Hermot menee kaverin kanssa, syyttä suottako??

Minulla ja kaverillani (ei olla hyviä ystäviä, mutta jutellaan kun tavataan, oltiin samassa koulussa aikoinaan, asutaan lähekkäin) on samanikäiset tytöt, jotka eivät ole kuin paita ja peppu, mutta kaveruksia kuitenkin. Samassa päiväkotiryhmässä, ja samassa harrastuksessa käyvät.



Tytölläni on synttärit joulukuun alussa, ja hän toivoo lahjaksi Bratz babya, jolla on sammakko. Ollaan miehen kanssa luvattu, että hän saa sen synttärilahjaksi, ja nukke odottaa jo valmiina kaapissa.

Tuli sitten juttua lahjatoiveista kaverini kanssa, ja hän kertoi, että hänen tyttönsäkin toivoo samanlaista Bratz babya, sammakolla varustettua, joululahjaksi. Kaverini ehdotti, että me ostaisimme tytöllemme toisenlaisen Bratz babyn, koska hänen tyttönsä on kuulemma toivonut sitä ensin?!? Kun sanoin, että nukke on jo ostettu, ehdotti että ostaisi erilaisen tilalle, ja me antaisimme tuon sammakko-Bratzin heille. En suostunut, koska oma tyttöni haluaa nimenomaan juuri tuon Bratzin, ja mielestäni on aivan sama onko jollain toisella samanlainen lelu vai ei. Lisäksi kaveri kehtasi ehdottaa, että emme antaisikaan lupaamamme lahjaa tytöllemme synttärilahjaksi, vaan vasta jouluksi, ettei hänen tyttärelleen tule paha mieli kun toinen saa lahjan ennen häntä. En suostunut siihenkään, koska lapsemme odottaa saavansa lahjan synttäreiksi, ja olemme siis jo sanoneet hänelle että hän sen saa. Nyt me kuulemma pilaamme hänen tyttärensä joulun, tyttö kun ei tykkää enää lahjasta jos joku muu on saanut sellaisen ensin! Minä taas en näe mitään syytä kieltää lapseltani hänen ainoaa synttärilahjatoivettaan vain siksi, että jonkun hemmoteltu kakara saa kohtauksen jos toinen lapsi saa samanlaisen lelun jonka hän haluaa, ja vieläpä ennen häntä.



Kaveri suuttui todella, alkoi jäkättämään että olen itsekäs, ajattelen vain omaa lastani, jne. Minä taas pidän kiinni siitä, että jos lapselleni jotain lupaan, se lupaus myös pidetään. Hänkin kuulemma pitää lupauksestaan kiinni. Mutta miten kukaan voi muka luvata lapselleen, että yksikään toinen lähipiirin lapsista ei saa samanlaista nukkea lahjaksi, eikä kukaan lapsi saa sitä ainakaan ennen häntä? Mielestäni aika outoa. Miten kukaan voi vaatia, ettei kenelläkään muulla lapsella saa olla samanlaista lelua?!? Jos olisin tiennyt, että kaverin tyttö saa saman lelun jouluksi, olisin ehdottanut omalle lapselleni että joulupukki voisi tuoda sen lelun, ja synttäreiksi voisi toivoa jotain muuta. Mutta kun en tiennyt! Enkä tosiaan ala enää lupaustani perumaan, koska lapseltanikin vaadin luvattujen asioiden pitämistä.



Tämä kyseinen kaveri on muutenkin aika outo. Lapselle (4v) ei saisi sattua pienintäkään vastoinkäymistä. Ja tälle lapselle riittää vastoinkäymiseksi niinkin pieni asia, jos toisella lapsella on päiväkodissa Barbie-pikkuhousut ja hänellä ei, ja päivä on auttamattomasti pilalla, itkee ja kiukuttelee ja huutaa, ja tarhapäivän jälkeen äiti kiitää pikavauhtia ostamaan kullannupulleen useammat Barbie-pikkarit, ettei lapsosen enää tarvitse kärsiä tällaisen vääryyden vuoksi. Lapsi on siis tottunut saamaan kaiken mitä haluaa, ja kaiken mitä muillakin lapsilla on. Joka ikisen tarhapäivän jälkeen henkilökunta kertoo, miten lapsi on taas kiukutellut ja häirinnyt muita, mutta se on äidin mielestä vaan merkki siitä, että hänen lapsensa on poikkeuksellisen fiksu, kun " ei alistu muiden asettamiin rajoihin" . Viime kuussa päiväkodissa oli valokuvaus, ja kaverin lapsi repi toiselta tytöltä hiuslenksut päästä, kun tällä oli ponipampulat ja hänellä ei. Seuraavaksi päiväksi äiti oli ostanut tyttö kullalleen ponipampulat. Mistään ei toruta, ei kielletä, ja kaikki ostetaan mitä tyttö vaan haluaa. Omalleni olen opettanut, että kaikkia ei voi eikä tarvitsekaan saada, ja vaikka hänellä ei olisikaan ihan samanlaisia vaatteita ja tavaroita kuin jollain toisella, se ei tarkoita sitä että hänen vaatteensa tai lelunsa olisivat huonompia, vaan ne ovat ihan yhtä hyviä.



Ei tekisi mieli olla enää ollenkaan heidän kanssaan tekemisissä, mutta pakko se kai on, kun lapset ovat samassa tarhassa ja harrastuksissa, ja kaverini perhe asuu ihan meidän lähellä. Ulkoillaan samassa puistossa, jne, joten väkisinkin nähdään toisiamme aika usein.