Onko noloa leikkiä leluilla virlä ylä-aste ikäisenä?
Olen 14v ja mua kiinnostaa virläkin leikkiä lasten leluilla, esim autoilla junilla ja legoilla. Olen. Huomannut, että ikäiseni tupakoi käyttäytyy ja pukee ja esittää aikuista. Jo olen mielestäni liian lapsellinen kotona ja muuallakin, paitsi koulussa koska muut ikäiseni ovat sielä.
Kun käyn ,esim prismassa ja menen aina katsomaan lelu osastoa onko sielä mitään uuttaa, tai tarjouksia. Onko se huolestuttavaa/noloa leikkia ja olla kiinnostunun ala-aste ikäisten jutuista?
Kommentit (28)
Seiskaluokkalainen tyttäreni juuri leikki kaverinsa kanssa sleigh-hevosilla tällä vkolla. Mielestäni kiva kun leikkivät.
Leiki vaan.
En tiedä onko se noloa vai ei, mutta älä sitä ajattele.
Olen nyt 56-vuotias ja muistan miten kovasti halusin leikkiä vielä yläasteella.
Meillä oli paljon barbeja ja rakentelin niille peilipiironkiin monimutkaisia lavasteita, vähän kuin olisin lavastanut pientä teatteria.
Ja jos satuin kylään sellaiseen paikkaan, jossa oli esim. legoja, ryhdyin heti rakentelemaan niitä.
Helsingissä Kaisaniemenkadulla oli suuri harraste-askartelukauppa tms., jonka näyteikkunassa oli hieno pienoisjunarata. Nokka lasissa tuijotin sitä vaikka kuinka kauan.
Joskus yritin hienovaraisesti vihjailla ikäisilleni tytöille leikkimistä mutta eipä se enää heitä kiinnostanut.
Itse olisin halunnut leikkiä heidän kanssaan vaikka jotain pukuleikkiä. Luin paljon historiallisia lasten ja nuorten kirjoja, olisin halunnut olla jokin 1800-luvun herrasneiti tai surkea kerjäläistyttö tai piika.
Että leiki sinä 14-vuotias niin pitkään kun huvittaa. Se kehittää mielikuvitusta ja vähentää vaikkapa koulutyön tuomia paineita.
Ja nuorison näkökulmasta noloa on nyt milloin mikäkin asia.
Huomenna leikkiminen voi olla vaikka kuinka coolia.
Vierailija kirjoitti:
Ja nuorison näkökulmasta noloa on nyt milloin mikäkin asia.
Huomenna leikkiminen voi olla vaikka kuinka coolia.
Tuo on totta! Yhtäkkiä voi tulla muotiin mikä tahansa, mitä kukaan ei olisi odottanut. Mitenköhän voitaisiin potkaista käyntiin teinien leikkibuumi?
Olen suunnitellut nukkekodin hankintaa itselleni ikiomaksi t. keski-ikäinen
Vierailija kirjoitti:
Itse olisin halunnut leikkiä heidän kanssaan vaikka jotain pukuleikkiä. Luin paljon historiallisia lasten ja nuorten kirjoja, olisin halunnut olla jokin 1800-luvun herrasneiti tai surkea kerjäläistyttö tai piika.
Oih, olisitpa ollut samanikäinen kaverini! Kyllä minulle olisi kelvannut!
Olin n.23-vuotias ja opiskelemassa. Kun opintolaina tuli, säntäsin Sokokselle ostamaan itselleni legoja!
Ostin kaksi pakkausta, sellaisia perussettejä.
Vieläkin ovat tallessa jokaikinen palikka,niillä ei nimittäin saanetkaan tuttavien lapset leikkiä.
Ja kun tapasin nykyisen mieheni parikymmentä vuotta sitten, kaivoin lego-pakkaukset esiin ja hän, silloin 36-vuotias mies, alkoi innoissan rakentelemaan niitä.
Hän ei pitänyt mitenkään ihmeenä, että aikuisella akalla on legoja
Kun kummipenskat olivat siinä kymmenvuotiaita ja kävin tavaratalon leluosastolla katselemassa mitä ostaisin heille lahjaksi, jumitin sinne vaikka kuinka pitkäksi aikaa, koska olisin halunnut itselleni kaikki ihanat lelut.
Ihme että yleensä raskin antaa niitä ostamiani leikkitarvikkeita kummilapsille.
Olin silloin reilu nelikymppinen.
Samperi, miten rupesi mieleni tekemään kaikenlaisia leluja. Se on huomenna mentävä Cittariin ja suunnistan heti leluosastolle.
Pois edestä, penskat, tää täti tulee katteleen leluvalikoimaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olisin halunnut leikkiä heidän kanssaan vaikka jotain pukuleikkiä. Luin paljon historiallisia lasten ja nuorten kirjoja, olisin halunnut olla jokin 1800-luvun herrasneiti tai surkea kerjäläistyttö tai piika.
Oih, olisitpa ollut samanikäinen kaverini! Kyllä minulle olisi kelvannut!
Tavataan heti jossain ja ruvetaan leikkimään vaikka Salme Sadeniemen Pension Grune`rin tyttöjä.
Minä voin olla Eva (Eeva) olisitko sinä Sofie tai peräti aatelinen Aline?
Ei leikkimisessä ole minusta yläikärajaa. Itse muistan kuinka juuri tuossa 14 vuoden iässä esitin kaverien nähden olevani jonkinlainen kovis, jota ei enää todellakaan mitkään lasten jutut kuten leikkinen kiinnostanut vaan päinvastoin minua kiinnosti esimerkiksi tupakan poltto, kaljan juonti, tytöt ja opettajille vastaan sanominen. Kuitenkin todellisuudessa kotona salaa yksin ollessa leikin huoneessani kun kukaan ei nähnyt ja saatoin osallistua pikkuveljienkin leikkiin, jos he pyysivät. Se olikin hyvä tapa saada leikkiä luvan kanssa kun leikin heidän kanssaan. En siis tehnyt sitä ollakseni vain kiltti isoveli, joka halusi olla pikkuveljille mieliksi vaan leikin koska se oli yksinkertaisesti mukavaa ja oman ikäisille ei enää olisi todellakaan kehdannut leikkimistä ehdottaa vaikka jotkut muutkin siinä iässä olisivat ehkä salaa sitä mieltä, että olisi joskus vielä ollut kiva leikkiä yhdessä.