ultra, ja vietävästi jo jännittääkin.



Aurinkoa kaikkien keskiviikkoon!



Vesikko 7+2

GeddyLeelle ja Chapille jaksamista, voimia ja parempaa onnea tulevaisuuteen toivottelen minäkin ja rouvavauvalle samoiten voimia uusinta ultran odotukseen.



Itsellä alkaa mahan pohjaa kihelmöidä jännitys. Meillä on tänään ensimmäinen ultra ja jännittää ihan peijoonisti. Oireita minulla on ollut vaikka minkälaisia, mutta paljon vähemmän ja miedompia, kun esikoisen odotuksessa. Voi toivottavasti saataisiin kuulla hyviä uutisia, vaikka olen henkisesti jo varautunut kaikkein pahimpaankin.



Onko muilla maha välillä iltaisin niin kipeä, että tuntuu, että ei pysty mitenkään päin olemaan ja tulee oksettava olo pelkästä maha kivusta. Mulla maha on ollut ihan järkyttävän turvoksissa tällä viikolla aina iltaisin ja tosiaan ihan pelottavan kipeä ja jopa kosketusarkakin välillä. Pelottaa moinen oire en nimittäin muista esikoiselta samanlaista. Voisikohan olla kiinnikekipuja jo näin varhaisilla viikoilla? Ei kai??



Minäkin nukahdan illalla jo ihan älyttömän aikaisin ja heräilen yöllä vähän väliä milloin mihinkin. Jospas se on kehon ja alitajunnan oma keino totuttaa äiti tulevaan unirytmiin ja yöheräilyyn?



Tulen sitten tuonnempana kertomaan ultrakuulumiset.



Tuuli@9+4

En ole kyennyt kuin kerran aikaisemmin kirjoittelemaan, olo on suoraan p... Tämä on viides raskauteni, joista viimeisin päättyi keskenmenoon viime talvena. Missään raskauksissani ei olo ole ollut tällainen. Kuvotus alkaa aamupalan jälkeen ja kestää siihen asti, kun illalla menen nukkumaan. Kaikkia konsteja on jo yritetty, mutta olo ei vaan helpotu. Luojan kiitos, isommat lapset ovat jo kouluikäisiä ja kuopuskin on jo reilusti yli kolmen. Voi niitä äiti parkoja joilla on nyytti kainolossa ja tällainen olo:(



Ensimmäisessä neuvolassa kävin jo viime viikolla. Sama terveyhdenhoitaja on meillä ollut joka raskauden aikana, sanoikin jo että eiköhän tämän jälkeen ala jo riittämään:) Sanoin että riittää:))



Ultra olisi 29.11. Ensin ajattelin mennä siihen alkuajan ultraan, mutta kun en pääse vessaa pidemälle, niin jätän väliin.

Hieman jännittää, alkaako tämä olo yhtään helpottumaan, sillä neljän viikon päästä meidän pitäisi lähteä viikon mittaiselle lomalle etelän aurinkoon.



Voimia kaikille niille joiden raskaus ei ole sujunut ihan odotusten mukaan:)



Lumisin terveisin ja onnellista odotusta

Kiisseli ja nirppu8+6

Tuo vatsakipu nimittäin. Itselläni se johtuu ihan ummetuksesta ja hidastuneen ruoansulatuksen aiheuttamasta kokonaisvaltaisesta turvotuksesta. Taaksepäin kallellaan oleva kohtu painaa lisäksi suolta (ja onhan siellä vielä bonuksena aristavia endopattejakin olemassa) ja vastaavasti täysi suoli painaa kohtua, työntää eteenpäin ja venyttää kannatinjänteitä. Joskus on ollut pakko ottaa Microlaxia ihan vain " pahan ilman" poistamiseksi... ; ) Ja tosiaan tuo oksuolokin liittyy kyseiseen vaivaan. Mulla myös supistelu lisääntyy samoista syistä.



AC 9+4

En ole aiemmin ilmottautunut mukaan, kun en tiennyt mihin kuulun. Tänään ultrassa vahvistui lasketuksi ajaksi 2.6. Todennäkösesti en aktiivisesti edes kirjoittele, mutta luen ketjun päivittäin. Pahoinvointi on helpottanut, mutta yöheräilyjä ja unettomuutta tuntuu olevan liianki kanssa. Kaksi poikaa 2v ja 10kk.

Ultrassa on nyt tosiaan käyty ja uutiset oli kaikin puolin hyviä. Kohdussa köllötteli 28mm pitkä peukaloinen ja vahva sydän pompotteli hurjaa vauhtia.:) La:kin pysyi samoissa tai muuttui yhdellä päivällä aikaisemmaksi eli 8.6 ja tänään on menossa sitten 9+5. Pelkäsin ultraan mennessä niin, että maha oli kipeä ja tuntui, että pitää käydä oksentamassa. Ja kyynelethän ne sitten karkasi poskille, kun nähtiin ja kuultiin, että kaikki on hyvin. Muuttui tämä raskaus heti konkreettisemmaksi.:)



Toivon kaikille muillekkin hyviä ultrauutisia.



Tuuli@ 9+5

Voimia niille joille on tullut huonoja uutisia.:o(



Joo kyllä löytyy monen laista mahavaivaa...pistävää kipua aina vähän väliä yms.



Ei siis pelkästään iltaisin vaan ihan pitkin päivää. En tiedä sitten onko jotain virkaa sillä että odotellaan kakkosta, jos nämä kivut tulee sen vuoksi aikaisemmin kuin viimeksi.



Alkuun pelkäsin keskenmenoakin, mutta kun tässä on jo kipuiltu muutama viikko eikä vuotoja näy niin mitä sitä suotta pelkäämään.



Aamuyöstä maha on sitten niin kipeä ettei kestä kylkeä kääntää kun alkaa oksettaan. Ja kyllä se kipu yltää ihan selkään asti.



Mutta jos jättää huomiotta nämä kivut niin muuten raskaus on kyllä menny paljon paremmin kuin ykkösellä. Ei tarvii kuitenkaan olla pää pöntössä kokoaikaa. :o)



Marikki ja Nyytikki 8+5

Hissukseen on oltu.... väsymys ja paha olo ovat seurana minulla myös aamusta iltaan ja oksentamaan olen joutunut vain muutaman kerran, mutta tää oksetusolo on jatkuvaa.. Viikon olin sairaslomalla iskiaksen takia ja tänään piti töihin tulla : / Viikot vaan onneksi kuluvat ja vielä peräti suht sukkelaan ; ) lauantaina tulee 11 viikkoa täyteen ja np-ultrakin jo häämöttää realistisen ajan päässä eli 24.11.



Mulla on ollut mielihaluja ruuan suhteen ja eilen illalla olin yhdellä kurssilla kun kahvitauon aikaan muistin, että mulla on meetvurstia auton takapenkillä kun olin käynyt kaupassa. Salaa sitten hipsin tauon aikana ulos ja vedin pihalla makkaraa suoraan paketista. Paha olo helpotti : ) Tää ei ole ainoa kerta. Yksi ilta kymmenen aikaan rupesi tekemään mieli juustomunakasta ihan kauheasti ja mies katsoi suu auki kun kaivoin paistinpannua esille ja kysyi olenko tosissani...



Työniloa kaikille olosta huolimatta!



Lauruska 10+5

Piiitkästä aikaa saan jotain kirjoiteltuakin...

Onpa tullut tylsiä uutisia monelle, höh! Voimia, paljon<3



Täällä nyt 10+1, uskomattoman pitkällä jo. Tosin vielä ei mitään konkretiaa masuasukista, kun alku-ultrassa ei käyty ja np vasta 3 vkon päästä. No ens viikolla tiistaina lääkäri, jossa kuulemma kuunneltais sydänäänet.



-Milloin sydänäänet doplerilla kuuluvat?



Vointi vaiheteleva, mutta paljon surkeampi kuin ekasta lapsesta. Ellotus ja ällötys rankkaa ja nyt väsymys taas nostanut päätään entistä uuvuttavampana. Onkohan nyt joku erityiskehitysvaihe, kun oikein tuntee, miten voimat pakenee kehosta aina iltapäivällä.



-Millaisia ne on ne issiaskivut?



Mulla vaivana särkyä tuolla pakaran sivussa. Tosi vihlovaa ja ilkeetä ja pahenee kävellessä ja korot ihan pannassa. Oisko nää issiaskipuja sitten? Ite veikkasin jotain lonkkasärkyä. Ihan uus vaiva ja ikävä.



Mahassa välillä pahat vihlasut, kun vähänkin tekee jotain äkkinäistä tai aivastaa tai purskahtaa nauruun.



Vointeja ja kiitos, jos joku kommentoi kysymyksiin=)

Marraskuun loskakelejä jaksaa kummasti, kun pieni masuasukki ilmoitti olemassaolostaan. Vähän päästiin lounais-suomessakin jo talven makuun. mutta nyt on syksyisen mustaa ulkona.



Joulu tulla jolkottaa, pikkujoulut rauhallisissa merkeissä. Ei silti, eipä viime aikoina ole tullut turhan paljon viihteellä oltuakaan. Nyt leppoisaa kotipesävaihetta meneillään.



Voimia ja jaksamista kaikille kesävauvoja odottaville.Nautitaan ajasta! Rv 8+3

Moi,



olipa ihana [b]kiisseli[/b] lukea sun kuulumisia kun musta on tuntunut, ettei kukaan muu ole voinut läheskään näin pahoin kuin minä (ja se tuntuu epäreilulta :-(...). Tietenkään ei oo kiva, että olo on ihan kaamee, mutta jotenki hyväksyn sen paremmin kun tiedän, että en ole ainut ;-).



Onneksi mun mies on niin ihana, että se on hoitanut meidän tyttöä (1v9kk) illat ja mä oon saanu levätä. Päiviksi ollaan viety tyttö hoitoon kun en tosiaankaan ole ollut siinä kunnossa, että jaksaisin häntä hoitaa :-\. On se kumma, että tuostakin tulee niin syyllinen olo kun vie tytön hoitoon kun itse on kotona! Olen hokenut itselleni, että ei tämä kauan kestä ja hyvä kun on tuollainen mahdollisuus. Tyttö viihtyy todella hyvin hoidossa niin parempi paikka se sille on, entä kuin olla " heitteillä" kotona...



Määhän olin jo tiputuksessakin kun en ollut viikkoon saanut pysymään ruokaa enkä juomaa sisällä. Nyt on onneksi olo alkanut helpottamaan. Pahoinvointi ei enää ole niin kammottavaa ja välillä on jo jopa ihan normaali olo!



Sairaslomalla ehdin olla pahoinvoinnin vuoksi reilut kolme viikkoa. Eilen kokeilin ekaa päivää olla töissä ja kyllä tää ihan suht siedettävää on. Eilen oksensin tuolla firman vessassa kolmesti, tänään oon käynyt yhdesti... Ehkä tässä pikkuhiljaa pääsis nauttimaankin tästä raskaudesta!



Nyt kyllä pönttö taas kutsuu niin voimakkaasti, että pitää mennä! Hyviä vointeja kaikille!



-satu rv 9+5

Kolmatta odotan ja tuntuu, että tää raskaus on ainakin alkuun paljon pahempi kuin edelliset. Aikaisemmissa kyllä oksentelin aamuisin mutta illasta jo olo helpotti. Nyt etova olo koko aika. Aamulla se alkaa kun silmät aukaisee ja nukkumaan mennessäkin vielä etoo. Se vie kyllä voimat, mutta onneks muuten olen niin onnessani tästä raskaudesta, että kyllä sen jaksaa, jotenkuten.... Lapset onneks jo 3,5v ja 2v että ei ihan pientä vauvaa tartte hoidella.

Mulla oli kans toisessa raskaudessa noita lonkkasärkyjä ihan kauheasti(ainakin ajattelin ne lonkkasäryiksi) ja ne vaan paheni mitä isommaks maha ehti. Itkua sai silloin vääntää kun piti lattialta ylös päästä... Oli hankalaa kun esikoinen oli silloin niin pieni.

Nyt ihmettelen miten maha on pysyny vielä ihan entisellään kun ennen se on pullahtanu jo tosi aikasessa vaiheessa.

Ens viikolla olis eka lääkärikäynti ja ultra... Jännittää....

rv8+6

Voihan rähmä.Voimia tietty kaikille, joilla kova homma pahoinvoinnin ja kaikenlaisen ns. ylimääräisen kourissa. Mulla eka raskaus täyttä iloa. toisessa supisteli aika alkuvaiheessa - syntyi kolme viikkoa ensimmäistä myöhemmin ja kolmannen kanssa oli kohtalaisen rauhallista, kuten nytkin. Koskaan ei voi tietää, miten elämässä tulee menemään. Itsellä yksi keskenmeno rv 12, lapsen pysyvä sairastuminen jne. Joten ONNEA kaikille odottaville ja toivottavasti tulevaisuudessa odottaville!

Torstainen tervehdys! Täällä olo on menossa parempaan päin, enää ei kuvota niin paljon kuin aikaisemmin. Tosin jos syö masun aivan täyteen, niin ällötys on taattu. Samoin kaupassakäynti on hankalaa, kun tuntuu,että kaikki yleensä kokkailtavat ruuat kyllästyttää ja oksettaa. Hmmm. En kuitenkaan valita, koska jotain menee kurkusta kuitenkin alas. Ruisleipä rulettaa tällä hetkellä, oikein sellanen kunnon LIMPPU!



Pikaisesti vaan pinoilen, kun kiire töissä, moro!



Uula rv 9 + 2 tai jotain... eteenpäin mennään, sanoi mummo lumessa!

Kiiseeli, Satu, Alle... kyllä tässä muitakin onneksi etoo :)!



Itse en ole onneksi kertaakaan joutunut ottamaan puhelua isoon valkoiseen luuriin, mutta nyt liki viikon on ollut jatkuva vetinen etominen joka kestää aamusta iltaan ja yöhön. Bussissa on meinannut pari kertaa jo laatta lentää. Ruoka maistuu valikoiden, tuntuu siltä että joka päivä on eri ruoka-aines joka menisi alas, ja mikään muu ei sitten millään. Hammasta purren vaan mennään eteenpäin.



Tämä on sikäli outoa, että olen aina ollut kova herkkusuu ja rakastanut ruokaa ja syömistä. Nyt on koko syömähommasta tullut ahdistava velvollisuus, joka pitää saada suoritettua erilaisten juonien kautta.



Kamalasti kestämistä ja jaksamista kaikille minua enemmän (ja vähemmän) mahasairaille! Kyllä se raskaudesta nautiskelukin jossain vaiheessa alkaa!



Vesikko 7+3

Jonkin aikaa olen nyt taustalla lueskellut teidän muiden kirjoittamia viestejä ja päätin nyt uskaltautua itsekin mukaan. Olen toista lasta odottava, esikoinen on kohta 1v 5kk. Raskausviikkoja on omien laskujen mukaa nyt 7+1, mutta se varmentuu ensi viikolla, jolloin olen menossa ekaa kertaa neuvolaan. Lupasivat ultrata samalla, jotta saadaan varmennus siitä, onko masussa ylipäätään ketään. Olo on todella hämmästynyt, sillä esikoista odotettiin pitkään ja hartaasti ja henkisesti olin valmistautunut siihen, ettei tämä toinenkaan ihan helpolla alkuaan saa... Toivottavasti kaikki menis kuitenkin hyvin.



Monilla vaikuttaa olevan todella kovaa pahoinvointia, ikävää! Mun ei ole tarvinnut oksentaa (vielä), mutta etova olo on seuralaisena lähes koko ajan, enkä muista milloin viimeksi olisin ollut näin väsynyt. Jaksamista kaikille!



t. Päikky 7+1 (suunnilleen)

Tänään kävin uusintaultrassa ja summa summarum, lääkäri ei vieläkään voinut sanoa mitään. Ekassa ultrassa havaitut molemmat sikiöpussit olivat selkeästi kasvaneet, toinen näkyi ultrakuvassa paremmin, siitä eroittui selkeästi ruskuaispussi. Toinen sikiö oli 5 mm ja toinen 6 mm pitkä, kun kysyin kokoeroista, normaali kokovaihtelu kuulemma on. Lääkärin mukaan on erittäin mahdollista, että ovulaatio on tapahtunut kaksi viikkoa " normaalia" myöhemmin, jolloin nyt olisi menossa tyyliin rv. 6+0 rv. 8+0:n sijaan - jolloin siis sydämen sykettä ei vielä näkyisi. Vaikka mulla onkin säännöllinen kuukautiskierto.



Mahdollista myös on, että kyseessä epäkelpo raskaus. Uusi ultra-aika varattiin kahden viikon päähän, jolloin nyt sitten aivan varmasti (?, kysymysmerkki on mun lisäykseni, mikä tässä nyt enää varmaa on) pitäisi tietää tilanne. Ja jälleen lääkäri sanoi, että jos jotain tapahtuu, peru aika. Että sellaista. Erikoinen lopputulos siis tässä ultrassa.



Periaatteessa siis minä olisin heinäkuisia - jos siis la:han lisää 14 päivää, mutta aion täällä ketjussa roikkua ainakin nämä kaksi viikkoa (jollei aiemmin keskenmenoa tule). Ja jos kaksoisraskaus jatkuu ja kaikki menisi hyvin (tällä hetkellä Rouvavauva on hyvin hyvin epäileväinen), niin tuskinpa vauvat syntyisivät rv. 40+0.

Olen seuraillut ketjua jo muutaman viikon mutta nyt taitaa olla aihetta kirjoittaakkin. Kauheaa lukea epävarmoista ultrista, voin vain arvailla miten rankkaa se voisi olla. Pahoinvointia täälläkin, mutta ei ehkä ihan niin suurissa määrin kun jollain teistä. Aina kun syömisten väliin jää useampi tunti, niin ällötys kasvaa ja kasvaa. Ihan sama onko aamu vai ilta ja päivä. Ennen aina söin töissä klo 13 aikaan, nyt joka päivä 11.30 viimeistään saatava ruokaa.



Tänään oli alkuraskauden ultra. Omien laskujen mukaan 7+5 ja täysin saman lukeman antoi lääkäri. Siellä sydän löi ja kaverilla oli pituutta 13 mm. Sain 3 kuvaa ja olihan se upea katsella miehen kanssa pientä, nyt tuntuu jotenkin todellisemmalta tämä odotus. La 23.6. Neuvolaan sitten parin viikon päästä.

hieman kesäkuisia. Onpa rouvavauvalla erikoinen tilanne! Varmaan kurjaa elää epätietoisuudessa. Katsotaan minkälaisia uutisia itse saan maanantaina. Viikot pitäisi silloin olla 7+2. Se on aika tarkka, kun tehtiin se inssi. Muuten ei erityistä. Janottaa, ei muita " tuntemuksia" .