Aivoni ovat tuhoutuneet mielialalääkkeistä
Luin Redditistä, että ihan yleistä. Olen ollut ilman lääkkeitä vasta kuukauden, joten en voi tietää saisinko edes osan inhimillisyyttäni takaisin. Olen aiemmin syönyt siis seronilia ja keripinoria monta vuotta. En tunne inhimillisiä tunteita enää, kuten seksuaalisuutta, ihastusta, empatiaa, kiintymystä, aitoa iloa. Olen häkissä ja yksin, jos aika ei paranna. Menen erikoislääkärille puolen vuoden päästä toiselle puolelle Suomea, maksaa 330e. Ehkä tämä kuulostaa valitukselta, mutta olen jo puoliksi kuollut. Ehkä kuolen fyysisesti myös, koska ilman tunteita ei ole elämää. Olen hyvin nuori kaiken lisäksi, 21-vuotias. En saa koskaan rakastaa yhtään mitään tai ketään. En pysty siihen vaikka sitä niin kaipaankin.
Aika nuorille ne noita Ketejä määrää, sika yllättävää. Syön niitä itsekin, mulla tunteettomuus on toisaalta tavoitetila, olen vihdoinkin samanlainen kuin suurin osa suomalaisista, ainoa ero vaan on siinä, että ne on tunteettomia ilman Ketejä. Mutta toisaalta mitäs siitä, kunhan sulautuu massaan, keinonsa kullakin.