Ruotsia äidinkielenään puhuvien poikien elinajanodote oli yli kaksi vuotta pidempi kuin äidinkielenään suomea puhuvien poikien

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkoruotsin tuoma vitutus vie yhden vuoden suomenkielisten miesten eliniästä ja ruotsinkielisten opiskelijakiintöiden ja muiden etuuksien tuomat paremmat palkat lisäävät yhden vuoden ruotsinkielisille.

Joku saattaa väitää että yhteisöllisyys ja terveemmät elintavat vaikuttavat myös, mutta ne ovat marginaalisia tekijöitä yllä mainittuihin nähden.

Mutta, onhan ruotsinkielisilläkin pakkosuomi. Vielä turhempi kieli kansainvälisissä ympyröissä kuin ruotsi.

Se pitää tietysti poistaa myös, jos siis ruotsinkielisten asema muuten säilytetään. Kaikki voittavat.

Ei unohdeta, että ahvenanmaalaisilla miehillä on myös 6-12 kk ylimääräistä elämää, jonka saa viettää miten tahtoo.

Ruotsinkielisiin kouluihin ja yliopistoihin pääsee helpommin opiskelemaan. Eikös näillä ole kiintiöitäkin?

Katkeruus lyhentää elämää.

Siksikö meillä on pakkoruotsi kouluissa, siis terveyssyistä?

Tästä tutkimuksesta raivoavat öyhöttäjät kertovat itsessään, miksi elävät lyhyemmän katkeran elämän.

Öhisijät ovat kateellisia positiiviselle ihmisille.

Olen suomenruotsalainen. Nuoruudessani kyllä kokeilimme kaikki alkoholia, mutta paheksuttiin sitä, jos joku kännissä teki tyhmiä juttuja. Kaverista myös huolehdittiin, ja kaikki tunsi kaikki. Vanhemmilla oli kaikkien puhelinnumerot, ja kaikista pidettiin huolta esim annettiin kyyti kotiin jos oli tarve.

Tulen isosta suvusta sekä äitini, että isäni puolelta. Tunnen yhden alkoholistin suvussani. Suurimmalla osalla on työ ja perhe ja eletään aika tylsää arkea.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisiin kouluihin ja yliopistoihin pääsee helpommin opiskelemaan. Eikös näillä ole kiintiöitäkin?

Ruotsinkileiset koulut on pieniä. Niihin pääsee, jos pärjää sisäänpääsykokeissa jotka on ruotsiksi. Mihin tarvittaisiin joku kiintiö?

Itse kun olin ruotsinkieleisessä Amk:ssa, siellä opiskeli kaksi suomenkielistä opiskelijaa. He oli pärjännyt sisäänpääsykokeissa. Olen itse tehnyt yamk suomeksi, ja ihan suomeksi. Ei siellä koulussa varmaan edes tiedetty sisäänpääsykokeissa, että minun äidinkieli on ruotsi.

Huvittavaa että kouluun pääsystä riehuvat täällä tyypit, joilla ei käytöksensä perusteella ole ollut mitään motivaatiota edes peruskoulun oppimäärän sisäistämiseen.

Kadehtijat, ottakaa elämä omiin käsiinne, älkääkä yrittäkö tartuttaa katkeruuttanne muihinkin. Mallia voi ottaa suomenruotsalaisiata ja yleisellä tasolla naisista.

Ruotsinkielisillä on jo koko Suomen historian ajan ollut parempi asema. He pääsevät matalemmilla pisterajoilla ruotsinkielisiin yliopistoihin, ruotsinkielinen terveydenhuolto ei ole niin ylikuormittunut kuin suomenkielinen ja omissa piireissään oleminen tukee yhteisöllisyyttä. Työpaikat löytyvät myös usein omalta kotipaikkakunnalta, joten lähipiirin tuki on aina lähellä.

Katkeruus lyhentää elämää.

Suomenruotsalaisilla ja länsisuomalaisilla ylipäätäänkin on edelleen vähemmän sydän- ja verisuonitauteja kuin itä-, keski- ja pohjoissuomalaisilla. Ero on kaventunut viime vuosikymmeninä mutta on yhä olemassa. Geeneillä lienee osuutta asiassa.

Se ryhmä joka elää ruotsinkielisistä pidempään, on duunarimiehet. Muilla erot ei oo mainittavia. Ja kyllä tuon eron suomenkielistenja ruotsinkielisiin duunarimiesten välillä huomaa käytännössä.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa lukea kirja Kulttuuri pidentää ikää, koska siinä asiaa valaistaan. Sosiaaliset suhteet vaikuttaa terveyteen ja sitä kautta voivat pidentää ikää. Suomenruotsalaisethan on ainakin mielikuvissa paljon sosiaalisempia kuin normaalit suomalaiset.

Så en finlandssvensk är inte en normal finländare? Vem är du att slå fast en sådan indelning?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkoruotsin tuoma vitutus vie yhden vuoden suomenkielisten miesten eliniästä ja ruotsinkielisten opiskelijakiintöiden ja muiden etuuksien tuomat paremmat palkat lisäävät yhden vuoden ruotsinkielisille.

Joku saattaa väitää että yhteisöllisyys ja terveemmät elintavat vaikuttavat myös, mutta ne ovat marginaalisia tekijöitä yllä mainittuihin nähden.

Mutta, onhan ruotsinkielisilläkin pakkosuomi. Vielä turhempi kieli kansainvälisissä ympyröissä kuin ruotsi.

Svenskspråkiga inte bara har pakkosuomi, utan en minst 8-dubbel mängd av det i jämförelse med finskspråkigas obligatoriska svenska. Därför kan t.ex. jag bättre finska än snittskribenten här.

Finska är i Finland det första främmande språket för en svenskspråkig och det fortsätter enda till högskolans sista examen, vare sig man blir och jobbar i Finland eller hittar på något vettigare att göra. Pakkosuomi går inte att välja bort och till skillnad från skolsvenskan, har ingen svenskspråkig någonsin fått välja skolans obligatoriska språk, vilket alla finskspråkiga skolor fick göra. De korrekta termerna på finska är kouluruotsi och pakkosuomi.

Persujen kannatus on heikko ruotsinkielisissä miehissä, eivät kaipaa katkeruutta ja uhriutumista.

Tämä.

On muuten maantieteellinen ero Itä- ja Pohjois-Suomen vrs Etelä- ja Länsi-Suomen välillä elinajanodotteissa myös suomenkielisillä!

Lännessä ja etelässä myös suomenkieliset elää terveempinä kuin vaikka Itä-Suomessa. Ruotsinkielisiä ei juuri itäsuomalaisia ole.

Suomalaisessa kulttuurissa aika monilla elämä ei ole niin perhekeskeistä. Voidaan pitää normaalina että ei nähdä perhettä kuukausiin tai että ei haluta pitää yhteyttä sukulaisiin.

Ruotsinkielisillä taitaa olla yhteisöllisempää keskimäärin.