Miten sinä käsität älykkyyden?
Olen Mensan jäsen, eli minulla on nopeasti prosessoivat aivot.
Eli asiat, jotka kuka tahansa muukin pystyy ratkaisemaan, pystyn ratkaisemaan, mutta vähän nopeammin. Eli nopeus on älyä.
Ikean huonekalujen kasaamiseen riittää ohjeen nopea vilkaisu, lukion pitkän matematiikan omaksumiseen riittää muutama malliesimerkki, ulkomailla vieraan kaupungin metrokartan hahmottaseen menee vain hetki, virheen löytämiseen ohjelmakoodista ei mene kokopäivää. Huomaan helposti virheet mainoksissa, kylteissä, 'fingerporimaiset' kaksimielisyydet, jne.
Mitään laajaa yleissivistystä minulla ei ole, kiinnostusta politiikkaan, ydinfysiikkaan tms. Kiinnostus ja motivaatio merkkaa noissa asioissa enemmän kuin älykkyys. Viisaus on sitten vielä ihan oma juttunsa.
Eli äkykkyys on vain 1 mitattava ominaisuus ihmisessä, eikä kerro mitään luonteesta, kiinnostuksenkohteista tms, sama kuin pitkä ihminen on pitkä, mutta ei automaattisesti hyvä koripalloilija, vaikka hänellä on siihen paremmat edellytykset kuin lyhyemmillä.
Kommentit (25)
Itse olen käsittänyt älykkyyden samalla tavalla kuin AP: ongelman ratkaisukykynä. Mitä enemmän älykkyyttä sitä tehokkaampaa on ongelmien ratkaisu.
AP nosti hyvin esiin viisauden, joka ei ole minkäänlaista kyvykkyyttä, vaan ainoastaan omaksuttua tietoa ja kokemusta.
Siten että sain Mensan testistä 144 enkä ole jäsen.
Mut silti veikkaan kun sun pitäs ajaa paikasta A paikkaan B, oot liian ylpeä itsestäsi kysyäksesi tietä ja mielummin eksyt ja löydät paikalle vahingossa. Koska sun aivot ei pysty kysymään neuvoa muilta, koska koet että muut on vähän yksinkertaisia, eikä kuiten osaa neuvoa oikein.
Älykkyyttä on monenlaista. Looginen ajattelu, ongelmanratkaisukyky edustaa yhtä tyyppiä.
Tunneälykkyys on myös tarpeellista.
Viisaus ei ole omaksuttua tietoa eikä kokemusta, vaan kykyä yhdistää looginen ajattelu tunneälyyn.
Siksi nuorikin, elämästä melko kokematon ihminen voi olla viisas. Viisaus edellyttää siis kahdenlaista älykkyttä.
En ainakaan koe tarpeelliseksi keskustella siitä toisten älykköjen kanssa vauva palstalla.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyttä on monenlaista. Looginen ajattelu, ongelmanratkaisukyky edustaa yhtä tyyppiä.
Tunneälykkyys on myös tarpeellista.
Viisaus ei ole omaksuttua tietoa eikä kokemusta, vaan kykyä yhdistää looginen ajattelu tunneälyyn.
Siksi nuorikin, elämästä melko kokematon ihminen voi olla viisas. Viisaus edellyttää siis kahdenlaista älykkyttä.
Tämä moniälykkyysteoria eli että olisi olisi olemassa erilaisia älykkyyksiä kuten tunne- tai kineettinen älykkyys, on kyllä kumottu jo vuosia sitten. Sen sijaan on havaittu yleisälykkyyden korreloivan kielellisen tai matemaattisen lahjakkuuden kanssa. Eli ei ole olemassa mitään tunneälykkyyttä, vaan arkipuheessa tunnettu tunneälykkyys on opittuja taitoja ja kiinnostusta toimia ihmisiä miellyttävästi.
Ja miksi nuori ei muka voisi tietää asioita ja omata kokemuksia? Kehuttiin minuakin lapsena viisaaksi mutta tiedostin jo silloin että se mitä pidettiin viisautenani oli vain opittuja asioita. Älykkyys eli ongelman ratkaisukyky on aivan eri asia kuin viisaus.
Älykäs ihminen tietää, että matematiikka on kieli, johon tiede pohjautuu.
Mitä tulee matematiikan oppimiseen, niin minulle on aina riittänyt pelkän säännön esittäminen, en ole koskaan tarvinnut yhtään esimerkkiä, koska ymmärrän asian jo pelkästä säännöstä.
Lukion pitkän matematiikan tunneilla nukahdin, koska ymmärsin heti säännön, jonka jälkeen tuli lukuisia turhia esimerkkilaskuja, jotka olivat ihan tarpeettomia minulle.
Ajattelun, ymmärtämisen ja tekemisen nopeus korreloi voimakkaasti positiivisesti IQ;n kanssa. Itse kirjoitan tieteellisen kirjan viikossa, kun olen flowtilassa eli luovassa tilassa.
Ei tiedä IQ;ta, mutta olen toki hyvin älykäs ihminen,
Vierailija kirjoitti:
Älykäs ihminen tietää, että matematiikka on kieli, johon tiede pohjautuu.
Mitä tulee matematiikan oppimiseen, niin minulle on aina riittänyt pelkän säännön esittäminen, en ole koskaan tarvinnut yhtään esimerkkiä, koska ymmärrän asian jo pelkästä säännöstä.
Lukion pitkän matematiikan tunneilla nukahdin, koska ymmärsin heti säännön, jonka jälkeen tuli lukuisia turhia esimerkkilaskuja, jotka olivat ihan tarpeettomia minulle.
Ajattelun, ymmärtämisen ja tekemisen nopeus korreloi voimakkaasti positiivisesti IQ;n kanssa. Itse kirjoitan tieteellisen kirjan viikossa, kun olen flowtilassa eli luovassa tilassa.
Ei tiedä IQ;ta, mutta olen toki hyvin älykäs ihminen,
Belle sie oot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykäs ihminen tietää, että matematiikka on kieli, johon tiede pohjautuu.
Mitä tulee matematiikan oppimiseen, niin minulle on aina riittänyt pelkän säännön esittäminen, en ole koskaan tarvinnut yhtään esimerkkiä, koska ymmärrän asian jo pelkästä säännöstä.
Lukion pitkän matematiikan tunneilla nukahdin, koska ymmärsin heti säännön, jonka jälkeen tuli lukuisia turhia esimerkkilaskuja, jotka olivat ihan tarpeettomia minulle.
Ajattelun, ymmärtämisen ja tekemisen nopeus korreloi voimakkaasti positiivisesti IQ;n kanssa. Itse kirjoitan tieteellisen kirjan viikossa, kun olen flowtilassa eli luovassa tilassa.
Ei tiedä IQ;ta, mutta olen toki hyvin älykäs ihminen,
Belle sie oot.
Olipa epämatemaattinen kommentti.
Älykäs ihminen osaa ajatella asiaa ku asiaa monelta eri kantilta, omaa kyvyn nähdä ison kuvan kaikessa.
Älykäs ihminen tietää, että me ei tiedetä kaikkea.
Älykäs ihminen ei asetu koskaan millekkään puolelle myöskään 100 prosenttisesti koska tietää, että se sokaisee ihmisen.
Mulle älykkyys on aina merkannut tollasia asioita. Sellanen yleinen looginen ajattelukyky.
Sen sanon, että älykkyys ja viisaus eivät korreloi.
Länsimaisen historian valossa luova ajattelu, joka perustuu analyyttiseen ajatteluun, on juuri sitä älykästä ajattelua, ts. kykyä asettua yhteisön ahtaan laatikon ulkopuolelle ja nähdä asiat toisin. Näin syntyvät tieteelliset keksinnöt, innovaatiot ja tieteelliset löydökset, jotka vievät kehitystä eteenpäin.
Älykäs oppii sitomaan kengännauhat. Viisas panee kengän ensin jalkaan.
Et vaikuta yhtään sosiaalisesti älykkäältä, jopa tyh'mältä. Se on teidän mensalaisten vitsaus.
En vaivaa päätäni moisella, vaan keskityn siihen ulosantiin.
Vierailija kirjoitti:
Mut silti veikkaan kun sun pitäs ajaa paikasta A paikkaan B, oot liian ylpeä itsestäsi kysyäksesi tietä ja mielummin eksyt ja löydät paikalle vahingossa. Koska sun aivot ei pysty kysymään neuvoa muilta, koska koet että muut on vähän yksinkertaisia, eikä kuiten osaa neuvoa oikein.
Itseasiassa minulla ei ole suuntavaistoa ollenkaan, en löydä perille ilman navigaattoria. On muitakin asioita, joissa tiedän, etten ole hyvä ei älykkyys tarkoita, että osaa kaiken.
Kysyn herkästi neuvoa asioissa, jota en tiedä. Ajattelen, että jos minä en tätä hoksaa, niin eipä hoksaa tyhmempikään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Itse olen käsittänyt älykkyyden samalla tavalla kuin AP: ongelman ratkaisukykynä. Mitä enemmän älykkyyttä sitä tehokkaampaa on ongelmien ratkaisu.
Kuka ne ongelmat älyää?
Vierailija kirjoitti:
Länsimaisen historian valossa luova ajattelu, joka perustuu analyyttiseen ajatteluun, on juuri sitä älykästä ajattelua, ts. kykyä asettua yhteisön ahtaan laatikon ulkopuolelle ja nähdä asiat toisin. Näin syntyvät tieteelliset keksinnöt, innovaatiot ja tieteelliset löydökset, jotka vievät kehitystä eteenpäin.
Ei kiitos.
-Woke🤥
Palstalla älykkyys tarkoittaisi ettei alanuolita muita jatkuvasti. Mitä tahansa kirjoitan saan alanuolia ja dissausta.