Kuka pääsee hirviporukkaan?

Rahalla pääsee, luvat, lihat, aseet, ammukset, bensa ja hirvimerkki maksaa monta sataa syksyssä.

Sitten vain ilmaista lihaa hankkimaan 😆

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole turvallisuusriski, vaan ulkopuolisille ei haluta näyttää mitä rääpimistä ja salakaatoa se metsästys todellisuudessa on. Itse pääsin porukan mukaan seuralaiseksi sillä ehdolla, että kuvata ei saa eikä metsällä tapahtuneita juttuja kertoa kenellekään.

Jo kuolleelle metsästysseuran puheenjohtajalle järjestettiin sydänkohtauksen jälkeen tilanne jossa eläin en muista mikä, ajettiin tienviereen jotta puheenjohtaja sai ammuttua se autosta. Seura järjesti arvoisensa viimeisen muiston miehelle. Autosta ei saa ampua.

Ai kuolleelle, oliko ennen vai jälkeen hautajaisten,

Vierailija kirjoitti:

Hyvin harva. Kummaa sisäänlämpiävää touhua monella paikkakunnalla. Ei ainakaan sellainen joka on ihan ns vieras vaikka haluaisi, pitää olla joku kontakti jäseneen tai vähintään maata reilusti. Sitten hirviporukat voivottelevat kun keski-ikä on 70 eikä nuoria kiinnosta.

Maalla metsästysseuroissa on usein koko suku vauvoista vaareihin, mummoja unohtamatta. Nuorimmat hirvenampujat ovat jotain 10-vuotiaita, eli ei kaikki hirviporukat vanhoja  täynnä ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole turvallisuusriski, vaan ulkopuolisille ei haluta näyttää mitä rääpimistä ja salakaatoa se metsästys todellisuudessa on. Itse pääsin porukan mukaan seuralaiseksi sillä ehdolla, että kuvata ei saa eikä metsällä tapahtuneita juttuja kertoa kenellekään.

Jo kuolleelle metsästysseuran puheenjohtajalle järjestettiin sydänkohtauksen jälkeen tilanne jossa eläin en muista mikä, ajettiin tienviereen jotta puheenjohtaja sai ammuttua se autosta. Seura järjesti arvoisensa viimeisen muiston miehelle. Autosta ei saa ampua.

Tämä on kyllä ollut paha, jos vielä vainaa on joutunut ampumaan. Pientä siihen verrattuna se , että ampui autosta. 

Meillä joutuvat kaikki paarustamaan itse metsään ampumaan, olipa sitten ikää 90 tai 9 vuotta. Ja kummankin kohdalla av-mammat taivastelet sivutolkulla, miten sen ikäinen hirviä voi ampua. Hyvin, kiitos kysymästä. Ensin mainittu omistaa tarpeeksi maata ja jälkimmäinen on on kulkenut metsällä esi-isiensä mailla jo 8 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole turvallisuusriski, vaan ulkopuolisille ei haluta näyttää mitä rääpimistä ja salakaatoa se metsästys todellisuudessa on. Itse pääsin porukan mukaan seuralaiseksi sillä ehdolla, että kuvata ei saa eikä metsällä tapahtuneita juttuja kertoa kenellekään.

Jo kuolleelle metsästysseuran puheenjohtajalle järjestettiin sydänkohtauksen jälkeen tilanne jossa eläin en muista mikä, ajettiin tienviereen jotta puheenjohtaja sai ammuttua se autosta. Seura järjesti arvoisensa viimeisen muiston miehelle. Autosta ei saa ampua.

Tämä on kyllä ollut paha, jos vielä vainaa on joutunut ampumaan. Pientä siihen verrattuna se , että ampui autosta. 

Meillä joutuvat kaikki paarustamaan itse metsään ampumaan, olipa sitten ikää 90 tai 9 vuotta. Ja kummankin kohdalla av-mammat taivastelet sivutolkulla, miten sen ikäinen hirviä voi ampua. Hyvin, kiitos kysymästä. Ensin mainittu omistaa tarpeeksi maata ja jälkimmäinen on on kulkenut metsällä esi-isiensä mailla jo 8 vuotta.

Niinpä, kehätien sisäpuolella kerrostalossa asuvalle ei käy järkeen.

Joko maanomistajana tai maattomana hyvät suhteet hirviporukkaan omaavana sinne pääsee.

Myös rahalla voi joihinkin seuroihin päästä, jos muuten olet tolkun ihminen.

Valtion maille voit hakea lupua kun ensin perustat hirviporukan. Lapissa sai yksittäinen mieskin ennen luvan, mutta ei taida onnistua nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Sinun pitää tuntea joku, joka kuuluu hirviseuraan. Tuntemattomia ei tosiaan mieluusti oteta. Minun suvussa on oma porukka joka metsästää valtion mailla, oman metsän omistus ei siis ole mitenkään välttämätöntä eikä kaikilla sitä ole, vaikka yleisimpiä nämä alueelliset maanomistajien (ja heidän kavereitten) porukat varmaan on. Voit ihan itsekin perustaa hirviseuran, etsiä alueen jossa haluat metsästää ja anoa luvat. Seurassa pitää olla ampujia riittävän monta, että lupa heltiää, yksin ei onnistu, ja parempi olisi jos joukossa olisi kokeneita metsästäjiä jos meinaatte onnistua, ei se ole ihan yksinkertaista puuhaa ja turvallisuusnäkökohdat pitää myös osata ottaa huomioon. Metsästäjätutkinnon suorittaminen on hyvä alku.

Seuran ampujien lukumäärä ei liity hirvilupien hakemiseen mitenkään (Valtion maiden lupakäytäntöjä en tosin tunne).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun pitää tuntea joku, joka kuuluu hirviseuraan. Tuntemattomia ei tosiaan mieluusti oteta. Minun suvussa on oma porukka joka metsästää valtion mailla, oman metsän omistus ei siis ole mitenkään välttämätöntä eikä kaikilla sitä ole, vaikka yleisimpiä nämä alueelliset maanomistajien (ja heidän kavereitten) porukat varmaan on. Voit ihan itsekin perustaa hirviseuran, etsiä alueen jossa haluat metsästää ja anoa luvat. Seurassa pitää olla ampujia riittävän monta, että lupa heltiää, yksin ei onnistu, ja parempi olisi jos joukossa olisi kokeneita metsästäjiä jos meinaatte onnistua, ei se ole ihan yksinkertaista puuhaa ja turvallisuusnäkökohdat pitää myös osata ottaa huomioon. Metsästäjätutkinnon suorittaminen on hyvä alku.

Seuran ampujien lukumäärä ei liity hirvilupien hakemiseen mitenkään (Valtion maiden lupakäytäntöjä en tosin tunne).

Nimenomaan ampujien määrän mukaan on tämän riistanhoitoyhdistyksen alueella hirviluvat jaetaan  seuroille, ja suurin osa on valtion  maita. Sitä en tiedä, onko jossakin muualla eri käytäntöjä yksityismailla.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun pitää tuntea joku, joka kuuluu hirviseuraan. Tuntemattomia ei tosiaan mieluusti oteta. Minun suvussa on oma porukka joka metsästää valtion mailla, oman metsän omistus ei siis ole mitenkään välttämätöntä eikä kaikilla sitä ole, vaikka yleisimpiä nämä alueelliset maanomistajien (ja heidän kavereitten) porukat varmaan on. Voit ihan itsekin perustaa hirviseuran, etsiä alueen jossa haluat metsästää ja anoa luvat. Seurassa pitää olla ampujia riittävän monta, että lupa heltiää, yksin ei onnistu, ja parempi olisi jos joukossa olisi kokeneita metsästäjiä jos meinaatte onnistua, ei se ole ihan yksinkertaista puuhaa ja turvallisuusnäkökohdat pitää myös osata ottaa huomioon. Metsästäjätutkinnon suorittaminen on hyvä alku.

Seuran ampujien lukumäärä ei liity hirvilupien hakemiseen mitenkään (Valtion maiden lupakäytäntöjä en tosin tunne).

Nimenomaan ampujien määrän mukaan on tämän riistanhoitoyhdistyksen alueella hirviluvat jaetaan  seuroille, ja suurin osa on valtion  maita. Sitä en tiedä, onko jossakin muualla eri käytäntöjä yksityismailla.  

Ai, mistä ne ampujien lukumäärät tempaistaan? Meillä ainakin luvat on jo anottu kun hirvijahtiin voi ilmoittautua (käytännössä maksamalla osuus luvista). Ampumakoesuorituskin esitetään vasta kun jahti alkaa.

En päässyt metsästysseuraan, mutta Helsingin työväen ampujiin kyllä. Pari spårakuskia on jo kaadettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rahalla pääsee. Tosin ongelmia syntyy samantien, koska moni vuokraa maansa metsästysseuralle vain hirvenmetsästykseen ja esimerkiksi jänisten ja metsäkanalintujen osalta jollekin muulle. Metsästysseurojen jäsenet ei välttämättä tiedä, että heillä ei ole metsästysoikeutta pienriistaan ja siitä syntyy maanomistajien kanssa ongelmia. Niistäkin selviää rahalla eli ammuttu peltopyy voi maksaa hyvinkin 1000 e, kun se väärään paikkaan ammutaan.

Vuokrasopimuksesta ilmenee säännöt,

Se on seuran ja omistajan välinen asia, ei ne sopimukset ole jokaisella metsästysseuralaisella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun pitää tuntea joku, joka kuuluu hirviseuraan. Tuntemattomia ei tosiaan mieluusti oteta. Minun suvussa on oma porukka joka metsästää valtion mailla, oman metsän omistus ei siis ole mitenkään välttämätöntä eikä kaikilla sitä ole, vaikka yleisimpiä nämä alueelliset maanomistajien (ja heidän kavereitten) porukat varmaan on. Voit ihan itsekin perustaa hirviseuran, etsiä alueen jossa haluat metsästää ja anoa luvat. Seurassa pitää olla ampujia riittävän monta, että lupa heltiää, yksin ei onnistu, ja parempi olisi jos joukossa olisi kokeneita metsästäjiä jos meinaatte onnistua, ei se ole ihan yksinkertaista puuhaa ja turvallisuusnäkökohdat pitää myös osata ottaa huomioon. Metsästäjätutkinnon suorittaminen on hyvä alku.

Seuran ampujien lukumäärä ei liity hirvilupien hakemiseen mitenkään (Valtion maiden lupakäytäntöjä en tosin tunne).

Metsästyslupien määrä perustuu kaikkialla vallitsevaan riistakantaan, mikä selviää riistalaskennassa. Jos jonakin vuonna on vähän hirviä tai esim. kanalintuja, niin silloin niitä saa metsästää vähemmän tai jopa ei olenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun pitää tuntea joku, joka kuuluu hirviseuraan. Tuntemattomia ei tosiaan mieluusti oteta. Minun suvussa on oma porukka joka metsästää valtion mailla, oman metsän omistus ei siis ole mitenkään välttämätöntä eikä kaikilla sitä ole, vaikka yleisimpiä nämä alueelliset maanomistajien (ja heidän kavereitten) porukat varmaan on. Voit ihan itsekin perustaa hirviseuran, etsiä alueen jossa haluat metsästää ja anoa luvat. Seurassa pitää olla ampujia riittävän monta, että lupa heltiää, yksin ei onnistu, ja parempi olisi jos joukossa olisi kokeneita metsästäjiä jos meinaatte onnistua, ei se ole ihan yksinkertaista puuhaa ja turvallisuusnäkökohdat pitää myös osata ottaa huomioon. Metsästäjätutkinnon suorittaminen on hyvä alku.

Seuran ampujien lukumäärä ei liity hirvilupien hakemiseen mitenkään (Valtion maiden lupakäytäntöjä en tosin tunne).

Nimenomaan ampujien määrän mukaan on tämän riistanhoitoyhdistyksen alueella hirviluvat jaetaan  seuroille, ja suurin osa on valtion  maita. Sitä en tiedä, onko jossakin muualla eri käytäntöjä yksityismailla.  

Yksityismailla hirviluvat jaetaan metsästysseuroille hirvenmetsästykseen vuokratun pinta-alan mukaan.