Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tiedätkö ketään miestä, joka olisi jättänyt intensiivisen harrastuksensa naisen takia?
26.10.2022 |
Esim harrastus joka vie käytännössä monta tuntia molempina päivinä viikonloppuisin.
Kommentit (53)
Juu en tiedä. Siksi ohitan deittipalstojen metsästäjät, kalastajat, triatlonistit ym elämäntapaharrastajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun maaninen lempi harrastus on piereskely. En luovu siitä mistään hinnasta enkä myöskään halua naista joka jakaa kyseisen harrastuksen. Joten joudun pörisee salaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kenenkään, miehen tai naisen, pitäisi jättää harrastuksensa aloittaessaan suhteen? Oletan että jos mies minuun tutustuessaan tietää harrastukseni ja sen vaatiman ajankäytön, hän myös hyväksyy sen alkaessaan suhteeseen kanssani! En todellakaan alkaisi jättämään harrastustani kenenkään muun kuin itseni takia. Tottakai parisuhteessa aina tehdään kompromisseja asioista, mutta intensiivisestä harrastuksesta luopuminen kuulostaa aika kovalta vaatimukselta. Miksi toisaalta edes alkaisi suhteeseen aktiivisesti harrastavan ihmisen kanssa, jos kuitenkin haluaa sohvaperunan?
No esim vaikka Ensiteffit alttarilla Henni ja Miikka. Äijällä ei ole aikomustakaan jättää/vähentää harrastustaan, mutta naimisiin oli hinku.
Varmaan on paljon miehiä, jotka on voineet järjestää aikaa harrastuksilleen muulloinkin kuin molempina päivinä viikonloppuisin. Niin että voi säännöllisesti olla naisen kanssa sen sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi kenenkään, miehen tai naisen, pitäisi jättää harrastuksensa aloittaessaan suhteen? Oletan että jos mies minuun tutustuessaan tietää harrastukseni ja sen vaatiman ajankäytön, hän myös hyväksyy sen alkaessaan suhteeseen kanssani! En todellakaan alkaisi jättämään harrastustani kenenkään muun kuin itseni takia. Tottakai parisuhteessa aina tehdään kompromisseja asioista, mutta intensiivisestä harrastuksesta luopuminen kuulostaa aika kovalta vaatimukselta. Miksi toisaalta edes alkaisi suhteeseen aktiivisesti harrastavan ihmisen kanssa, jos kuitenkin haluaa sohvaperunan?
Aika moni sinkku täyttää kalenteriaan ja panostaa harrastuksiin enemmän kuin sitten parisuhteessa. Sitten parisuhteessa on muutakin tekemistä kuin vain ne omat jutut, myös yhteiset, joten tietenkin kalenteri aika monesti vähän muuttuu. Ei tietenkään ole oikein vaatia tai pakottaa toista lopettamaan mitään itselle tärkeää. Yleensä kyllä tuollaisten harrastusten uudelleen aikataulutukset tehdään ihan omasta aloitteesta siten, että se parisuhdekin voi olla hyvä yhdessä. Ei ole oikein pakottaa eikä tervepäiset ihmiset eivät haluakaan pakottaa toista mihinkään. Toisaalta jos työ tai harrastus on oikeasti koko elämä niin ettei tahdo ollenkaan viettää aikaa kumppanin kanssa niin sitten on varmaan helpointa jatkaa sinkkuna tai löytää jostain ihmeestä ihminen, joka kiinnostaa ja jolla on samanlainen kalenteri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi kenenkään, miehen tai naisen, pitäisi jättää harrastuksensa aloittaessaan suhteen? Oletan että jos mies minuun tutustuessaan tietää harrastukseni ja sen vaatiman ajankäytön, hän myös hyväksyy sen alkaessaan suhteeseen kanssani! En todellakaan alkaisi jättämään harrastustani kenenkään muun kuin itseni takia. Tottakai parisuhteessa aina tehdään kompromisseja asioista, mutta intensiivisestä harrastuksesta luopuminen kuulostaa aika kovalta vaatimukselta. Miksi toisaalta edes alkaisi suhteeseen aktiivisesti harrastavan ihmisen kanssa, jos kuitenkin haluaa sohvaperunan?
Jos se intensiivinen harrastus on niin tärkeää, niin ei ole perheenperustusmateriaalia. Perhe, koti ja lapset tulee olla tärkeintä.
Vierailija kirjoitti:
En varsinaisesti mut oma jätti työnsä, kaverinsa ja koiransa kun muutti mun perässäni paikkakunnalta toiselle.
Kuulostaa tosi epätoivoiselta. Pahinta, että koiransakin jätti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siitä pidemmän päälle mitään hyvää tapahdu jos rakas harrastus on lopetettava. Ei myöskään suhteelle. Minkälainen nainen moista vaatii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kenenkään, miehen tai naisen, pitäisi jättää harrastuksensa aloittaessaan suhteen? Oletan että jos mies minuun tutustuessaan tietää harrastukseni ja sen vaatiman ajankäytön, hän myös hyväksyy sen alkaessaan suhteeseen kanssani! En todellakaan alkaisi jättämään harrastustani kenenkään muun kuin itseni takia. Tottakai parisuhteessa aina tehdään kompromisseja asioista, mutta intensiivisestä harrastuksesta luopuminen kuulostaa aika kovalta vaatimukselta. Miksi toisaalta edes alkaisi suhteeseen aktiivisesti harrastavan ihmisen kanssa, jos kuitenkin haluaa sohvaperunan?
Jos se intensiivinen harrastus on niin tärkeää, niin ei ole perheenperustusmateriaalia. Perhe, koti ja lapset tulee olla tärkeintä.
Ihmettelen tällaista asennetta. Itselläni oli nuorena rakas ja tärkeä harrastus, jonka koin olevan osa omaa identiteettiäni. Sittemmin siitä tuli ammattini - ja nyt teen työtä, jota rakastan ja joka tuntuu omalta, ja koen eläväni juuri itseni näköistä elämää. Olisi ollut elämäni suurin virhe jättää nuorena harrastus vain siksi, että aloin seurustella. Ja ihan hyvin olen pystynyt yhdistämään sen suhteen ja perheen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kenenkään, miehen tai naisen, pitäisi jättää harrastuksensa aloittaessaan suhteen? Oletan että jos mies minuun tutustuessaan tietää harrastukseni ja sen vaatiman ajankäytön, hän myös hyväksyy sen alkaessaan suhteeseen kanssani! En todellakaan alkaisi jättämään harrastustani kenenkään muun kuin itseni takia. Tottakai parisuhteessa aina tehdään kompromisseja asioista, mutta intensiivisestä harrastuksesta luopuminen kuulostaa aika kovalta vaatimukselta. Miksi toisaalta edes alkaisi suhteeseen aktiivisesti harrastavan ihmisen kanssa, jos kuitenkin haluaa sohvaperunan?
No esim vaikka Ensiteffit alttarilla Henni ja Miikka. Äijällä ei ole aikomustakaan jättää/vähentää harrastustaan, mutta naimisiin oli hinku.
Eihän tuossa sinänsä ristiriitaa ole, pitää vain löytää sellainen suhde/nainen, joka ei koe sitä ongelmaksi.
Kyllähän elämässä muutakin sisältöä ja muitakin kiinnosgtuksen kohteita on hyvä olla kuin parisuhde ja oma kumppani. En ymmärrä ajatusta, että suhteen takia pitäisi jättää elämästä kaikki muu. Kyllä yhden ihmisen elämään mahtuu ihan hyvin parisuhde ja harrastukset - vuodessa on kuitenkin 365 päivää ja vuorokaudessa 24 tuntia.
Jos oikeista harrastuksista puhutaan, niin toivottavasti kukaan ei jätä harrastustaan kumppanin tähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan mielenkiinnosta kysyn, miksi on ongelma, jos harrastus vie monta tuntia viikonloppuisin? Jos siihen menee vaikka viisi tuntia sekä la että su, niin onhan kumpanakin päivänä vielä monta tuntia valveillaoloaikaa. Ja onko pakko nähdä juuri viikonloppuisin, jos nimenomaan silloin on kiireitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten en, jos on joku ihan "terve" harrastus ja siitä pitää, ei välttämättä kannatakaan jättää.
No jos vaikka etäisyyden takia ei voi nähdä kuin viikonloppuusin, niin se on sitten nainen tai harrastus. Ja mies valitsee 99% tapauksista harrastuksen.
Luulisi, että tuollaisessa tapauksessa ei edes lähtisi etsimään kumppania, joka asuu kaukana.
Aika harva vastasi alkuperäiseen kysymykseen. Senaijaan kovasti perusteluja sille, ettei mistään tarvitse luopua rakkauden tähden. Lapsen saatuaan ainakin nainen joutuu luopumaan paljosta, mies ei välttämättä silloinkaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Aika harva vastasi alkuperäiseen kysymykseen. Senaijaan kovasti perusteluja sille, ettei mistään tarvitse luopua rakkauden tähden. Lapsen saatuaan ainakin nainen joutuu luopumaan paljosta, mies ei välttämättä silloinkaan.
Ap
On eri asia luopua asioista lapsenhoidon kuin kumppanin takia. Ja toiseksi ei lapsen syntymän pitäisi tarkoittaa esim. harrastuksista luopumista - voi olla, että joihinkin harrastuksiin voi tulla pieni tauko, muta kyllä kahden vanhemman perheessä pitäisi asiat sumplia ja suunnitella niin, että molemmat voivat jatkaa harrastuksiaan. En kuitenkaan ymmärrä, miten lapsen syntymästä johtuva asioista luopuminen liittyy siihen, luopuuko joku harrastuksesta kumppanin takia - ihan eri asioita.
Vierailija kirjoitti:
En kuitenkaan ymmärrä, miten lapsen syntymästä johtuva asioista luopuminen liittyy siihen, luopuuko joku harrastuksesta kumppanin takia - ihan eri asioita.
Parisuhde voi jäädä kokonaan muodostumatta, kun sille ei ole tarpeeksi aikaa. Kuinka moni nainen jaksaa yksin odotella kotona, kun deitti on vuorikiipeilemässä joka viikonloppu?
Alue: Aihe vapaa
Miksi kenenkään, miehen tai naisen, pitäisi jättää harrastuksensa aloittaessaan suhteen? Oletan että jos mies minuun tutustuessaan tietää harrastukseni ja sen vaatiman ajankäytön, hän myös hyväksyy sen alkaessaan suhteeseen kanssani! En todellakaan alkaisi jättämään harrastustani kenenkään muun kuin itseni takia. Tottakai parisuhteessa aina tehdään kompromisseja asioista, mutta intensiivisestä harrastuksesta luopuminen kuulostaa aika kovalta vaatimukselta. Miksi toisaalta edes alkaisi suhteeseen aktiivisesti harrastavan ihmisen kanssa, jos kuitenkin haluaa sohvaperunan?