Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä koirarotu sopisi?
25.10.2022 |
Kaipaisin vähän apua ja ideoita koirarodun valintaan. Vaihtoehtoja on niin paljon, mutta mikään rotu ei ole tähän asti tuntunut 100% omalta. Aiempaa koirakokemusta löytyy yhdestä kääpiösnautserista, mutta toista käppänää en ainakaan toistaiseksi ole ajatellut ottavani. Mikähän rotu voisi sopia näihin olosuhteisiin ja kriteereihin?
Olosuhteet:
- kerrostalokaksio kaupungissa, parin vuoden sisään mahdollisuus rivitaloon tai omakotitaloon
- kesämökki maalla, jossa mahdollisuus rennompaan ulkoiluun
- omistajat etätyössä, koiralla pidempi yksinolo n. kerran viikossa työpäivän ajan
- perheessä ei muita lemmikkejä tai lapsia, kuitenkin tulevaisuudessa tilanne voi muuttua
- omistajat ei himoliikkujia, mutta kaipaavat koiran mukanaan tuomaa aktiivisuutta kuitenkin
Kriteerit:
- pieni tai keskikokoinen rotu
- suht perusterve rotu
- mieluummin turkkirotu kuin ihan lyhytkarvainen, kuitenkin mieluummin päivittäinen harjaus kuin säännöllinen trimmaus (vrt. käppänän nyppiminen 2-3kk välein)
- helppo tapaus kouluttaa, ottaa mukaan menoihin, motivoida, lenkittää
- osaa rauhoittua myös omiin oloihin
- ei liian haukkuherkkä, arka tai jännittävä
Kommentit (30)
Ja kuorsauksella tarkoitin sitä, että kun teen etätöitä, koira kuorsaa pöydän alla. Yksin ollessaan ei melua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakin on russeli, mutta nämä pitää jaksaa kouluttaa heti alussa. Täysin eri asia kuin söpöstelevät sylikoirat.
Kiitos russell-vinkistä! Ei se pitkä turkki ole ehdoton vaatimus, vaikka vähän pörröisemmistä koirista pidänkin. Myöskään ihan 100% -sylikoira ei ole erityisemmin toiveissa, vaan vähän saa olla luonnettakin. Sitä riitti ainakin napoleonsyndroomaisessa snautserissa :)
Borderterrieri. Pieni terhakka rotu, joka ei kuitenkaan ole niin itsepäinen kuin terrierit yleensä. Turkki pitää kyllä nyppiä säännöllisin välein, joten siitä ehkä miinusta.
Meidän tipsu täyttää kaikki nuo kriteerit, paitsi helppo koulutettava ei ole, mutta mahdollista sekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Amstaffi, pitbull tai dogo argentino.
No huono vitsi, anteeksi.
Villis eli villakoira. Koko toiveiden mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä noilla kriteereillä varmaan tuu mielee mitään muuta kuin joku lamppuharja
Vierailija kirjoitti:
Meidän tipsu täyttää kaikki nuo kriteerit, paitsi helppo koulutettava ei ole, mutta mahdollista sekin.
Ja tipsut on kyllä myös niin nättejä
T. Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Akita Inu. Jos on viilennykseen kesällä mahdollisuus.
Kerberos on oiva valinta kaikille kunnon koiraa haluaville. Vähän omapäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei terrieriä kerrostalokaksioon kaupunkiin! Ne ovat metsästyskoiria ja vaativat rodulle ominaista toimintaa.
Ota joku puhtaasti seurakoira, jolla on hyvä laumavaisto, eli osaa rauhoittua, kun teette töitä kotona eikä ole koko aikaa vaatimassa tekemistä.
Mulla on ollut sekä pieniä terriereitä, että seurakoiria (havaneseja ja kiinanharjakoiria) ja uskoisin että pitkäkarvainen (powder puff) kiinanharjakoira sopisi teille erittäin hyvin. Ottakaa vaikka kaksi noin puolentoista vuoden välein, se korostaa laumavaistoja ja sitoo teidät paremmin yhteen.
Havanese on varmaan myös hyvä rotu. Turkki on molemmilla roduilla työläs, mutta todella kaunis hoidettuna.
Havanalaisia on helpompi kouluttaa tyyliin tekemään temppuja, mutta harjakoirat puolestaan oppivat laumatoimintaa ja ovat hyvinkin tottelevaisia sillä tavalla. Mihinkään tokoon ym temppuiluun ne eivät kuitenkaan taivu.
Kumpikin rotu on minun kokemukseni mukaan paljon helpompi kuin terrierit.
Sopivasti räksyttävä rotu vaihtoehtoisesti sohvan alla viihtyvät villakoirat tyytyvät vähään.
Sellane pien bull terrieri just, ihania... Pitää myös naapurit lamppuharjoineen poissa.
Meillä oli suht samanlainen toivomuslista, mutta asunme omakotitalossa pellon reunassa ja on oma iso aidattu piha. Päädyimme rotuun, jonka piti olla meille kaikin puolin sopiva. Mutta koirat on ensisijaisesti yksilöitä, mikään eikä kukaan ei voi taata että saat mitä tilaat.
Me saatiin äärettömän haukkuherkkä ja rauhaton yksilö, lisäksi itsepäinen ja energinen. Se on nyt parivuotias. Koulutukseen on satsattu uskomattomat määrät aikaa ja myös rahaa kouluttajien ja kurssien muodossa ja edelleen koulutus tietenkin jatkuu.
Joten kuten pärjäillään koska haukkuminen ei häiritse naapureita ( jotka on puolen kilometrin päässä) ja rauhaton koira voi olla paljon pihalla ( missä on aiheuttanut valtavasti tuhoa). Omat hermot on jatkuvasti koitoksella mutta minkäs teet, ollaan hyväksytty tilanne.
Ap:lla halusin vaan sanoa ettei kannata liikaa luottaa siihen, että koira on tietynlainen. Se voi olla ihan erilainen kuin rotukuvauksen ideaali. Monethan sitten pistääkin koiran kiertoon kun se ei vastaakaan odotuksia. Kannattaa hankkia koira vaan jos on valmis ottamaan ylläreitä vastaan.
Alue: Aihe vapaa
Noita kaikkia kriteereitä ei taida täyttää yksikään koira. Mulla on ollut 50 vuoden aikana monta koiraa isoista pieniin lapsesta saakka. Varsinkin tuo terveyspuoli on mennyt monessa rodussa huonoon suuntaan.
Jos tingit turkkirodusta, niin lyhytkarvainen Jackrussell voisi olla sopiva. Ainakin meidän otus ei hauku ovikelloa, kuorsaa, on hyvin ihmisystävällinen, tykkää älypeleistä ja ahneena oppinut monta temppua. Mitään sairautta tällä ei ole, ja ikää on 12 vuotta, ainoa että on viime vuonna tullut kuuroksi. Lisäksi maalla hoitaa koko tontin myyräpolitiikan ja tehokkaasti. Tämä on hyvin utelias rotu, ja on aina siellä missä sinäkin, jopa vessassa mukana. Ja koska se on kainalokokoinen, niin ne mökkimatkatkin sujuu ilman häkkiä. Koiruus istuu takapenkillä turvavyössä. Lyhytkarvaisuudesta on se hyöty, että ei tarvitse nyppiä ja turkin puhtaanapito on helppoa. Talvella vaan pitää pitää villapaitaa ja toppatakkia.