Jos on ongelmia alkoholin kanssa, niin voiko tauon jälkeen oppia kohtuukäyttäjäksi?

Riippuu ongelman tasosta. Jos yksi bisse johtaa puolen vuoden juopotteluun niin kannattaa laittaa korkki lopullisesti kiinni.

Mulla meni noin puoli vuotta tissutellessa illat. Vähintään kaksi olutta piti joka ilta saada, työreissuilla jäi tietysti ottamatta mutta muuten bisseä meni se 2-10 päivässä/illassa.

Sitten se alkoi taas tökkimään ja samaan aikaan taas tuli tehtyä paljon töitä joten tissuttelu jäi ihan itsestään pois. Huomasin samalla ettei enää niinkään maistu. Vapaiden alkaessa tulee 2-6 olutta otettua mutta siihen se jää. Kivaa herätä aamulla kun ei ole tunkkaista oloa eikä väsytä. Energiaakin enemmän tehdä muita juttuja.

Ei

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa voi oppia sivistyneeksi sosiaaliseksi juojaksi, kunhan pitää ensin kuukausien tauon jolloin aivot resettautuu.

Tämä. Pitää vaan olla itsekuria.

Voi voi. Jos itsekurilla saisi alkoholismin loppumaan, niin luuletko että meillä olisi yhtään alkoholistia?

Ei olisi, mutta kun se itsekuri ei auta mitään, kun on riippuvainen. Se on koko riippuvaisuuden ydin: järki ei auta.

Kukaan ei ole huvin vuoksi alkoholisti tai muu riippuvainen.

Tämä! On ihan tutkittua, että tahdonvoima on huonoin ja toimimattomin keino riippuvuuksien hoitoon. Väkisin voi kuka tahansa olla ilman päihteitä hetken, toiset kauemmin kuin toiset, mutta lopulta aina kaikki palaavat entiseen. Siksi tahdonvoima, eli pidättäytyminen päihteistä väkisin/pakolla/sisulla/miksikä nyt haluaakaan kutsua, ei toimi. Alapeukuttakaa tietämättömät niin paljon kuin haluatte, mutta tämä on silti totuus. Tutkittu sellainen.

Laitapa linkkiä. Itse pääsin alkoholista eroon kun päätin vain lopettaa.

Alkoholista ja alkoholismista (riippuvuudesta) eroon pääseminen ovat kaksi aivan eri asiaa. Se, että on mielestään juonut vähän reippaanlaisesti, ei ole sama kuin alkoholismi. Jotkut voihkivat tunnontuskissaan kun ovat juoneet neljä olutta perjantaina ja viisi lauantaina, kun alkoholisti vetää pullon kirkasta joka päivä, vuodesta toiseen.

Toiseksi on selvää, että poikkeuksia on aina, mutta se ei tarkoita, että siitä voi koko väestöön soveltaa.

Jos itse onkin päässyt riippuvuudesta eroon vain päättämällä, se ei tarkoita, että kaikki muutkin pääsisivät. Jälleen kerran: jos pelkkä päätös olisi tie ulos riippuvuudesta, meillä ei olisi yhtään alkoholistia, huumeriippuvaista, anorektikkoa jne.

Tottakai on mahdollista mikäli et ole alkoholisti. Suurkuluttaja on eri asia kuin sairaus nimeltä alkoholismi.

Tosi monihan nuorena opiskelijana esim. käyttää alkoa todella paljon, ja sitten se alkaa kyllästyttää se baareissa riekkuminen ja käyttö kohtuullistuu usein ihan itsestäänkin.

up

Itse voin juoda yhden oluen silloin tällöin. Kun tauko on ollut pitkä lähes kaikki alkoholi on alkanut maistumaan pahalle, yks punaviinilasi tai viski aiheuttais pahoinvointia, päänsärkyä eikä humalatila ole sitten kiva. Inhoanmyös kankkusta niin paljon, etten juo.

Tiedän kuitenkin että jos mulla olisi rahaa ja seuraa voisin pikkuhiljaa alkaa nauttimaan liikaa kuohuvia juomia, olutta, kuivaa siideriä, ehkä jokunen hyvä drinkki, Baileys. ..

Nyt ei oo rahaa eikä kavereita. Yritän etsiä raittiita kavereita. Se on vaikeaa. Monet raitistuneet pelkää kaveruutta, jos lähtee lapasesta. Se et pystyn lopettamaan yhteen olueen pelottaa monia, koska he eivät pystyisi. Se ei oo mulle nykyään mikään ongelma nytkin on viikkoja edellisestä.

Tunnen pari jotka korvanneet napeilla. Mä en oo nappia ottanu 2 vuoteen, stilnoctia tuolloin. Olen lopettanu juomisen muutaman kerran, mut väkiviinan lopetin pysyvästi yli 10 v. Tässä välissä oli joku viinivaihe kun seurustelin tissuttelijan kaa. Tauon jälkeen vähempi riittää, mut jossain vaheessa lähtisi laukalle ellei oo tosi tiukkana. Yleensä lopettaminen on rankkaa ja vaatii lääkitystä. Vaik ei ois ollu deeku. Pahasti alkoholisoitunut tuttava 50 v nainen meni 3 mielialalääkkeillä ja opamoxilla sekä nikotiinilla. Yks vastaavanlainen tapas yritti samaan aikaan lopettaa myös röökaamisen - pää ei kestäny häntä ei enää oo.

Vierailija kirjoitti:

Mulla ainakin on lähtenyt vaan takaisin järjettömiin juomamääriin.

Jep. Aina se palaa takaisin isoihin määriin kun huomaa kuinka taivaallinen olo tulee nousuhumalasta. Mikään ei ole koskaan elämässäni tuntunut niin hyvältä joten miten sitä voi vastustaa? Pakko vaan jättää se ensimmäinenkin ottamatta.

Vierailija kirjoitti:

En usko että onnistuu, sillä alkoholismi on sairaus ja looppi starttaa ensi hörpystä...

AA-kirjallisuudessa neuvotaan testaamaan eli ottamaan alkoholia, jos ei ole varma, onko alkoholisti. Alkholisti raitistuu sitten, kun on löytänyt oman pohjansa, mitä alemmas ei halua vajota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla ainakin on lähtenyt vaan takaisin järjettömiin juomamääriin.

Jep. Aina se palaa takaisin isoihin määriin kun huomaa kuinka taivaallinen olo tulee nousuhumalasta. Mikään ei ole koskaan elämässäni tuntunut niin hyvältä joten miten sitä voi vastustaa? Pakko vaan jättää se ensimmäinenkin ottamatta.

Alkoholistille ensimmäinen ryyppy on liikaa ja toinen ryyppy liian vähän.

Mulla oli ollut sellanen fiilis, että herkästi aina lipsahtaa. Olin siinä 10 vuotta juomatta ja kaveri alkoi kesälomapäivillä tarjota aina välillä. Sanoin, että otetaan, mutta ei sitä kolmatta pulloa keskaria. No, tarjos ja otin ja huikka kesti 15 vuotta. Nyt tässä yritetään kärvistellä tän elämän kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli ollut sellanen fiilis, että herkästi aina lipsahtaa. Olin siinä 10 vuotta juomatta ja kaveri alkoi kesälomapäivillä tarjota aina välillä. Sanoin, että otetaan, mutta ei sitä kolmatta pulloa keskaria. No, tarjos ja otin ja huikka kesti 15 vuotta. Nyt tässä yritetään kärvistellä tän elämän kanssa.

Lämpimästi tervetuloa https://www.aa.fi/groupsearch.php

U

Itse olen välillä pitkiäkin aikoja juomatta, jopa vuosia. Ja pystyn kyllä juomaan vain yhden ja ei tee mieli enenpää, mutta auta armias jos pääsen tilanteeseen missä on mahdollisuus juoda kunnolla, ilmaisen viinan bileet pahimpia. Vaikka päätän kuinka, että en juo paljon, se lähtee aina käsistä ja sattuu jotain. Nykyään välttelen tilanteita joissa voisin juoda paljon..olen kaatuillut ja loukannu itteeni ja ajautunut muutenkin vaarallisiin tilanteisiin, joten yritän vaan kököttää kotona ja juon kerran vuoteen yhden. Helkkarin tylsää ja tiedän, että jossain kohtaa taas lähten kokeilemaan kepillä jäätä ja huonosti käy🙈

Vierailija kirjoitti:

Itse olen välillä pitkiäkin aikoja juomatta, jopa vuosia. Ja pystyn kyllä juomaan vain yhden ja ei tee mieli enenpää, mutta auta armias jos pääsen tilanteeseen missä on mahdollisuus juoda kunnolla, ilmaisen viinan bileet pahimpia. Vaikka päätän kuinka, että en juo paljon, se lähtee aina käsistä ja sattuu jotain. Nykyään välttelen tilanteita joissa voisin juoda paljon..olen kaatuillut ja loukannu itteeni ja ajautunut muutenkin vaarallisiin tilanteisiin, joten yritän vaan kököttää kotona ja juon kerran vuoteen yhden. Helkkarin tylsää ja tiedän, että jossain kohtaa taas lähten kokeilemaan kepillä jäätä ja huonosti käy🙈

AA sopii myös kaltaisillesi, sillä onhan alkoholi sinulle ongelma sinun itsesi mielestä: et voi tietää, kuinka alas yksikin kova ryyppäyskeikka voi sinut romahduttaa...

En lähtisi riskeeraamaan. Ensinnäkin, ei ole sen arvoista. Toiseksi, minulla ainakin niin sanotusti heti "suu napsaa" kun otan sen yhden. Enkä ikinä ota vain yhtä, vaan toisen ja kolmannen. Sitten saankin niistä jo krapulan ja sekös sitten veetuttaa. Älä juo. 

Tänään 69 päivää raittiina. 

9kk olen ollut ilman. Ei kyllä uskalla ottaa edes yhtä olutta. Olen melko varma, että se johtaa niin pitkään putkeen, että kaikki rahat menee taas. En halua olla niin köyhänä ettei ole edes ruokaa. M37

Joskus parikymppisenä mä olen käyttömäärien ja -tiheyden puolesta varmaankin joskus täyttänyt alkoholistin rajat. Tuli dokattua tai biletettyä aikana, jolloin en osannut tunnistaa omia olotiloja ja käsitellä tunteita. Ja kukaan ei ollut koskaan sanonut mulle, että ei kannattais dokata niin paljon. Ympärillä oli paljon miehiä ja minä naisena join ehkä yhtä paljon kuin he mutta se oli liikaa ja aina katkesi filmi.

Joku joskus sitten sanoi että ehkä ei kannata juoda niin paljon. Sitten kokeilin itsekuriani ja jätin bileissä kirkkaat juomatta. Ja olin pystyssä vielä 3am, ja huomasin että ilta on 100 kertaa parempi näin. Sitten vain opettelin juomaan vähemmän.

Olin siis vaan tottunut juomaan omiin rajoihin nähden liikaa ja liian nopeasti ja piti ihan pakottaa itseni juomaan hitaammin.

Dokaamiskertoja sitten väsensin sen myötä kun terapiassa opin tunnistamaan oloani ahdistukseksi, ja opin kösittelemään sitä enkä enää pakolla mennyt bilettämään koko ajan.

Nykyään juon aiempaan nähden maltillisesti, tajuan milloin kannattaa lopettaa ja jätän kissanristiäiset kokonaan väliin. Tarvetta ei ole enää vetää päätä yltiöpäisesti sekaisin, mutta hauskaa voin ja osaan pitää vaikka en lopettanut juomista kokonaan.

Elämässä pitää silti olla jotain iloa ja valoa. Mikä voisi olla vähähaittainen ja mieto vaihtoehto alkoholille?

Vierailija kirjoitti:

Elämässä pitää silti olla jotain iloa ja valoa. Mikä voisi olla vähähaittainen ja mieto vaihtoehto alkoholille?

Lyhyesti: yrtti.

Vierailija kirjoitti:

Elämässä pitää silti olla jotain iloa ja valoa. Mikä voisi olla vähähaittainen ja mieto vaihtoehto alkoholille?

Elämässä on vaikka mitä, mistä voi saada ilman päihteitä iloa ja valoa, mutta ilot ja valot on jokaisella omanlaisensa, ja omat ilot ja valot täytyy itse etsiä ja myös tehdä niitä tarpeeksi usein, jotta elämä ei ala maistua puulta.