LOKAVAUVOJEN ma-ti!

Tässä viikonlopun pino http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=8765558&p=1&tmode=1&smode…



Kyllä nyt taas väsyttää kun vauva on nukkunut tosi paskasti pari viime yötä. En tiedä mikä on kun nyt taas menee huonommin. Ja minä sitten itken aamut kun olen niin poikki. Mietin just että olenko taas masentunut kun välillä olisi niin heti valmis vaihtamaan elämää kenen tahansa kanssa, että pääsisi pois täältä. Tuntuu jotenkin, että tuo meidän vauva on niin älyttömän vaativa kun lueskelee teidän kirjoituksia. No, mutta luulen kuitenkin että tää on vaan väsymystä, koska silloin kun yöt menee 2-4 tunnin pätkissä, niin olen ihan hyvällä tuulella ja jaksan rakastaa näitä lapsukaisia.



Meillä oli eilen ristiäiset, vauva huusi melkein koko kasteen ajan... Pojasta tuli Toivo Ilmari. Tosi kivasti meni juhlat ja oli ihana nähdä ihmisiä :) Kaikkea tarjottavaa jäi ihan hirveästi ja nyt pitää mussuttaa niitä seuraavat päivät.



MIANNI: Mulla jäi laitokselle huimat 4 kg. En kanssa tajua miten on mahdollista! No, parin viikon aikana lähti vielä 5kg, mutta sen jälkeen ei ole tapahtunut muutosta. Mammavaatteissa kuljen edelleen, leikkasin resorin pois mammafarkuista.



Meillä äsken sitten esikoinen löi vauvaa. Voi hitto, nytkä se alkoi. Aiemmin on vain pussaillut vauvaa. Huomenna mies lähtee töihin, mitenköhän mä selviän tästä kaaoksesta.



Tänään pitäisi mennä kirjoittamaan yliopistolle gradua, en tiedä millä aivoilla kun olen niin saakelin väsynyt.



Kaikesta huolimatta hyvää alkuviikkoa kaikille! Koitetaan jaksaa!

S-I kera Toivon 5vko ja Helmin 2v3kk

Voi jaksuja Signorina-Iiriksellä sylikaupalla - kurja kuulla että yöt ovat olleet levottomia jälleen. Olisko syynä kuitekin nuo ristiäiset, Toivo (ihana nimi!!!) voi olla väsynyt eilisestä ja siksi viime yö oli ehkä risainen.



Inhottava taas hehkuttaa kun toiset kertovat väsymyksestään. Mutta meidän pikkutypy on nyt jo 3 vai 4 iltana nukahtanut helpost kun olen sängyssä imettänyt ja yöt menee samaa kaavaa kuin ennenkin eli yksisyöttö yöllä ja toinen puoli kuudelta. Mutta kyllä meidän neitikin on vaativa, hereillä ollessaan haluaa olla van sylissä. Eilen oli poikkeus kun makoili tyytyväisenä sitterissä koko illan.



Meillä olis sitten ne ristiäiset kanssa nyt vkloppuna. Ja mies lähtee ylihuomenna tornioon työmatkalle ja omat vanhemmat kanssa on reissussa joten saan pärjäillä siivousten ja muiden kanssa melkolailla yksin tän viikon! Mutta jätän kyllä kaiken mahdollisen viikonlopulle koska ei tämä huusholli pysy siistinä jos nyt viikolla siivoaa.



Ulkona tuiskuttaa ja sataa lunta joten pihalle ei ole asiaa ja esikoisen nuhakin tuli takaisin. Onneksi on vain nuhaa eikä pahemmin näytä haittaavan menoa.



Eilen käytiin miehen kanssa kaupoilla kahdestaan, kun tytöt nukkuivat mummo vahtinaan. Kiva kun nuo neidit nukkuvat yleensä yhtäaikaa päikkärit niin oli helppo lähteä. Vauva nukkui 11.30 - 16.20 joten tosi pitkät unet ottikin. Oli kyllä ihana olla miehen kanssa kahdestaan ja tuilikin ostettua jos jonkinnäköistä, turhaa ja tarpeellista.



VAUVAKUUMEESTA; mä olen kanssa ollut ihmeissäni kun heti synnytyksen jälkeen jo oli uusi vauvakuume;) Mutta sanoin jo miehellekin että pakko malttaa mieli ja ajatella järjellä. Jos seuraava väli olisi edes 2-3 vuotta;) On tässä kuitenkin touhua riittämiin jo nyt. Ja toisaalta olisi kiva välillä taas harrastaa, mennä ja tulla itsekin kun en tässä lasten välissä ainakaan ehtinyt kun imetyksen loputtua tulin uudelleen raskaaksi.



Jospa jotain yrittäisin nyt jo tehdäkin tänä aamuna.



Nazu ja typyt 1v9kk ja 5vkoa

Kirjotin pitkät jutut ja ne hävis taas johonkin..

S-I,Mä tiedän mitä tarkotat.Väsyneenä kaikki tuntuu niin moninkertaisina.kyllä itselläkin tuntuu että toivo mennyt kun tyttö itkee ja kitisee yöllä.

Onnea nimestä,tulipas sitäkin jo käytettyä :)



Mua stressaa koulujutut,huh.Mun pitäis jo kovasti opiskella mutta kirjaakaan en ole avannut.En valmistu jos jään jälkeen paljon.



Tyttö saa meillä korviketta pari desiä päivässä,juo kerralla n. 130ml.

On nyt tyytyväisempi kun saa ruokaa enemmän.



Vitsit mikä pyry ulkona,pitäis hakea eskarista poika näitten kanssa taas.Kiva homma hakea kyllä kolmen kanssa.Nuoremmat on vajaa 3v. ja 5 v.

Onneksi vauvan nuha jo helpottaa,oli ihan tukossa 2 viikkoa!!

Soitin lääkärillekin mutta sano että jos ei kuumetta on turha tulla.keuhkotkin röhisi ja toinen ei välillä saanut henkeä mutta kuulemma oli ok.Keittosuolaliuos tipat autto aina tuohon tukkoisuus" kohtaukseen" .Kyllä sitä osaa arvostaa kun nyt tyttö melkein terve jo.



Wades & Natika Tasan 3 Vkoa

Vaihteeksi ihan hyvää sellaista meillä!



Ensin toivotan Signorina-Iirikselle oikein paljon jaksamisia väsymyksen kanssa. Itsellä väsy meinaa myös pyrkiä tulemaan, kun tuo pikkuinen on ollut sellainen yörääkyjä! Mutta tänään tosiaan ihan pirteänä vaihteen vuoksi, kun tyttö ei huutanut eilen illalla eikä viime yönä yhtään!! Kerran heräsi syömään ja jatkoi sitten uniaan melkein puoli kasiin. No, täytyy toivoa että sama jatkuisi, niin olisi helpompaa tämä neljän lapsen huushollin pyörittäminen, kun mieskin lähti tänään isyysloman jälkeen töihin ja ke-pe on vielä ulkomaillakin.



Mitenkäs se muuten oli, että saiko vauvaa nukuttaa mahallaan?? Itse pyöräytin tyttön eilen illalla mahalleen, kun rupesi mahaa vääntämään ja siinä asennossa helpottikin vaivat ja nukkui tosiaan sen melkein viisi tuntia putkeen ilman kitinöitä. Mietin vaan tuossa yöllä, että saikohan noin pientä vielä pitää mahallaan, tähän asti olen kaikki nukuttanut kyljellään.



Painosta oli ainakin Miannilla puhetta ja jollain muulla myös(ei taas muista!!), niin mulla kans se just just 5kg jäi sinne sairaalaan, mutta nyt tässä kahdessa viikossa on onneksi lähtenyt se toinewn 5kg, niin että melkein lähtöpainossa ollaan. Mitä suunnattomasti ihmettelen! =)



Jep, mutta nyt taas täytyy lähteä syöttöpuuhiin ja kohta hakemaan nuorinta poikaa kerhosta.



Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!!



Neljäs kera tyttö vauvan ja poika trion =)

Kiitos kaikille tuesta! Mulla on nyt koko aamupäivä mennyt itkiessä, en saa tätä loppumaan. Ei jaksaisi tehdä mitään ja mies on hoitanut kodin ja lapset lukuunottamatta imetystä. En tiedä olisko tää taas masista kun on niin synkkiä ajatuksia. Harmittaa kun ei jaksa. Vauvaakin pitää koko ajan kannella että olisi tyytyväinen. Huominen pelottaa kun mies lähtee töihin. Kertokaa miten muut pärjäättä kahden tai useamman lapsen kanssa!



S-I

Koitanpa nyt jos kerkeisin vähän kirjottamaan.



Mianni ja Coe kerkesitte sitten nippa nappa vielä ennen mua synnyttämään :)

Onnea paljon molemmille!!!



Mulla kun toi kone pätki sillon 28.päivä lauantaina ja sunnuntaina, niin enpä päässyt lukemaan enkä kirjoittamaan viestejä...

just kriittisellä hetkellä piti koneen rupeekkin piiputtamaan !!!!



Eli mulla kävi näin

sillon lauantaina 28.päivä alkoi tulemaan limaista verivuotoa, mutta ei mitään kummempaa.

Sitten sunnuntaina alkoi vähän nipistelemään heti aamusta ja illalla alkoi tuntumaan jo kunnon suppareita.

Käväsin illalla äitipolilla tarkastuksessa, mutta kohtu oli vielä tosi korkella, eikä ollut kuin vähän sormelle auki,

päätin lähteä vielä kl.22 pois sieltä, kotiin kuulostelemaan.



No supistukset senkun jatkuivat ja kellottelin niitä,

kello kahden aikaan oli pakko lähteä, supparit olivat niin kovia ja tuli neljän minsan välein.

Mutta edelleenkään ei ollut oikeen merkkejä että mitään lähtis todella tapahtumaan, vaikka supparit olivatkin tuskasen kipeitä.

Siinä sitten kärsin suppareista ilman mitään kivunlievitystä,

kunnes sitten sanoin että nyt on ihan pakko saada jotain.

Sain muutaman tunnin tuskailun jälkeen vihdoin epiduraalin, ja silloin kätilö katsoi samalla että kohtu on kohinalla tullut alaspäin ja on 5 cm auki,

siitä ei mennyt sitten kauaakaan kun lapsi oli jo maailmassa.

Kätilöt vaan olivat hiukka ihmeissään että miten niin nopeesti kaikki eteni, suunnilleen samanlailla kävi esikoisenkin synnytyksen kanssa.



Ponnistusvaihe oli onneksi nopea, vaikka sattuikin ihan helkkaristi,

kesto oli 7 minuuttia.



Kehuivat että olen ihan luontainen synnyttäjä, että tee vain paljon lisää lapsia... Sillä hetkellä ei kyllä tullu mieleenkään tehdä vielä lisää...



Koko synnytys kesti 7,5 tuntia, eli melko nopea,

vaikka edellinen ei kestänyt kuin 4,5 tuntia.



Esikoisen synnytykseen verrrattuna tämä oli kivuliaampi,

mutta tästäkin selvittiin :)



Ja lapsi voi hyvin ja itellä paikat oli heti ihan kunnossa, pari tikkiä jouduttiin pienen repeämän takia ompelemaan, mutta heti pystyi istua ihan kunnolla.



Vauva nukkuu yönsä jo aika hyvin, heräilee 3-4 tunnin välein syömään.

Maito ei tunnu oikeen noin isolle vauvalle riittävän,

täytyy ilmeisesti alkaa antamaan vielä lisämaitoa.



Tyttö on ihan syötävän suloinen, ei sitä voi kun katsella ja ihmetellä :)



Mutta nyt alkaa kuulua sängystä ähinää.



Hyvää päivän jatkoa kaikille!!



Zimppu ja tytteli 8 päivää

Tuntuu, että en oieinehdi tässä koneella istumaan.



Meillä tyttö tulee jo keskiviikkona 6 viikon ikäiseksi. Minulle tuli torstaina rintatulehdus ja olen nyt lääkekuurilla. Perjantaina oli kuumetta yli 39 astetta ja veto ihan pois. Onneksi miehellä oli vapaapäivä, niin sain nukkua vauvan kanssa. Tulee näköjään tosi helposti, eli muistakaa suojata rinnat todella hyvin, kun ulkoilette.



Meillä tyttö nukkuu yöllä 3-6 tuntia putkeen. On ihan kiltti tyttö, iltaisin vähän yleensä kitisee. Isosisko on nyt vähän vaativa, kun vaatii huomiota kokoajan. Ei edes vessaan mene yksin, vaikka ennen ei kukaan saanut olla siellä yntäaikaa.



Meillä on ristiäiset vasta 26.11. Nimestä ei ole vielä mitään tietoa.



Painosta oli puhetta: minulta jäi sairaalaan jotain 6kg ja tällä hetkellä painan noin -20kg vähemmän, kun ennen raskautta. Minullahan tippui paino koko rasakuden ajan.



T: Niina ja tytöt 3v 5kk ja melkein 6vk.

Mulla on ollut ihan surkea aamu, en tiedä onko tyhmä syy vai ei... siis veljeni kieltäytyi ryhtymästä vauvan kummiksi. Mulle tuli ihan älyttömän kurja olo. On kuulemma liian vastuullista kun on liikaa muistettavaa (synttäri ja joulu...). Veljeni on 23 v sinkku eikä ole muita kummilapsia. Tuli jotenkin niin paha mieli siitä että ei keksinyt edes mitään kunnon perustetta miksei halua kummiksi, tuli sellanen olo että mikä vika vauvassa on, tai minussa. Veli ei kuulu kirkkoon ja oli sanottu että ei tarvi liittyä kirkkoon jos ei halua, mutta syynä oli tuollanen epämääräinen " liikaa muistettavaa" ...



No rupesin sitten äitini kanssa puhumaan ylipäänsä näistä perheasiosta ja niiden tärkeydestä, veli siis asuu vanhempieni luona edelleen ja olin siellä käymässä. Tällaisia vastaavia tapauksia siis on ollut aiemminkin, mm. esikoisen ristiäisiin isäni ei ollut ehtiä " koska on liikaa töitä" (on siis yksityisyrittäjä ja pystyy rytmittämään työnsä), ja nyt syksyllähän isä kieltäytyi pitämästä puhelinta päällä synnärivahdissa... Eipä siitä mitään tullut, mulle vaan tuli itku ja soitinkin sitten miehelle että tulee viemään meidät kotiin.



Joten tosi hyvä aamu on ollut :( En tiennyt oikein kelle tästä puhua, miehenkin piti mennä takaisin töihin, joten siksi tänne kirjoittelen.



Onko teille muille sattunut niin että KUMMI ON KIELTÄYTYNYT?



Mua pelottaa nyt kysyäkään seuraavalta ehdokkaalta kun tuntuu että mitä jos hän kieltäytyy, on myös nuorempi mies, mun hyvä ystävä vuosikymmenen varrelta. Mitä sitten, tulee jo sellanen olo että eikö meidän vauva kelpaa kellekään :(



Sori, en jaksa nyt oikein muuta kirjoitella kun on niin huono mieli jotenkin tuon tytön puolesta, kai hormonit vaikuttaa että otan jotenkin niin kovasti itseeni. IIRIKSELLÄ oli kuitenkin ollut jaksamisen kanssa vaikeuksia, sinne ihan nyt pikatsempit (päivä on jo puolessa, joten vaikein osa on takana!) ja myöhemmin sitten enemmän...



Coe + tytöt

S-I:lle kovasti tsempitystä täältäkin. Itseäkin pelottaa päivät, jolloin pitää olla kaksistaan lasten kanssa, erityisesti esikoisen päiväuniaika tökkii. Ja meilläkin esikoinen on alkanut lyödä ja raapia vauvaa (kuten myös vanhempiaan) ja on aika neuvoton olo, että mitä tehdä. Kiukkukohtauksia tulee erityisesti väsyneenä, mutta myös muinakin aikoina, ihan yllättäen. Ja nauraa vaan. Itsellä on kyllä hermo tiukilla, kun ei tottele sitten millään. Pitää vain yrittää muistuttaa itselle, että esikoinen on vasta 1v7kk, eli tosi pieni. Mutta kuitenkin hän tietää jo, mitä tarkoittaa EI. Sattuiko kukaan katsomaan eilen dokumenttia, jossa perheeseen kuului 14 lasta ja 15 oli tulossa. Huh huh. Lapset kyllä vaikuttivat ihan käsittämättömän kilteiltä.



Mianni, sama minulla painon kanssa, eli sairaalaan jäin hikisesti 5kg, mutta nyt paino on edelleen tippunut ihan hyvää vauhtia. Vähän jo huolestuinkin, että tippuuko liian nopeaa, kun suositushan olisi se 500g/viikko, mutta eipä sitten, jos kerran muillakin on samaa tapahtunut. Ja imetyksenhän pitäisi olla tehokas " laihdutuskeino" .



Vauva on edelleen melko rauhallinen (ainakin esikoiseen verrattuna). Nyt kun 2 viikkoa tuli täyteen, on kitistys lisääntynyt, eritotenkin iltaisin. Eilenkin illalla valvoi ja kitisteli useamman tunnin. Mahakipuja epäilen. Sitten onneksi tulikin iso kakka ja yön nukkui tosi hyvin. Illan tankkasikin ahkerasti, mutta sitten nukkui 23.00-6.30. Aivan käsittämätöntä. En ole herätellyt syömään, kun painoa kuitenkin ihan hyvin ja selkeästi tankkaa illat. Toivon, että edes kerran viikkoon nukkuisi yön hyvin, silloin saa itse kummasti kerättyä voimia ja jaksaa taas valvoakin. Nukumme vielä vauvan kanssa eri huoneessa kuin isukki ja esikoinen, jotta esikoinen ei häiriintyisi vauvan yöitkuista. Mitenkä muut, nukkuuko kukaan siten, että taapero ja vauva ovat samassa huoneessa?



Imetys sujuu hyvin, vauva ei ole saanut kertaakaan lisämaitoa. Nyt pitäisi vaan pumpata pulloon ja totutella häntä syömään myös siitä. Tuttia syö, joten toiveita pullostakin on.



Tuoksuvaa vauvaviikkoa kaikille!



K kera pikku-Pipsan 2vk 2pv

erityisesti Signorina-Iirikselle ja Coelle oikein sylikaupalla.



Toivottavasti S-I väsymyksesi olisi vain " normaalia" väsyä ja onhan tämä sellaista hormonien myllerrysaikaa. Ja itsekin tiedän, että jo yksi huono yö saa aikaan itkua - minä itkin jo silloin, kun meidän neiti ei meinannut nukahtaa tässä viikko takaperin ja kellokin oli silloin vasta vähän yli kymmenen, mutta silloin jos itse on väsynyt niin vauvan itku on todella raskasta. Seuraavana aamuna ajattelin itsekin että kylläpäs pienestä tuli itku, mutta ne hormonit. Voin vaan kuvitella, miten poikki olet. Toiv. pian helpottaa.



Ja COE, onpas kurjaa kun veljesi kieltäytyi. Minun veljeni on esikoistytön sylikummi ja oli silloin 1,5vuotta sitten juuri kanssa 23v, mutta hän kyllä suostui ilomielin. Itse ainakin olisin loukkaantunut verisesti. En osaa edes sanoin kuvailla, miten ottaa päähän sinun puolesta tuo asia!



SISARUSTEN KÄYTTÄYTYMINEN: Kyllä meidän isompi neiti on ainakin reagoinut etenkin sen jälkeen kun mies lähti töihin. Toiv. tilanna ei teillä pahene S-I. Minun käy tyttöä välillä sääliksi kun hänestä huomaa ettei saa äidiltä tarpeeksi huomiota mutta aika ei kerta kaikkiaan riitä aina. Jos pienempi nukkuu, on tehtävä kotitöitä jne koska kaikkea ei voi jättää tekemättäkään. Esikoinen myös itkee paljon enemmän kuin vuoteen. Joka asiasta meinaa tulla itku ja itku on sellaista surkeaa, kyyneleet valuu pitkin poskia jne. Ja etenkin neiti on nyt ruvennut heittelemään tavaroita ja iltaisin jos hän on erityisen väsynyt ja imetän, niin saattaa tulla läpsimään vauvaa jota hän yleensä vain paijaa,suukottaa ja hokee " oma titko, oma titko.." .



Joten vaikka vauva on meillä ollut helppo ja vähä itkuinen niin täyttä työtä tämä on olla kotona jo kahdenkin lapsen kanssa!!!



Nazu ja typyt

Vauva nukkuu turvaistuimessa neuvolareissun jäljiltä, saa nähä kuin kauan. Tahtoo olla nämä päivät sellasta pätkäunta ja sitten, kun ei nukuta kunnolla niin ei oikein syömisestäkään tule mitään. Joko nukahtaa rinnalle tai sitten raivoaa siinä. Ja tuosta raivoomisesta varsinkin tuntuu menevän ilmaa massuun.

Yöt menee edelleenkin hyvin, vajaan kolme tuntia nukkuu ja syö ja taas nukkumaan. Enempi nukkuu vieressä kuin omassa kopassaan.



Meillä kans vaipat falskaa, aikamoisen pyykkimäärän saa poika tehtyä päivässä. Oon kokeillut pampersin ja liberon. Nyt on käytössä liberon 3-6kg mutta seuraava paketti onkin jo noita 5-8kg. Ja aika usein hoitopöydällä saa vaipanvaihtaja pissasuihkun päällensä ja onpa poika onnistunut pissaamaan omaan korvaansakkin;)



Tuttia on ruennut syömään jonkin verran, varsinkin autossa se pysyy suussa. Saisi kyllä oppia vielä paremmaks tutin syöjäksi. Aika monella näyttää olevan sama ongelma.



Neuvolassa siis käytiin aamulla. Paino oli 5160g (th sanoi, et näyttääpä äidillä maito riittävän) ja pituus 54cm. Sai myös viimeinkin tipat tuohon rähmivään silmään. Seuraava neuvola onkin jo parin viikon päästä ja sillon mennään lääkärin luokse.



Tilasin eilen ne nimiservetit sieltä Vimpelin kirjakaupasta, kiitti vinkistä..tosin en muista kuka niistä kertoi!! Lupasivat toimittaa ne viikolla 47, kastepäivähän on 25.11. Nimi on siis päätetty mutta ei olla kerrottu sitä kellekkään.



Jaksamisia teille joilla yöt ovat vaikeita!!



Näytti tuolla odotuspuolella vielä muutama lokakuinen olevan yhdessä koossa.. mut eiköhän hekin pian ole tällä puolella.



Mutta nyt täytyy mennä, alkaa kuulumaan sellanen ähinä ja puhina tuolta..



myttynen kera " Oskarin" 1kk ja 2vrk

Ymmärrän hyvin Coe loukkantumisesi, tosi ikävää veljesi käytös. Hän ei varmasti ymmärrä kuinka tärkeä asia on sinulle (ja miehellesi) eikä varmasti halua mitenkään " hylkiä" Anjaa, on vaan vielä niin nuori että muut asiat elämässä on tärkeitä. Toivottavasti seurava kummikanditaatti on eri linjoilla asian suhteen.



S-I, toivottavasti saat jossain välissä levättyä kunnolla, se varmasti helpottaisi oloasi. Voisiko teillä isä huolehtia vaikka yhden illan ja yön syötöistä, että saisit kunnolla nukuttua? Itse olen ihan normaalioloissakin aika itkuherkkä ja väsyneenä herkkyys moninkertaistuu. Siihen päälle vielä ne kuuluisat hormonit, niin " sopivassa" tilanteessa saatan itkeä kuin vesiputous ihan olemattomistakin asioista. Varsinkin esikoisen vauva-aikoina olin tosi väsynyt ja tooosi herkillä.



Tämän toisen kanssa elo on ollut jotenkin paljon tasaisempaa, olisko se tuo ihana uhmaava esikoisen, joka pitää meikämämman jalat maassa? Koko ajan on pysyttävä skarppina että hommat hoituu sujuvasti eteenpäin, muuten isompi tyttö keksii kaikki temput taivaan ja maan välillä joilla voi vaikeuttaa äidin elämää ja olemista. Toistaiseksi on onneksi suhtautunut vauvaan tosi hellästi ja ymmärtävästi *kopkop* mutta muissa asioissa (mm. pukeminen ja syöminen) on hyvinkin innovatiivinen;)



Meillä oli myös tänään neuvola aamupäivällä (järkky ilma mutta pakko oli vaan mennä) ja mitat tällä hetkellä 3680/52 (3198/49 syntyessä) eli ihan kivasti tyttö kasvanut. Eilen parjaamani Twicojen sadesuoja oli muuten ihan must tänään, kun räntää tuli tuhatta ja sataa vaatasossa! Tytöt pysyivät ihan kuivina ja lämpiminä, äidistä ei voi sano samaa...



Kohta herää isompi, jospa tämä pienempi tissittelijä taintuisi pian niin saisi isosisko osakseen laatuaikaa. Välillä on aika riittämätön olo, tuntuu että kumpikaan lapsi ei saa riittävästi aikaa ja on enemmän tai vähemmän huono omatunto vähän väliä:/ Ja meillä siis kaksi lasta, ei suinkaan 15...



Lillis ja pieni 2vko4pv

Kuullostaapa S-I rankalta tuo sun yö :( Ihan tosi paljon jaksamista lähetän sinne!

Samaten Coe- tuntuu aika oudolta ettei tuon ikänen mies viiti ottaa sen verran vastuuta että alkais kummiksi. Mutta toisaalta, jos kerta veljes ei tunne olevansa valmis kummiksi nyt niin oli reilua sanoa se. Ettei sitte käy niin että hän vaan " unohtas" olevansa kummi eikä tyttösi sais mitään huomiota tältä kummisedältä. Minua harmittaa oman pikkuveljeni puolesta, koska hänellä on kummisetänä meidän serkkupoika. Mutta tämä serkku ei oo ikinä muistanu pikkuveljeä mitenkää. Ei ollu edes ristiäisissä..

Mutta jospa ne muut kummit nyt ois sitte kummeja veljeski puolesta! Toivotaan niin.



On tää väsymys jotenki uskomatonta luokkaa. Nukuin eilen 2h päiväunet ja silti illalla sammuin ku saunalyhty. Tai OLISIN sammunut, muttaku vauva kihisi ja vinku ku oli vissiin masu pipi :( Vasta 1 aikaan nukahti niin että äitiki pääsi nukkumaan...Kyllä se välillä tympii ku mies vaan kuorsaa vieressä ja ite joutuu valvomaan lapsen kanssa.



Meki saatiin varattua kirkko ristiäisiä varten, joulukuun 2pvä. Nimeä ollaan mietitty mutta ei vielä olla päätetty sitä. Eikä kummejakaan..

Mutta eiköhän ne tässä marraskuun aikana selviä :)



Pian pitäs tulla th ottamaan minulta nuo tikit pois ja tarkastamaan vauva. On kyllä mukava ku täällä meilläpäin tehdään vielä näitä kotikäyntejä, en kyllä oliskaan päässy neuvolaan ainakaa tänään näitten kahen muksun kanssa ja vielä tuonne hirveeseen myräkkään!



Kahen lapsen kanssa pärjäämisestä S-I kyseli.. Meillä nyt on menny suht hyvin. Esikoinen on kyllä mustasukkanen ja vauvaa ei voi jättää hetkeksikää silmistä ku muuten tyttö on heti sen kimpussa. Mulla nyt lähinnä ongelmallisinta on tämän sektiohaavan kanssa kun ei sais nostaa ja kantaa..mitenpä sitä on nostamatta! Mutta on paljon hankalia tilanteita kahen lapsen kanssa, aina niistä jotenki selvitään. Lahjontaa pitää käyttää vähän turhanki paljon ;)

Samaten meillä on tullu tämä kuvioon että äitiä ja vauvaa ja isiä läpsitään ja muksitaan kun suututtaa- hermot on esikoisella tosi kireällä. Pinna lyhyt.



Neljäskö se kyseli siitä vauvan nukuttamisesta mahallaan...? Minun mielestä saa nukuttaa. Ainaki niissä sairaalassa annetuissa lapuissa luki että nukuttaminen mahallaan ja kyljellään on ok, mutta selällään ei sais nukuttaa.



Nyt pitää mennä...



Jääsydän ja tytöt 1v4kk ja 11vrk

Jorvireissu taas aamul ja huomenna saahaan tietää milä näyttää. Siis kohonneita bikiarvoja l. keltaisuutta meillä edelleenkin. Toivottavasti jo ois kaik ok. Tylsiä nämä reissut ja aina pikkuiselta pitää ottaa verta kantapäästä ja se se vasta tylsää onkin.



Noista vaippojen falskaamisesta. Meillä esikoinen on poika ja parhaita vaippoja oli ehdottomasti Pampersit. Liberot falskas tosi usein. Sitten kannattaa sormella vetästä pyllyn puolelta eteen, ylös se vaipan sisäreunus kunnolliseen asentoon. Muuten voi helposti jäädä kohtia jotka vuotaa. Ihania noi poikien pisujutut. Meillä esikoinen pisutti kerran isän kaulupaidan aukosta sisään kun ennen duunia vaippaa vaihteli :)



Hirmusti voimia kaikille väsyneille. Muistan esikoisen ajalta tuon mielettömän itkuherkkyyden ja masentuneisuuden tunteen. TODELLA paljon voimia!!



Meillä jo ekat vaatteet jääneet pieniksi. Nyt käytetään 62 ja 68. Uskomatonta miten nuo kasvaa. Niin ja ihmeellistä kyllä, meilläkin tuota vauvakuumetta pukkaa, mutta PAKKO odottaa ainakin pari vuotta. Mulla ei kroppa kestäisi millään.



Nyt lähetään ulos ihmettelemään lunta ennen kun se muuttuu vedeksi!



-Aleksanteri ja Mimosa 7 ja puol vkoa

Väsynyttä meininkiä...*haukotus*

Tänään oli ensimmäinen neuvola. Paino oli noussut hienosti. Oli jo yli 4kg:n, eli on saanut maitoa riittämiin :o)

Muuten aika turha ja väsyttävä käynti!



Luen kohta tarkemmin teidän muiden jutut, mutta Coelle piti sanoa jo nyt miten kurjalta kuulosti tuo kummiudesta kieltäytyminen :(

Voisin kuvitella miten itse pahoittaisin mieleni. Meillä on esikoisen kummina miehen sisko, jonka voisin helpostikin irtisanoa kummiudesta. Luultiin alkuun että ompas kiva kun suostui kummiksi(ei kuulu kirkkoon), mutta nyt on meininki muuttunut täysin. Ei pidä mitään yhteyttä pakollisten synttäreiden, joulun jne. lisäksi. Ja kuitenkin kyseessä noinkin läheinen ihminen.

Nyt pohdinnassa onkin se että pyydänkö tälle typykälle kaikki ne kummit jotka haluaisin..Kaksi minun kaveriani+ siskoni, mutta myös jokaisen mies pitäisi pyytää mukaan, eli tulisi yhteensä 6 kummia =O Kuulostaako ihan hullulta?



Voi vitsit että silmät onkin ihan ristissä X/



Tilasin nyt sitten sen pikkukarhu-lämpöpussin. Toivottavasti on hintansa arvoinen :)



Jotain muutakin piti kommentoida, mutta arvatkaa vaan muistanko enää...



Katoitteko eilen telkkarista dokumenttia jossa perheessä oli 14 lasta+ 15. tulossa =O

Aikamoista!!



Painosta: Ilokseni huomasin, että sairaalaan jäi painosta 10kg ja ainoastaan 5kg oli ennen raskautta painoon-jäänyt kiloja. Olipas ihan pirun vaikeasti selitetty :D



Ei mutta nyt on pakko heittäytyä pitkälleen, olen ihan naatti!



Jaksuja kaikille valvojille ja voi teitä onnekkaita joilla ristiäiset jo takanapäin...On siinäkin vaan oma hommansa.



Mutta kivaa päivän jatkoa!



Terkuin,



Camelot kera parin viikon vanhan Touhun :)

Piti VAUVAKUUMEESEEN vielä kommentoida.

Mulla ei TODELLAKAAN ole vauvakuumetta. En kaipaa raskaanaoloa, en vauvamahaa ja ihan viimeksi nyt synnytystä =O

Liian tuoreena mielessä se koko kamaluus, että näin on oikein hyvä olla =)

Ootte kyllä ihan pimeitä :D (ja hyvällä tavalla ;)

Tosi kurja juttu tuo veljesi kieltäytyminen kummiudesta, mutta toisaalta kuten jääsydänkin totesi, hyvä että sanoi sen nyt heti että saat lapsellesi paremman kummin joka välittää. Meillä nimittäin on keskimmäisen tyttäreni kummina mieheni velipuoli joka kyllä suostui kummiksi ja vanhempansa ostivat jopa kummilahjankin silloin ristiäisiin. Samoin joskus synttäri ja joululahjaksi saattaa antaa 10 e rahaa tai jotain pientä tyyliin suklaata, mutta muuten ei välitä tuon taivaallista. Ei siis juurikaan juttele lapselle ei käy kylässä koskaan, ikinä ei ole pitänyt sylissä jne. Ei tunnu minusta hyvälle mutta minkäs teet. " Pakko" oli häntä pyytää kummiksi, ei oltais kehdattu olla pyytämättä. Toisaalta arvasin että näin käy ja niinpä keskimmäisellä on yhdet kummit enemmän kuin muilla lapsilla.



Älä siis murehdi, seuraava suostuu varmasti!

KIITOS ensinnäkin kaikille ymmärryksestä! Nukuin pari tuntia tyttöjen kanssa, ja nyt tuntuu jo paremmalta. Epäilyttää tosin että miten uskallan tuolta mun ystävältä kysyä, kun pelottaa että jos hänkin sanoo ettei rupea kummiksi. Meillä on muutenkin aika vähän näitä kummiehdokkaita ollut, ja kun se kaksi on _pakko_ olla kirkonkirjoissa. En tosiaan kyllä halua ketään kummiksi pakottaa, jotenkin vaan tuli niin puun takaa että kieltäydytään kun olin ajatellut että se on kunniatehtävä... ymmärrän hyvin sen kyllä jos kieltäytyy siksi kun on jo paljon kummilapsia tai omia lapsia. Mutta en oikein tällasta.



No, se siitä. Pakko kai vaan rohkastua kysymään.



SIGNORINA-IIRIS: Voi että, oon ihan huolissani sinusta :( Itku (loppumatonkaan) ei välttämättä kerro että kyse on synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, vaan ihan sellaista tavallista " baby bluesia" voi olla juurikin itkun siivittämänä, mutta kun sanoit että on niin kauheita ajatuksia niin se kuulostaa masennuksen oireilta. Milloin olet menossa neuvolaan, voisitko siellä jutella tästä? Oletko jaksanut käydä ulkona, jaksatko syödä kunnolla?



Masennuskaan ei ole kuolemantuomio vaan siitä kyllä pääsee yli, lääkäri voi määrätä mietoja masennuslääkkeitä imetyksestä huolimatta ja toivottavasti keskusteluapuakin saa neuvolasta. Toisaalta on esitetty viime aikoina, että synnytyksen jälkeinen masennus ehkä olisikin seurausta liiallisesta valvomisesta, joten jos saatte Toivon unet kuntoon niin sekin voisi jo auttaa. Ja todellakin minäkin muistan esikoisen ajoilta sen, että välillä vaan itketti ja itketti ja väsytti niin hirveästi että tuntui että ei jaksa mitään!



Äh, nyt esikoinen häiriköi ja unohdin mitä piti sanoa... palailen myöhemmin.



Coe

Käytiin äsken näyttämässä vauvan lonkkia kirurgin luona, kun hiukan napsuvat.

Ja pikkuinen sai lonkkalastan,

on niin onnetoman näköinen sen kanssa että ihan itkettää :(



Onko kenenkään muun vauvalla ollut lonkkalastaa?



Coelle jaksamisia,

ehkä se veljesikin myöhemmin tulee tajuamaan miten se mielesi pahoitti. Tajuaa viimeistään kun tulee joskus omia lapsia.

Mutta ei kannatta jäädä sitä murehtimaan.

Onhan se toisialta hyvä että sanoo mielipiteensä ääneen.

Aika harvoin kukaan kummintehtävästä kieltäytyy, joten rohkeasti vaan kysymään uutta kummia.



Koitanpa tästä nyt ryhdistäytyä ja mennä syömään ja nukkumaan hetkeksi... jaksaapi sitten taas yöllä valvoa..

katotaan miten menee vauvan yö lastan kanssa.

Rohkaisin mieleni ja ajattelin että hoidetaan nyt tuo kummiasia pois alta, eli soitin tuolle ystävälleni ja onneksi hän sanoi että tottakai ryhtyy kummiksi :) Tuli hyvä mieli :) Kyse tosiaan myös tällaisesta nuoresta sinkkumiehestä - tai itse asiassa tuli puheeksi että on juuri aloittanut seurustelun ihan vakavammalla mielellä, mutta tämä onkin eka kerta koko meidän lähes 10v kestäneen tuttavuuden aikana... Tuli tosiaan hyvä mieli että ystävät välittää :)



Toivottavasti IIRIKSELLEKIN on tullut päivän mittaan parempi olo. Vielä piti aiemmin kysyä jaksamisesta, että saatko unta kun Toivo nukkuu? Muistan että musta esikoisen kanssa raskasta oli myös se että en ole kovin hyvä nukahtamaan ja usein jäi unet 5-10 minuuttiin ennen kun vauva taas heräsi :(



Vielä parista muustakin jutusta oli:



KASVUSTA: Meille tulee huomenna neuvolantäti kotiin, silloin ei taideta pituutta mitata? Sitä on kuitenkin " tullut" huomattavasti lisää, tai siis Anja on oiennut, nimittäin se 56cm body joka oli päällä sairaalasta lähdettäessä on nyt jo liian nafti (8 vrk iässä). Arvatkaapas hämmästystäni kun puin tytölle 62 cm bodyn joka oli ihan soppari - eikä siinä mitään, vaan tuo todellakaan ei ole mikään pieni 62cm, nimittäin meillä on esikoisesta kuva jossa hän istuu syöttötuolissa tuo body päällä eli on vähintäänkin 6kk siinä!!! Niin ovat eri kokoluokkaa nämä tytöt, 56 cm vaatteet saa varmaan viikata samantien käytettyihin tältä mimmiltä, kun taas esikoisella niitä käytettiin vielä 2kk iässäkin.



Ja vielä ZIMPURA: Ainakin AXELARAN vauvalla on ollut lonkkalasta ja siitä oli ihan omaa erikoista ketjuakin ennen kun me poksahdettiin, koitas selailla taaksepäin! Axelaran taloudesta lasta taitaa olla jo poistunut, ellen väärin muista.



Nyt taas tekemään jotain. Anja on nukkunut ihan koko päivän, ollut hereillä ehkä 1 - 1,5 h yhteensä, oon käynyt pari kertaa hermoilemassa että vieläkö hengittää... nytkin syönnin jälkeen kävi taas unille. No, kunhan ei sitten yötä valvoisi tasapainoksi.



Coe