Lue keskustelun säännöt.
Mitä koirarotua suosittelette
Noin viisikymppisellä 15-vuotiaan lapsen vanhemmalle. Asuntona kolmio kaupungissa. Koiria ollut lapsuudesta asti, omina terreristä rescue-koiran kautta saksanpaimenkoiraan. Kaikki kanssa meni hyvin koko näiden eliniän ajan.
Harkinnassa oli aiemmin bullterrieri, mutta olen luopunut ajatuksesta näiden kaikkien koirahyöykkäysten vuoksi. En halua koiraa, jolla voi napsahtaa, ja tämä tappaa toisen koiran. Koira saa olla suhtaktiivinen, tykkään tehdä pidempiäkin lenkkejä metsässä. Koulutettavuuden ei tarvi olla helpoin mahdollinen, mutta ei turhan haastavakaan. Koko mielellään keskikokoinen, ehkä 15-35kg painoltaan. Turkin hoidettavuudella ei niin väliä. Mieluiten vähähaukkuinen kerrostalossa asumisen vuoksi. Vahtivietillä ei niin väliä. Metsästysviettiä ei saisi olla.
Tiedän, ettei näin koiraa valita, mutta ajattelin jos tätä kautta tulisi uusia ideoita. Edellisen koiran poismenoata on nyt kaksi vuotta, koen että nyt olisi aika uudelle koiralle. Olen vastuuntuntoinen koiranomistaja, ja panostan koiran tapakoulutukseen.
Kommentit (1103)
Vierailija kirjoitti:
Jos annettu ruoka ei maistu, niin on annettu niskalaukaus ja perinteisesti on ruho lihoiksi laitettu.
Siis muille koirille ruuaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Amstaffi olisi sellainen hellyttävä perhekoira.
Amstaffi ja Pitbull on surkeimmat rodut, mitä voi hankkia
Sileäkarvainen collie.
Sopivan kokoinen, hyvä harrastuskoira, omalla ei ainakaan riistaviettiä, pysyy laumansa lähellä eli helppo pitää vapaana. Hyvin koulutettavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu rodusta, 30kg koira voi olla vahva tai ei niim vahva
Tuossa 20-40 kilon kokoluokassa on suurimmat erot rotujen voimassa.
Löytyy siroja, ei kovin vahvoja noutajia ja toisaalta hyvin vahvoja bull rotuja.
Meillä Kultsu eli 12- vuotiaaksi. Kiltti, ihmisrakas koira. Pentuna täystuho 😃, vanhemmiten rauhoittui. Labbis kans hyvä perheessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu rodusta, 30kg koira voi olla vahva tai ei niim vahva
Tuossa 20-40 kilon kokoluokassa on suurimmat erot rotujen voimassa.
Löytyy siroja, ei kovin vahvoja noutajia ja toisaalta hyvin vahvoja bull rotuja.
Bullmastiffi on ainoa bulli, joita pitäisi enää olla. Englanninbuldoggi on kanssa sairas rotu. Okej, bullterrierit on vielä ok
Vierailija kirjoitti:
Kiharakarvainen noutaja aivan loistava rotu,käy koulutukseen on seurallinen ja voi metsästää, jos haluaa.
Shcapendoe hyvä seurakoira.
Tiibetin terrieri aivan mahtava rotu,joskus jopa hermoille käyvän seurallinen,silloin kun alkaa esittää omaa showtaan.
Komppaan osittain tuota tiibetinterrieriä. Turkki on e r i t t ä i n vaativa hoidettava. Koira muuten ei. Kiva, ystävällinen, hiukan höpsö, ei aggressiivinen ikinä. Vähän sellainen ikuinen lapsi, mamman mussukka. Mutta luonnossa ja varsinkin metsässä menee kuin viitapiru, sillä on sellainen ruumiinrakenne, että selviää hyvin hankalassakin maastossa. Se on paimenkoira alkuaan, terrieri-sana on virheellinen kun se ei kuulu terriereihin.
Meillä oli pakko viimein mennä siihen, että ajeltiin se turkki ihan lyhyeksi muutaman kerran vuodessa ja pitkin vuotta sitten aina tarvittaessa ajettiin pahimmat takut pois. Muuten ei olisi sen kanssa selvitty, se ei ollut sellainen, kuten kasvattaja sanoi, että kunhan sen joka päivä hyvin harjaa ja kampaa, niin pysyy kunnossa. Ei pysynyt. Se oli koko ajan takussa ja pitkiä takkulepeitä muodostui ihan kaiken aikaa. Ehkä meille osui tavallista hankalampi tapaus. Ei olisi saanut suutaankaan auki kunnolla, kun suupielen karvat oli jo muutaman tunnin päästä ihan takussa ja kireällä ja samoin kainaloista ja taipeista. Tehtiin kaikki mitä neuvottiin, mutta lopulta päädyttiin tuohon turkin ajeluun.
Mutta muuten muistan rakasta lemmikkiäni lämmöllä. Se on ollut kaikista koiristamme se eniten läheisyyttä, hellyyttä ja vieressä olemista kaipaava. Ja sitä samaa hellyyttä se antoi myös meille. Ei ollut mikään räksyttäjä, haukahteli sen mitä koiran kuuluukin. Pentuna se oli niin nätti, että sitä olisi luullut leluksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AatunKrokotiili kirjoitti:
Miksi ottaa rotukoiraa kun rajan takana tuhannet koirat odottavat omaa kotia? Itsellä ollut rescuekoira viisi vuotta enkä päivääkään vaihtaisi pois. Suurin osa on monirotuisia ja todella ystävällisiä ja älykkäitä. Rotukoirat lisäävät pentutehtailua mutta monirotuiset ei.
Kaveri otti rescuekoiran Venäjältä. Kiva koira, mutta eli vain kaksi viikkoa tänne tulon jälkeen. Ei ollut eläinlääkärin tarkastama, vaikka niin väitettiin. Sillä oli vaikea sisäelinongelma, minkä kyllä oikea eläinlääkäri olisi heti huomannut.
Eli kaikkeen pitää varautua.
Vierailija kirjoitti:
AatunKrokotiili kirjoitti:
Miksi ottaa rotukoiraa kun rajan takana tuhannet koirat odottavat omaa kotia? Itsellä ollut rescuekoira viisi vuotta enkä päivääkään vaihtaisi pois. Suurin osa on monirotuisia ja todella ystävällisiä ja älykkäitä. Rotukoirat lisäävät pentutehtailua mutta monirotuiset ei.
Kaveri otti rescuekoiran Venäjältä. Kiva koira, mutta eli vain kaksi viikkoa tänne tulon jälkeen. Ei ollut eläinlääkärin tarkastama, vaikka niin väitettiin. Sillä oli vaikea sisäelinongelma, minkä kyllä oikea eläinlääkäri olisi heti huomannut.
Eli kaikkeen pitää varautua.
Tämä. Mieluiten rescue suomesta, suomalaisen eläinlääkärin tarkastama yksilö. Meillä valehdeltiin aikaan espanjasta tuodun koiran kohdalla 2004 paikkeill. Onneksi saatiin kuntoon, ja oli terve loppuelämänsä. Silloin sieltä koiria tuonit yhdistys pesi kätensä asiasta, meillä meni rahaa aika paljonkin hoitoihin, onneksi koira sitten eli vastoin kaikkia odotuksia pitkän ja terveen elämän(16 vuotta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Staffi ehdottomasti. Meillä on ja ei sen säyseämpää ja ihmisystävällisempää koiraa ole. Tämä koira on 5-vuotias. Ei hauku, sopii kerrostaloon.
Kasvatuksesta ja kohtelusta se on kiinni minkälainen koirastasi tulee.
Pikkulasten kanssa en suosittele mutta teillä aikuisia ja teini niin sopii erinomaisesti.
Pentuna sosiaalistettava olemaan toisten koirien kanssa.
Onko staffeilla yleenä paljon koira-aggressiota? Ovat suloisia koiria kyllä.
Ei ainakaan tällä staffilla ole agressioita. Joskus nuuskitaan tuntemattomien kanssa. Jalostuslinja määrittää luonnetta, tämän emä on lempeä. Ei ole mitään pahaa tilannetta tullut, nuorena koirana kävi koirapuistoissa mutta ajateltiin ettei enää aikuisena ettei vain sattuisi mitään kun koirat juoksee siellä vapaana. Valtava puruvoima staffilla on mutta se ei ole tullut esiin. Tämä koira on pehmeä luonteinen. Kaikki hoitotoimenpiteet voidaan tehdä itse kynsienleikkuut ja hampaiden välistä tikkujen kaivelut jos lenkillä löytää jonkun kepin ja sitä pureskelee. Kuonokoppaa ei tarvita missään hoitotilanteessa. Eläinlääkärikäynnitkin sujuu helposti, antaa tutkia itsensä. Meitä on onnistanut.
Koirasta kuin koirasta saa vihaisen ja hyökkäävän niin halutessaan - kohtelusta ja koulutuksesta riippuu millainen koira on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Staffi ehdottomasti. Meillä on ja ei sen säyseämpää ja ihmisystävällisempää koiraa ole. Tämä koira on 5-vuotias. Ei hauku, sopii kerrostaloon.
Kasvatuksesta ja kohtelusta se on kiinni minkälainen koirastasi tulee.
Pikkulasten kanssa en suosittele mutta teillä aikuisia ja teini niin sopii erinomaisesti.
Pentuna sosiaalistettava olemaan toisten koirien kanssa.
Onko staffeilla yleenä paljon koira-aggressiota? Ovat suloisia koiria kyllä.
On. Ja hengityvaikeuksia. Se "hymy" mistä ne omistajat aina puhuu johtuu siitä että ne ei saa happea. Lisäksi tutkittu pakko-oireista käyttäytymistä joka on liitetty samalla paukku-arkuuteen. En ottaisi.
Staffilla on kunnon kuono, ei ole lättänokka. Ei ole hengitysvaikeuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sopivin koirarotu riippuu siitä mitä haet/harrastat. Haluatko sohvaperunan vai aktiivisen harrastekoiran?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä lukeeko aloittaja näitä enää mutta laitan kuitenkin. Australia paimenkoira, lapinporokoira?
Onko nyt tullut joku elokuva missä on shiba päätähtenä ja sitä myöten rotu saanut julkisuutta, vai miksi kaikki ehdottaa just sitä?
Aussit on kovia haukkumaan, ainakin kaikki ketkä itse tunnen. Porokoira on todellakin liikuntaa vaativa rotu, tehty paimentamaan poroja, toki moni sekoittaa porokoiran ja lapinkoira, vaikka ovat kaksi eri koirarotuja, mutta kaupunkiin ei porokoira sovi jos et ole valmis sitä "poron kusemaa" kulkemaan joka päivä, lapinkoira taas on äänessä koko ajan.
Lapinkoiran ja porokoiran ero on pienimmillään yksi turkin pituuteen vaikuttava geeni. Dominantti muoto tekee lyhytkarvaisen koiran, siis porokoiran, ja resessiivinen pitkäkarvaisen eli lapinkoiran. Rotuun otetuilla on voinut mennä samasta pentueestakin osa lapinkoiriksi ja osa porokoiriksi.
Mutta lapinkoirissa on olemassa nykyään myös ylijalostettua puuhkalinjaa, jolla ei ole paljoa tekemistä alkuperäisen lapinkoiran kanssa. Ne ovat kovia räkyttämäänkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Staffi ehdottomasti. Meillä on ja ei sen säyseämpää ja ihmisystävällisempää koiraa ole. Tämä koira on 5-vuotias. Ei hauku, sopii kerrostaloon.
Kasvatuksesta ja kohtelusta se on kiinni minkälainen koirastasi tulee.
Pikkulasten kanssa en suosittele mutta teillä aikuisia ja teini niin sopii erinomaisesti.
Pentuna sosiaalistettava olemaan toisten koirien kanssa.
Onko staffeilla yleenä paljon koira-aggressiota? Ovat suloisia koiria kyllä.
On. Ja hengityvaikeuksia. Se "hymy" mistä ne omistajat aina puhuu johtuu siitä että ne ei saa happea. Lisäksi tutkittu pakko-oireista käyttäytymistä joka on liitetty samalla paukku-arkuuteen. En ottaisi.
Staffilla on kunnon kuono, ei ole lättänokka. Ei ole hengitysvaikeuksia.
Staffit ei olekaan yhtä koira-aggressiivisia kuin isoserkkunsa amstaffit. Bullterrierit on taas yleensä paljon parempia koiria kuin pitbullit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kooikerhondje, ihana rotu! Ei paljon hauku, jaksaa lenkkeillä ja helppohoitoinen turkki. Tai sitten, jos jaksaa hoitaa turkkia, niin villakoira. Tässä tapauksessa ehkä iso villakoira. Älykäs, kaunis, oppii helposti uusia juttuja.
Ei isoa villakoiraurostaå. Ärhäkkä eläin. Minkälainen on 15 vuotias, jos pieni tyttö, ei isoa koiraa. 30 kg koiran antaisin 60 kg+ painavalle kuljetettavaksi. Pitää olla massaa kuljettajalla.
Tuo pitää kyllä melko hyvin paikkansa.
Koiran taluttajan tulisi olla naisen tapauksessa 1.6 X koiransa painoinen ja miehen tapauksessa 1.3 X koiransa painoinen, nämä toki vain voimiltaan keskivertoja sukupuolensa edustajia ajatellen. Jos näistä arvoista kovasti poiketaan, täytyy omistajalta löytyä kompensaatioksi joko ilmiömäinen koiran luku- ja ennakointi taito tai kokoistaan enemmän voimaa.
Siis karkeasti laskien 60 kiloiselle naiselle maksimissaan 35-40 kiloinen koira ja 90 kiloiselle miehelle maksimissaan 70 kiloinen koira.
Myös koirien voimissa voi olla huimia eroja, vaikka massaa olisikin saman verran. On aivan eri asia, onko kyseessä 40 kiloinen, huonokuntoinen ja ylipainoinen Lapinkoira vai vastaavan painoinen huippukuntoinen ja lihaksikas American Bulldogg. Jälkimmäisellä on luultavasti vetovoimaa vähintäänkin kaksin-tai kolminkertasesti.
Itsellä painoa 75 kg, koira 32 kg. Sanon että ei meinaa riittää paino pitämään koiraa, kun se lähtee 4 jalalla vetämään. Ei isoa koiraa lapsiperheeseen.
Itse olen 185cm/87kg. Pystyn pitämään hyvin 50kg koiraa, mutta en usko että paljon mua pienempi pystyy. 15v voi olla mun kokoinen poika, tai sit vaikka 41kg tyttö. Lasten ei pidä antaa taluttaa kuin ihan pieniä koiria; niitäkin vaan kodin vieressä. Pientä lasta ja koiraa ei jätetä koskaan kaksin.
Itse olen 60 kg nainen ja mulla 50 kg koira. Ja vielä nuori. Ennakointi ja koira käskyn alla tarvittaessa. Ei ole ollut suurempia ongelmia. Nuo jätit ei yleensä vedä yhtä paljon kun pienempi 30 kg.
Jämäkät kengät tosi tärkeä.
Jos annettu ruoka ei maistu, niin on annettu niskalaukaus ja perinteisesti on ruho lihoiksi laitettu.