Mun poika ei ole vastannut mulle kolmeen päivään puhelimeen
Pelottaa että pojan elämä on lähdössä taas alamäkeen. Viimeksi kaikki alkoi samalla tavalla. Alkuun jäi yhteydenpito ja sen jälkeen pian kaikki muukin.
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kaukana poika asuu? Kerroit että viimeksikin alkoi tällä tavalla. Menikö silloin huonoon kuntoon, kun nyt olet niin huolissaan? Joskus masentuneena menee ruokahalu, eikä itsestä huolehtiminen oikein onnistu. Hyvä, että vastasi sinun viestiin kuitenkin.
Noin 450 kilometrin päässä. Meni todella huonoon kuntoon ja vieläpä niin etten alkuun edes ymmärtänyt miten huonosti hän voi. En saanut häntä moneen päivään silloin kiinni vaikka soitin ja laitoin viestiä. Pojan isä lähti katsomaan ja arvasin kun hän soitti mulle, että asiat oli oikeasti pielessä. Pelottaa että meillä on taas sama hel vetti edessä. Ap
Kannattaisko siellä nyt oikeasti käydä? Ota vaikka palkatonta töistä jos olet töissä. Lapsi on aina tärkein, eikö vain?
Ei sillä mikään ole. Esittää vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos poika on täysi-ikäinen niin hänellä on täysi oikeus olla rauhassa. Usein ylihuolehtivat ja läheisriippuvaiset vanhemmat vain ahdistavat aikuista lasta. ÄLÄ ROIKU!
Haluatko syytteen heitteillejätöstä? Älyä jo, että kyseessä on masentunut nuori ja mahdollista itsetuhoisuutta juuri selvitellään. Läheisriippuvuus on ihan eri asia kuin tämä.
Eikö poika ole jo 22-vuotias aikuinen?
Kannattaa käydä. Voi kaduttaa muuten. Ei ne sairaalasta ilmoita aikuisistakaan heti, kun täällä näin sanottiin.
Sama neuvo kuin muilla: mene itse käymään tai lähetä pojan isä käymään. Et kuitenkaan saa rauhaa vaan vatvot, murehdit ja itket. Se ei auta yhtään ketään, ei sinua eikä poikaa. Kun kerran tiedät että masennus taas luultavasti iskenyt niin turhaa enää istua ja pähkiä, autoon vaan ja heti sinne.
Oletan että poika ei itse hae apua kun masennus iskee vaan te vanhemmat olette sen avun järjestäneet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kaukana poika asuu? Kerroit että viimeksikin alkoi tällä tavalla. Menikö silloin huonoon kuntoon, kun nyt olet niin huolissaan? Joskus masentuneena menee ruokahalu, eikä itsestä huolehtiminen oikein onnistu. Hyvä, että vastasi sinun viestiin kuitenkin.
Noin 450 kilometrin päässä. Meni todella huonoon kuntoon ja vieläpä niin etten alkuun edes ymmärtänyt miten huonosti hän voi. En saanut häntä moneen päivään silloin kiinni vaikka soitin ja laitoin viestiä. Pojan isä lähti katsomaan ja arvasin kun hän soitti mulle, että asiat oli oikeasti pielessä. Pelottaa että meillä on taas sama hel vetti edessä. Ap
Kannattaisko siellä nyt oikeasti käydä? Ota vaikka palkatonta töistä jos olet töissä. Lapsi on aina tärkein, eikö vain?
Kannattaa ja olen menossakin. En mä voi vain odottaa. Mun on pakko nähdä poika itse. Ihan järkyttävä huoli hänestä. Ap
Vierailija kirjoitti:
22-vuotias on nuori aikuinen.
Niin?
Vierailija kirjoitti:
Jos poika on täysi-ikäinen niin hänellä on täysi oikeus olla rauhassa. Usein ylihuolehtivat ja läheisriippuvaiset vanhemmat vain ahdistavat aikuista lasta. ÄLÄ ROIKU!
Riippuu paljon siitä, miten läheinen suhde on ollut ennen. Jos poika on tykännyt pitää äitiinsä yhteyttä ihan oma-alotteisesti, toki äiti huolestuu kun ei yhtäkkiä enää mitään kuulu. Älä siis itse huutele ja tuomitse.
Näitä kommentteja kun lukee, ei ihmetytä suomalaisten itsemurhaluvut. Kauhean kylmää sakkia.
Tuolla taustalla se poikakin ymmärtää kyllä, miksi äiti on huolissaan. Se saattaa myös olla se viimeinen oljenkorsi pojalle, kun tietää että äiti välittää. Nuoret miehet voi esittää, että vanhempien huolehtiminen ärsyttää (ja voi välillä ärsyttääkin), mutta oikeasti ovat hyvillään siitä, ainakin silloin kun asiat ei ole niin hyvin. Nyt jos äitikin "jättää rauhaan", voi tulla tunne, ettei maailmassa ole ketään, joka välittää, ei edes oma äiti.
Pitäkää huolta läheisistänne, ei sitä kukaan muukaan tee! Perhe on perhe aikuisenakin. Eri asia, jos on jo oma perhe tai ei asu yksin. Silloin ei ole välttämätöntä ihan koko ajan olla yhteydessä, mutta yksinäisiin kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Näitä kommentteja kun lukee, ei ihmetytä suomalaisten itsemurhaluvut. Kauhean kylmää sakkia.
Tuolla taustalla se poikakin ymmärtää kyllä, miksi äiti on huolissaan. Se saattaa myös olla se viimeinen oljenkorsi pojalle, kun tietää että äiti välittää. Nuoret miehet voi esittää, että vanhempien huolehtiminen ärsyttää (ja voi välillä ärsyttääkin), mutta oikeasti ovat hyvillään siitä, ainakin silloin kun asiat ei ole niin hyvin. Nyt jos äitikin "jättää rauhaan", voi tulla tunne, ettei maailmassa ole ketään, joka välittää, ei edes oma äiti.
Pitäkää huolta läheisistänne, ei sitä kukaan muukaan tee! Perhe on perhe aikuisenakin. Eri asia, jos on jo oma perhe tai ei asu yksin. Silloin ei ole välttämätöntä ihan koko ajan olla yhteydessä, mutta yksinäisiin kyllä.
Juuri näin. Äiti on aina äiti vaikka lapsi on jo aikuinen. Takaraivossa on huolehtiminen vauva-iästä alkaen.
Haluatko syytteen heitteillejätöstä? Älyä jo, että kyseessä on masentunut nuori ja mahdollista itsetuhoisuutta juuri selvitellään. Läheisriippuvuus on ihan eri asia kuin tämä.