14 vuotiaan teinitytön järjettömät pelkotilat/paniikkikohtaukset (?).

Terveyskeskus

Ihan normaalia tuon ikäiselle someriippuvaiselle

Voisitteko varata yksityiselle psykiatrille käyntiajan? Aikaa varatessa voisi varulta vaikka vielä varmistaa, että vastaanottaa myös alaikäisiä potilaita. Yksityinen psykiatri voi laittaa sitten lähetteen julkisellekin. Tsemppiä, toivottavasti saatte pian apua!

Kyllä perusterveydenhuollosta pitäisi tuollaiseen apua saada. Jos ei muualta niin terveysasemalta, mutta ainakin isommilla paikkakunnilla on usein nuorille erillisiä matalan kynnyksen mielenterveysyksiköitä, esim. Espoossa Nupoli. Jos puhelimessa sanotaan, että ei kuulosta vakavalta, niin sitten vaan perustelet uudestaan, miksi sinun mielestäsi kuulostaa sen verran vakavalta, että ammattilaisen tarttisi arvioida. 

Voitte muuten myös käydä netissä Mielenterveystalossa lukemassa ahdistukseen ja paniikkihäiriöön liittyvää sisältöä, siellä on paljon hyvää materiaalia. Muistaakseni myös jotain erikseen sota-ahdistukseen liittyvää. 

Ei tuo hikkeporukassa liittyminen ole automaattisesti mikään hyvä juttu. Minäkin liikuin ja olin masentunut ja ahdistunut kun olisin halunnut vähän räväkämpääkin seuraa, mutten päässyt niihin piireihin. Eikä meidän hikkeporukasta kukaan mitenkään erityisesti menestynyt. Alkoholia join 1 kerran 18 vuotiaana ja sitä kului sitten vähän liikaakin muutaman vuoden ajan.

On varmaan herkkä ihminen ja ei oikein kestä tuollaisia rankkoja aiheita.

Koulupsykologiin, vaikka jonot ovat hurjat. Mutta kyllähän tuo nyt jo on oikeasti mielenterveysongelma, vaikka muuta itsellesi uskotteletkin.

Nopeamman avun saa yksityiseltä puolelta kuin kouluterveydenhuollon kautta.

Teini-ikään kuuluu maailmantuska ja asioiden ahdistaminen, kun tietoisuus kasvaa, mutta ei kertomasi ole enää normaalia.

Onko kuolema, sota, rikokset ja huumeet jotenkin teidän perhettä lähellä olevia asioita? Vai miksi niistä jatkuvasti puhutte?

Ota yhteyttä koulun terveydenhoitajaan. Sitä kautta edelleen koulupsykologi ja perheneuvola.

Sanot että hän ei lue mitään uutisia. Hän ei voi maailman asiohin vaikuttaa mitenkään joten jättää niille huolehtimisen joiden työ se on. Hän on lapsi.

Kyllähän noi on mt ongelmia... Soita tk tai varaa yksityiselle aikaa. Jotain ikävää varmaan tapahtunut kun noin oireilee.

Kuulostaa oudolta eikä ole normaalia. Mitä tyttö itse sanoo? Vakava keskustelun paikka ja kerrotte, että otatte yhteyttä terveydenhuoltoon.

Lopettakaa noista aiheista puhuminen hänen kuullen sitten. Ja tietokone ja tv niin ettei näy ne aiheet. Ehkä hän haluaa välttää niitä ja liika määrä ahdisti, tuli yliannos. Oletko varma että kirkuminen on paniikki, mitä jos protestoi ja haluaa olla rauhassa välillä. Negatiiviset aiheet eivät ole itsestäänselvä asia, että tuon ikäisen tarvisi vielä niitä ottaa. Keksikää positiivisia aiheita ja turvaa luokaa.

Jos vaikka keskustelisitte ja loisit turvaa lapselle? Kannattaa katsoa myös matalan kynnyksen palveluja kunnalta ja yhdistyksiltä mielenterveys- ja sosiaalipuolella.

Psykiatri ei välttämättä ole se paras apu tällaisessa vielä lievässä tilanteessa, kun vaan diagnosoi jonkin ahdistuksen ja määrää lääkkeitä > ei varsinaisesti kasvata lastasi tai kehitä ajattelua.

Onko lapselle tapahtunut jotain mikä on järkyttänyt perusturvallisuutta? Oletko itse vuorotöissä?

Vaikka tämä on pelottavaa ja ahdistavaa aikaa, niin siitä huolimatta kuulostaa siltä, että nyt on tytön henkilökohtaisessa elämässä tapahtunut jotain pahaa. Pitäisi selvittää mitä.

Oletteko sinä tai miehesi vanhempia, jotka mässäilevät sodalla ja lopunajan ennustuksilla?

Jaa ei ole mt-ongelmia vai. Just. Mitä nuo sitten ovat?

Oletteko kysyneet opettajilta, miten lapsi käyttäytyy koulussa ja ovatko he huomanneet esimerkiksi muutoksia olemuksessa?

Hakeutukaa nyt ihmeessä vaikka yksityisen kautta tutkimuksiin ja hoitoon, ennen kuin tilanne pahenee ja tulee uusia oireita.

Joku lievä ahdistuneisuus ja muutaman kyyneleen tirauttaminen ovat normaalia herkkyyttä. Sen sijaan tuollaiset kohtaukset todellakaan eivät ole normaaleja.

Kouluterkan kautta eteenpäin. Meillä on psyk hoitaja yläasteella ja hällä suora yhteys nuorisopsykiatriin. Hae apua lapselle. Kuulostas omiin korviin melko vakavalta ja akuutilta mt ongelmalta

Lapsen perusturvallisuus ei ole rakentunut normaalilla tavalla, jos ahdistuu ihan itseään koskemattomista asioista. Rajat hämärtyneet, ei ymmärrä mikä kuuluu häneen ja mikä ei.

Onko tytön lapsuudessa tapahtunut jotain sellaista, mikä tuon turvattomuuden voisi selittää?

Yksi ikävämpi skenaario voi olla se, että tyttö on sairastumassa henkisesti ja nämä ovat esioireita siitä. Onko todellisuudentaju heikosti rakentunut hänellä?