Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten auttaa autistista siskoa ihmissuhteiden kanssa?
07.11.2022 |
En nyt tiedä onko tämä hyvä paikka tälle aloitukselle, olisin halunnut laittaa Redditiin mutta sinne ei voi postata anonyymisti enkä tiedä oikein muita keskustelupalstoja.
Eli minulla on siis sisko joka on 29-vuotias mutta on suoraan sanottuna ihan pihalla sosiaalisissa suhteissa. Hän on suhteellisen normaalin näköinen ja oloinen, mutta kun avaa suunsa niin hänestä huomaa kyllä heti että ei ole aivan normaali.
Hänellä on työpaikka ja asiat ovat siinä pisteessä että itkee melkein päivittäin kun hänen työkaverinsa vihaavat häntä. :(
On todella hyväsydäminen ihminen ja aina ystävällinen kaikille, mutta ei jotenkin osaa filteröidä itseään ollenkaan. Selvittää kaikki asiansa aivan kaikille ja yrittää aina samaistua muiden kertomuksiin. Esim. Jos työkaveri valittaa jostain työasiasta, hänkin alkaa valittamaan samanlaisesta asiasta koska ajattelee toisen kaipaavan vertaistukea. Tämän johdosta muilla on tosi negatiivinen ja epäammattimainen kuva hänestä.
Sisko siis tiedostaa asiat mitä tekee väärin mutta ei osaa muuttaa käytöstään. On myös todella huono selittämään asioita jos on hermostunut ja puhe menee sellaiseksi "siis tiedättehän te... Se juttu... Siis tää x asia... "
Lisäksi hänellä on tapana unohdella sanoja ja änkyttää hermostuneena.
Ei osaa myöskään arvoida sitä milloin on hänen vuoronsa puhua, puhuu toisten päälle tai sitten vaihtoehtoisesti on aivan hiljaa.
Hänellä kestää myös todella kauan avautua ihmisille, on vähän sellainen kylmä ja etäinen vieraiden seurassa.
Surettaa. Juuri äsken totesi että olisi niin kiva jos olisi kavereita joiden kanssa katsoa elokuvia ja viettää aikaa. :( Mitenhän voisin auttaa siskoa? On liian vanha kunnan järjestämiin juttuihin eikä ole tarpeeksi autistinen mihinkään kehitysvammaisten toimintaan.
Kommentit (52)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim. Jos työkaveri valittaa jostain työasiasta, hänkin alkaa valittamaan samanlaisesta asiasta koska ajattelee toisen kaipaavan vertaistukea. (lainaus aloituksesta)
VAI ahdistuuko itsestään, ja käyttää tilannetta hyväkseen purkaakseen ahdistuksensa samantien (sen sijaan, että vertaistukee pakonomaisesti)?
Meillä on naapurissa tuommoinen, jolla on ollut kaikki muidenkin ongelmat. En osannut tätä kyllä yhdistää autismin oireisiin, mutta sehän selittäisi jotain.
Vai persoonallisuushäiriöön? Tyhmyyteen?
Nämä voivat teoriassa esiintyä samanaikaisesti, ja silloin neuvoni on: lä koske siihen tikullakaan.
Vierailija kirjoitti:
Et voi auttaa mitenkään, luultavasti vain ärsytät häntä jos yrität. Hänen täytyy itse hakea apua esim. terapiasta, jos hän sitä tuntee kaipaavansa.
Mutta eihän tuohon aina mitään ratkaisua ole. Itse olen vähän samanlainen, ihmiset ei ole minusta koskaan pitäneet ja oli se nuorena tuskallista, kun muut meni ja teki, juhli, oli poikakavereita, minä vaan luin kirjoja yksin kotona. Aina kun yritin mennä ihmisten pariin, tuli torjunta, koska olen "omituinen". Minä lopulta vain hyväksyin että olen erilainen eikä minusta pidetä, otin koiran, aloin rakentaa elämääni tekemistä kuten harrastuksia ja matkoja yksin, enkä enää ollut lopulta ollenkaan onneton.
Pyydä siskon mielipide tähän.
Siskon pitää siis ymmärtää, että hänen arvonsa on toisessa päässä. Alapäässä. Lakkaisi tuskailemasta väärän pään kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa niin voimakkaalta epäluottamukselta sosiaalisessa pärjäämisessä, että minun neuvoni on ehdottaa hänelle alanvaihdon harkitsemista, sikäli kun itsensä joutuu elättämään (ei miestä). Hän varmaan torjuu ajatuksen, mutta miettii sitä seuraavina vuosina, ja ehkä ryhdistäytyy hitaasti.
Vaihtaminen ei ole taika-ratkaisu, mutta kun hän vaihtaa toistamiseen ja ongelma pysyy, hän ehkä kyllästyy vaatimaan muilta automaattista hyväksyntää itsekeskeisyydelleen. Ja yrittää tehdä jotain hyödyllistä.
Ehkä siskoasi kiinnostaisi joku harrastus, josta voisi löytää kavereita? Minullakin on aspergerin oireyhtymä. Olen kohta 42-v nainen. Olen löytänyt kavereita yhteisten mielenkiinnon kohteiden/harrastusten kautta. Minustakin työkavereiden kanssa kannattaisi keskitttä vain työasioihin. Nepsyvalmennusta myös suosittelisin. Itselleni siitä on ollut hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hirveä määrä epäasiallisia ja aiheen vierestä huutelijoita täällä vastaillut kysymykseen, jonka en todellakaan olisi kuvitellut moista häiriökäyttäytymistä lietsovan. Mikä näitä ihmisiä oikein riivaa? Olen huolestunut moisesta pahoinvoinnista ja swn levittämisestä.
Vastauksena AP:lle - nepsytukiryhmät ja -valmentajat auttaa. Myös netistä voi löytää näitä, jos oman paikkakunnan tarjonta on huonoa. Sen lisäksi siskosi voisi tosiaan alkaa töissä ilmaista näitä ominaispiirteitään ja selittää, ettei esim. keskeyttely ole tahallista, ja että hän yrittää toki parhaansa mukautua sosiaalinormeihin. Muut saattaisivat tästä jo vähän rentoutua asian suhteen. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Hirveä määrä epäasiallisia ja aiheen vierestä huutelijoita täällä vastaillut kysymykseen, jonka en todellakaan olisi kuvitellut moista häiriökäyttäytymistä lietsovan. Mikä näitä ihmisiä oikein riivaa? Olen huolestunut moisesta pahoinvoinnista ja swn levittämisestä.
Autismiaiheet provosoivat ihmisiä tällä palstalla. Jonnet huutelevat typeryyksiä omaksi huvikseen ja aikuiset tykkäävät näpäytellä ja opettaa, jotta tuntisivat itsensä paremmiksi kuin autistit. Tosin huutelu, näpäyttely ja mukavitsikkäät one-linerit ovat selvästi lisääntyneet ihan muutaman viime kuukauden aikana aiheesta riippumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä palsta on oikea häiriintyneiden ihmisten oksennuspaikka. Välillä mietin, että nämä huutelijatko todella ovat mielestään niitä normaaleita, jollaisiksi kaikkien tulisi pyrkiä?
Tsemppiä ap:lle ja siskollesi! Ymmärrän tosi hyvin sen, miten vaikeaa nykymaailmassa on, jos ei ns. sovi muottiin. Vaikka kuinka toitotetaan erilaisuutta, niin silti se hyväksytyn ihmisen malli on hurjan kapea.
Vierailija kirjoitti:
Sen lisäksi siskosi voisi tosiaan alkaa töissä ilmaista näitä ominaispiirteitään ja selittää, ettei esim. keskeyttely ole tahallista, ja että hän yrittää toki parhaansa mukautua sosiaalinormeihin. Muut saattaisivat tästä jo vähän rentoutua asian suhteen. Tsemppiä!
Ihan turha kaunistella itsekeskeisyyttä, kun ei sille mitään voi, ainakaan ilman vuosien harjoittelua ajattelemaan muitakin oikeasti.
Ja mielestäni on epäolennaista, mikä on tahallista ja mikä ei... koska jos sisimmissään kokee tarpeen olla itsekeskeinen, niin sehän se syvin toive - juuri siksi sitä ei malta muuttaa. Ei ole tahtoa maksaa muutoksen hintaa, ja pysyä hiljaa, vain siksi että se olisi muille kohteliasta.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka sinä, aloittaja, jaksat siskoasi? Hymisteletkö vain?