Voiko kehitysvammainen olla hyvä äiti/isä lapselle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hohhijaa tyhmä kysymys. Jos itse olet esim down ja lapsi olisi normaaliälyinen niin ei, ei tulisi yhtään mitään.

Downit eivät saa lapsia.

Vanha ketju, mutta vastaan silti. Kyllä downaisista noin puolet pystyvät tai pystyisivät saamaan lapsia. Downisiä ei kai vieläkään tiedetä kuin yksi koko maailmassa.

Minä olen ymmärtänyt, että down-miehet ovat lähtökohtaisesti steriilejä ja down-naisten hedelmällisyys on alhaista. Ei siis mahdottomuus, mutta hankalaa. Jotain poikkeuksia tosiaan on maailmalla tilastoitu ja olikohan nimenomaan äidiksi tulleita down-naisia, joille raskautuminen on monin verroin haasteellista. Voin olla väärässä tuosta miesten steriileydestä. Saa valaista, jos olenkin väärässä. 

Tuli aiheesta juuri tämä vastaus mieleen: 

"Ei ole olemassa mitään estettä sille, etteikö Down-tyttö tai -nainen voisi tulla raskaaksi siinä missä vammatonkin henkilö. Arvioiden mukaan down-naisten hedelmällisyys on kuitenkin alhaisempaa. On arvioitu, että noin puolet Down-naisista olisi hedelmättömiä. Vauvahaaveiden torppaaminen siksi, ettei Down-nainen voisi tulla raskaaksi, ei siis ole tarpeen. Raskaaksi tuleminen saattaa olla keskivertoa vaikeampaa, muttei missään nimessä mahdotonta.

Vauvahaaveiden yhteydessä pohdituttaa usein myös mahdollisten vammojen periytyminen. On arvioitu, että Down-äitien lapsilla olisi n. 3550 % todennäköisyydellä Downin oireyhtymä tai jokin muu kehitysvamma."

Linkki kysymykseen ja vastaukseen: https://verneri.net/yleis/down-tytto-raskaaksi

Vierailija kirjoitti:

Voiko työtön olla hyvä vanhempi? Entä autisti? 

 

Kyllä, jokainen voi olla.

Työttömyys voi olla väliaikainen tila. Autismi on sitten niin laaja kirjo, että on niitä, jotka pärjäävät ok vanhemmuudessa ja toisille jo itsestä huolehtiminen voi olla haasteellista, vaikka olisi mikä Einstein älykkyydeltään. Autistisia ihmisiä on niin koulutetuissa, ammattikoulun käyneissä kuin kouluttamattomissa. Tällainen on taas lähes mahdotonta ihmisellä, jolla on lapsena diagnosoitu kehitysvamma, koska diagnoosin asettamisen kriteerinä on ettei henkilö heikon kognitiivisen kapasiteetin johdosta selviä eikä pysty elämään itsenäistä arkea. Toki aina voi virhediagnooseja tulla, kun ei päivitetä lasta koskevia tietoja taitojen parantuessa tai heikentyessä ja joillekin diagnoosi on voitu osin asettaa siksi, että henkilö saisi paremmin tuet.

Vierailija kirjoitti:

Lapsella on oikeus tervepäisiin vanhempiin.

Kehitysvammaisilla tuskin on valmiuksia antaa lapselle hyvä ja turvallinen lapsuus.

Kunnon ehkäisyneuvonta ja seuranta mutta mitenpä käytännössä toimii.

Sääliksi käy lapsia jotka joutuvat tuollaisten vanhempien hoitajina olemaan.

Yli kymmenen vuotta sitten homojen adoptiokieltoa perusteltiin sillä, että lapsia kiusattaisiin. Tai kiisteltiin siitä saako yksinelävä adoptoida lapsen. Mitä jos vanhemmat ovat kehitysvammaisia? Kärsiikö lapset siitä eniten? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neanderthalensis kirjoitti:

Meillä kaikilla on kehitysvammoja - eri asia miten ruumis kompensoi ne huomaamattomaksi. Ja takapakkia sterilointiin ja geenien valiutsemiseen ei ole muutakuin Putinilla. 

 

Kehitysvamma tarkoittaa nimenomaan puutteita kognitiivisissa kyvyissä. Aistivammat ja muut fyysiset rajoitteet erotetaan niistä.

Kysymys on monitulkintainen. Varmasti kehitysvammainen voi olla hyvä vanhempi, mutta hän tarvitsee siihen paljon tukea. Eli jälkimmäiseen osaan ei, ei kehitysvammainen pärjää itsekseen ja itsenäisesti vanhempana.

 

Mihin perustat sen, ettei pärjäisi? Kognitiiviset kyvyt ovat hyvin moninaiset. Osa niistä ei vaikuta mitenkään normaalissa arjessa selviämiseen, vaan liittyvät esim. oppimiseen. Moni kehitysvammainen asuu itsenäisesti ja osaa huolehtia asioistaan siinä missä muutkin. 

Kehitysvamma on paljon muutakin kuin oppimisen vaikeudet, jotka ovat vielä monin verroin laajempia verrattuna ihmisiin, joilla on jokin kapea-alainen oppimisvaikeus (kuten lukihäiriö). Kehitysvammaisilla ihmisillä haasteita on jo arkisissa asioissa Kelan lomakkeiden täyttämisestä, työnhausta, rahan käytöstä, siivoamisesta ja apteekkiasioinnista alkaen. Lähipiirissäni on lievästi kehitysvammainen henkilö, jolla on lisädiagnooseina autismi, adhd ja epilepsia. On käynyt erityisammattikoulun ja työympäristössä pärjää jostakin helposta, selkeästä työtehtävästä. On joissain asioissa melko hyvätasoinen ja taitoprofiili epätasainen, osaa kahta vierasta kieltä ja hyvä lukemisessa. Haasteita hänellä on erityisesti lääkärissä tai työhaastattelussa käydessä, koska unohtaa mitä sanoa ja tällöin hän tarvitsee mukaan avustajan. Ei osaa kelloa, ei laskea rahaa, ei tahdo muistaa kuukausien järjestystä. Jopa unohtaa miten ruokaa laitetaan. Lievänäkin kehitysvamma on kaukana normaaliälyisestä kuin Maa Marsista. 

Hän voi olla rakastava äiti/isä/aikuinen lapsen elämässä, mutta ei se huoltovastuussa oleva henkilö. 

Mun mielestä täällä nyt kyllä leimataan kaikki kehitysvammaiset samalaisiksi.

Esim. Itselläni on lievä kehityshäiriö. Osaan siivota,laittaa ruokaa, huolehtia asioistani (laskut jne...) ja todellakin osaan tämän. Osaan myös pyytää apua jos sitä tarvitsen. Kokemusta on tullut lisää iän myötä ja myöskin kaksi lasta,kolmas tulossa. Että nii. Kaikki ei ole todellakaan samanlaisia. 

Olen nähnyt tämän. Kehitysvammainen/heikkolahjainen ja muuta ongelmia oleva nainen äitinä. Ensimmäiset vuodet laajasti tuettuna ja autettuna. Kuitenkin päihteidenkäyttöä, ym. Lapsi huostaanotettu alle kouluiän. Lapsella kiintymyssuhdehäiriö ja kehitysvamma ym.

Kyseinen Äiti ei ole koskaan voinut elättää itseään ja lastaan, eli tehdä töitä, apua tarvitaan raha-asioissa,edunvalvonta, apua  kotitaloudessa, tarvitaan terapiaa ja  lisätukea asiaan kun asiaan. Ihmissuhteet vaikea luoda ja säilyttää, levottomuutta mm. Jatkuvaa muuttelua eri paikkakunnille.  Ei pitkäjänteisyyttä mihinkään asiaan.  Ei realistista käsitystä itsestä, elämästä ja yhteiskunnasta. 764Sopii hyvin tuohon haarukkaan älyllinen kehitys 9-12 vuotta. Ymmärrys on sillä tasolla.  

Kun normaaliälyisellekin lapsen hoito ja kasvatus on haastavaa ja ei aina pelkkää helppoa päivää, nykyiset vaatimukset huomioon ottaen, ei kehitysvammainen, vaikka kuinka rakastava ja  kiva Äiti olisikin, ei ole riittävä taidoiltaan ja kyvyiltään vanhemmaksi. Yhteiskunta, täällä Suomessa, kyllä tukee ja huolehtii ja elättää ja hoitaa, ainakin vielä, mutta se ei voi olla tarkoitus.  

Lapsen saaminen on koko elämän kestävä sitoumus, jollain tapaa. 

Riippuu varmaan vamman asteesta? Konteksti olisi kiva kuulla???

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä täällä nyt kyllä leimataan kaikki kehitysvammaiset samalaisiksi.

Esim. Itselläni on lievä kehityshäiriö. Osaan siivota,laittaa ruokaa, huolehtia asioistani (laskut jne...) ja todellakin osaan tämän. Osaan myös pyytää apua jos sitä tarvitsen. Kokemusta on tullut lisää iän myötä ja myöskin kaksi lasta,kolmas tulossa. Että nii. Kaikki ei ole todellakaan samanlaisia. 

Oho, haluutko kertoa miten se näkyy jossain konkreettisessa arjen toiminnassa?

Riippuu varmaan vamman asteesta? Konteksti olisi kiva kuulla???

En usko että pystyy vaikka yrittäisi. Voi rakastaa lasta ja olla parhaimmillaan kuin hauska kaveri tai hyvä isosisarus, mutta kun lapsi saavuttaa oman vanhemman älyn tai yli tulee ongelmia. Raivarit turhautuessa ovat usein nopeita ja väkivaltaisia.

Myöskään sitoutuminen ja jaksaminen ei ole sama kuin taviksella. Käytännönasioiden hoitaminen ei onnistu ja ovat alttiita uhreja erilaisille rikollisille kuten lapsensakin.

Ehkä jos äidillä olisi häikkää, mutta isä tavis, voisi onnistua, vaikka sekin olisi väärin.

Neanderthalensis kirjoitti:

Meillä kaikilla on kehitysvammoja - eri asia miten ruumis kompensoi ne huomaamattomaksi. Ja takapakkia sterilointiin ja geenien valiutsemiseen ei ole muutakuin Putinilla. 

Äh.

-älä viitti saivarrella. Kehitysvammainen ei pärjää ite.

Vierailija kirjoitti:

Lievästi kehitysvammainen pärjää varmasti huomattavasti paremmin kuin vaikkapa pahasti huumeongelmainen. 

Myös kehitysvammainen voi olla huumeongelmainen. Siitä ei kuitenkaan tässä aloituksessa tainnut olla kyse.

Vaikea nähdä että vammainen vanhempi pärjää tässä maailmassa, koska maailma on vaan kovempi vuosi vuodelta.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä täällä nyt kyllä leimataan kaikki kehitysvammaiset samalaisiksi.

Esim. Itselläni on lievä kehityshäiriö. Osaan siivota,laittaa ruokaa, huolehtia asioistani (laskut jne...) ja todellakin osaan tämän. Osaan myös pyytää apua jos sitä tarvitsen. Kokemusta on tullut lisää iän myötä ja myöskin kaksi lasta,kolmas tulossa. Että nii. Kaikki ei ole todellakaan samanlaisia. 

Eikä leimata.

Ihan eri on kehitysvammainen, joka ei pärjää itse, kuin sinun vammasi, joka on verrattavissa ihan normaaliin itse pärjäävän kansalaiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä täällä nyt kyllä leimataan kaikki kehitysvammaiset samalaisiksi.

Esim. Itselläni on lievä kehityshäiriö. Osaan siivota,laittaa ruokaa, huolehtia asioistani (laskut jne...) ja todellakin osaan tämän. Osaan myös pyytää apua jos sitä tarvitsen. Kokemusta on tullut lisää iän myötä ja myöskin kaksi lasta,kolmas tulossa. Että nii. Kaikki ei ole todellakaan samanlaisia. 

Oho, haluutko kertoa miten se näkyy jossain konkreettisessa arjen toiminnassa?

Ei se minulla muuten oikein näy muuten kuin et tyylii joku vaikea juttu täytyy selittää ehkä enemmän kuin muilla. 

Voi pärjätä ihan hyvin, jos toinen vanhemmista on normaaliälyinen ja ottaa päävastuun perheestä.

Vierailija kirjoitti:

Voi pärjätä ihan hyvin, jos toinen vanhemmista on normaaliälyinen ja ottaa päävastuun perheestä.

Eikö tuollainen suhde ole epäeettinen?

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011168762.html

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lievästi kehitysvammainen pärjää varmasti huomattavasti paremmin kuin vaikkapa pahasti huumeongelmainen. 

Myös kehitysvammainen voi olla huumeongelmainen. Siitä ei kuitenkaan tässä aloituksessa tainnut olla kyse.

Tiedä vaikka päihde- ja vankilamaailmassa olisi paljon ihmisiä, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia tai lievää kehitysvammaisuutta - ilman diagnoosia kylläkin. Ei ole mikään kaukaa haettu juttu, vaan ihan todellisuudesta on kyse. Vankilassa tai päihdepuolella nämä ihmiset ovat "normaalin" kirjoilla. Ehkä ovat voineet saada peruskoulussa tuki- ja erityisopetusta "oppimisvaikeuksien" takia, on tekohengitetty (erityis)ammattikoulussa tutkinto ja todelliset haasteet tulevatkin vastaan ammattikoulun jälkeen töitä hakiessa ja työllistyessä, kun ei käytännössä tajutakaan työelämässä vaadittavia asioita. Aikuisena, jos silloinkaan, selviää että vaikeuksien takana on laaja-alaiset oppimisvaikeudet tai lievä kehitysvamma, jos joku muu ymmärtää ottaa kopin tai asianomainen osaa edes itse hieman epäillä mikä mättää. Kaikilla diagnosoimattomilla kehitysvammaisilla ei rahkeet välttämättä riitä epäilyyn saati siihen, mistä aloittaa päästääkseen kattavampiin tutkimuksiin.