Tuttu aikoo muuttaa lähelle aikuisia lapsiaan

Vierailija kirjoitti:

Kasvoin itsenäiseksi vanhemmistani vasta sitten, kun ostin asunnon heidän läheltään samalta tieltä. Asunto oli niin kiva, että päätin kokeilla naapuruutta viiden min kävelymatkan päästä. 

Opin aikuisena katsomaan vanhempiani ihan eri silmin kuin "paetessani" itsenäiseen(?) elämääni 17 vuotiaana ja asuessani pitkin maailmaa milloin missäkin.  Lallatin sitä samaa laulua kuin muutkin , miten vanhemmista on vaivaa liian lähellä. Ei ollut. He eivät ikinä tulleet kutsumatta käymään ja silloinkin syyn piti olla hyvä. Vanhemmilleni oma rauha oli yhtä tärkeää ja hekin toivoivat, etten ramppaa heillä miten huvittaa. Asiat sovittiin ja niinpä minustakin kasvoi aikuinen vanhempiani kohtaan.

Sanonkin usein ihmisille, että jos tahdot itsenäistyä vanhemmistasi asu lähellä ja köy läpi en ongelmat. joita omassa päässäsi pyörii. Jos vanhemmista koituu vaivaa on myös itsessäänkin jotakin muuttumatta lapsuuden ajoista.

Muutin ensin 3 km:n päähän, sitten 20 km:n jne. Välillä käytiin kauempana ja tultiin takaisin samaan maakuntaan. Nyt olen täällä mihin palattiin, mutta isä on sukuhaudassa ja äiti kauempana.