Mikä koirarotu sopisi?
Kaipaisin vähän apua ja ideoita koirarodun valintaan. Vaihtoehtoja on niin paljon, mutta mikään rotu ei ole tähän asti tuntunut 100% omalta. Aiempaa koirakokemusta löytyy yhdestä kääpiösnautserista, mutta toista käppänää en ainakaan toistaiseksi ole ajatellut ottavani. Mikähän rotu voisi sopia näihin olosuhteisiin ja kriteereihin?
Olosuhteet:
- kerrostalokaksio kaupungissa, parin vuoden sisään mahdollisuus rivitaloon tai omakotitaloon
- kesämökki maalla, jossa mahdollisuus rennompaan ulkoiluun
- omistajat etätyössä, koiralla pidempi yksinolo n. kerran viikossa työpäivän ajan
- perheessä ei muita lemmikkejä tai lapsia, kuitenkin tulevaisuudessa tilanne voi muuttua
- omistajat ei himoliikkujia, mutta kaipaavat koiran mukanaan tuomaa aktiivisuutta kuitenkin
Kriteerit:
- pieni tai keskikokoinen rotu
- suht perusterve rotu
- mieluummin turkkirotu kuin ihan lyhytkarvainen, kuitenkin mieluummin päivittäinen harjaus kuin säännöllinen trimmaus (vrt. käppänän nyppiminen 2-3kk välein)
- helppo tapaus kouluttaa, ottaa mukaan menoihin, motivoida, lenkittää
- osaa rauhoittua myös omiin oloihin
- ei liian haukkuherkkä, arka tai jännittävä
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Kiinanharjakoira voisi olla ihan varteenotettava rotu, meillä on lähipiirissä parikin sellaista. Ainoa, joka ehkä rodussa mietityttää, on niiden liikunnan määrä. Ainakin nuo tuntemani eivät ihan liikoja siitä välitä, eli lenkkeily on ollut hoidossakin lähinnä 20 min korttelilenkkejä, vaikka meillä koirattomina olisi ollut intoa pidempäänkin. Onko tämä tyypillistä vai ovatkohan vain tottuneet tuohon lenkkimäärään?
Ei kai tuollainen keppijalka paljon kävele.
Ei kannata ottaa yhtään mitään koiraa noilla kriteereillä.
Ihan turhaa lörinää kilometri ja oleelliset
kysymykset loistavat poissaolollaan.
Koska olen avulias kerron niistä yhden.
Älkää missään tapauksessa ottako ajokoiraa, paimenkoiraa, rottakoiraa, eikä palveluskoiraa.
Jaksatte enintään perustottelevaisuuskoulutuksen. Työkoira tuottaa teille (ja ympäristöllenne) vain ongelmia.
Joudutte ihan itse tutkimaan mitä rotuja on saatavilla ja missä.
Kennelliitto ei vastaa kysymykseen "Mikä koira meille sopii?"
Teille sopii lelukoira tai apaattinen seurakoira.
Cockerspanielilta toi Apn lista kuulostaa. Ainakin sellaselta,millaisia ne 90-luvulla vielä oli. Rodun nykyisestä terveystilanteesta en tosin tiedä juuri mitään, silmäongelmia niillä jossain vaiheessa oli ja perinnöllistä arkuutta.
Vierailija kirjoitti:
Cockerspanielilta toi Apn lista kuulostaa. Ainakin sellaselta,millaisia ne 90-luvulla vielä oli. Rodun nykyisestä terveystilanteesta en tosin tiedä juuri mitään, silmäongelmia niillä jossain vaiheessa oli ja perinnöllistä arkuutta.
Jotkut niistä huutaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan turhaa lörinää kilometri ja oleelliset
kysymykset loistavat poissaolollaan.Koska olen avulias kerron niistä yhden.
Älkää missään tapauksessa ottako ajokoiraa, paimenkoiraa, rottakoiraa, eikä palveluskoiraa.Jaksatte enintään perustottelevaisuuskoulutuksen. Työkoira tuottaa teille (ja ympäristöllenne) vain ongelmia.
Joudutte ihan itse tutkimaan mitä rotuja on saatavilla ja missä.
Kennelliitto ei vastaa kysymykseen "Mikä koira meille sopii?"Teille sopii lelukoira tai apaattinen seurakoira.
Kylläpä siellä ollaan asiantuntijaa.
Oleellisia kysymyksiä (sukutaulut, perinnölliset sairaudet, rakenneviat) aletaan tutkia siinä kohtaa kun saadaan kartoitettua mahdolliset vaihtoehdot. Itselläni on aiemmin ollut rottakoira, jonka kanssa harrastettiin monenmoista. Kahden lapsettoman aikuisen taloudessa on aikaa (ja varallisuutta) harrastaa koiran kanssa vaikka kuviokelluntaa, jos se on lajille tyypillistä. Apaattista sohvatyynyä emme hae, mutta tiedostamme kyllä, että oma kiinnostus ei riitä 3 tunnin aktiiviseen lenkkeilyyn päivittäin, minkä moni melko pienikin rotu vähintään vaatisi. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö koiraa aktivoitaisi muulla tapaa päivittäin yhdistettynä esim yhteen päivittäiseen 5 km lenkkiin. Ainakin useamman eri rodun kasvattajat ovat kommentoineet meidän olevan sopivia heidän pentujensa omistajiksi, mitä tässä parin vuoden ajan olemme heitä kontaktoineet ja tutustuneet.
Meillä on kääpiövillakoira. Pitää harjata mielellään päivittäin ja trimmatakin säännöllisesti, mutta sen voi opetella tekemään itse. Meidän villis ei hauku käytännössä ollenkaan. Tykkää meistä perheenjäsenistä, mutta muut ei kiinnosta edes sen vertaa, että tulisi ovelle tervehtimään jonkun tullessa. On kyllä ollut vähän arka, mutta ollaan sosiaalistettu ahkerasti ja annettu myös koiran tottua omassa tahdissaan, niin arkuus ei haittaa. On ollut ihan älyttömän helppo kouluttaa. Ja muutenkin ihana pallero.
Kiinanharjakoira voisi olla ihan varteenotettava rotu, meillä on lähipiirissä parikin sellaista. Ainoa, joka ehkä rodussa mietityttää, on niiden liikunnan määrä. Ainakin nuo tuntemani eivät ihan liikoja siitä välitä, eli lenkkeily on ollut hoidossakin lähinnä 20 min korttelilenkkejä, vaikka meillä koirattomina olisi ollut intoa pidempäänkin. Onko tämä tyypillistä vai ovatkohan vain tottuneet tuohon lenkkimäärään?