Miksi yhteinen koti pitäisi aina omistaa myös yhdessä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ilo seurata miten omaisuuden arvo kasvaa. Siksi.

No, miltä näyttää se teidän omaisuuden arvon kasvu kun korttitalot ovat sortumassa?🤣

Hyvältä koska omaisuutemme (kaikki kiinteistöt) sijaitsevat Helsingissä hyvillä alueilla.

Entäs teillä?

Suloista. Kukahan ne teidänkin kiinteistöt, joskus ostaa? Perillisten ongelma?

Minä asun miehen omistamassa talossa, ja meillä on linja, että maksan ainoastaan osani juoksevista kuluista (sähkö, vesi, jätemaksu jne), mutta en osallistu hänen lainakuluihinsa enkä mihinkään sellaiseen ylläpitoon, jolla asunnon myyntiarvoa nostetaan (remontit, piha). Minusta tämä on täysin reilu peli molemmille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ilo seurata miten omaisuuden arvo kasvaa. Siksi.

No, miltä näyttää se teidän omaisuuden arvon kasvu kun korttitalot ovat sortumassa?🤣

Hyvältä koska omaisuutemme (kaikki kiinteistöt) sijaitsevat Helsingissä hyvillä alueilla.

Entäs teillä?

Suloista. Kukahan ne teidänkin kiinteistöt, joskus ostaa? Perillisten ongelma?

No osa on vuokralla tälläkin hetkellä että ei toivottavasti kukaan. Yhdessä asumme ja rantatontit voivat lapset jakaa keskenään tai sitten myydä, jos haluavat. Olemme nelikymppisiä, joten vielä emme ole rahan tarpeessa.

Sopimuskysymyshän se on toki, oon asunu joskus nuorena rivitalokolmiossa,  jonka silloisen mieheni vanhemmat pojalleen ostivat. Maksoin vastikkeesta puolet ja ruuat ja muut myös. Siinä vaiheessa kun ero tuli, oli helppo lähteä, kun ei ollut omistamisen taakkaa. Hän ei koskaan käyttänyt kodin omistamista aseena riidoissa eikä muutoinkaan tuonut omistussuhteita esille, ei ollut sellainen ihminen ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On siinä se henkinen pointtikin... toinen ei voi uhkailla ulosheittämisellä tai määräillä muuten kaapin paikkaa.

Jos joku on virallisesti asunnossa kirjoilla sieltä ei voi häätää kuin käräjäoikeus.

Ei ehkä mene noin, koska periaatteessa kuka tahansa saa siirtää kirjansa sinun kämppääsi ilman seuraamuksia. Espanjassa voit vallata talon, Suomessa et.

Vierailija kirjoitti:

Minä asun miehen omistamassa talossa, ja meillä on linja, että maksan ainoastaan osani juoksevista kuluista (sähkö, vesi, jätemaksu jne), mutta en osallistu hänen lainakuluihinsa enkä mihinkään sellaiseen ylläpitoon, jolla asunnon myyntiarvoa nostetaan (remontit, piha). Minusta tämä on täysin reilu peli molemmille.

Noin se varmaan meneekin ongelmitta

Riippuu täysin tilanteesta, mutta useimmiten on helpointa, jos molemmat asunnossa asuvat omistavat myös asunnon yhdessä. Näin se usein menee, jos asunto ostetaan yhdessä sinne muutettaessa, mutta jos toinen omistaa asunnon jo valmiiksi ja toinen muuttaa siihen, on tilanne tietysti toinen.

Jos itse omistaisin asuntomme yksin, olisi minun vaikea pyytää puolisolta juurikaan enempää kuin puolia juoksevista kuluista. Toisaalta, jos tilanne olisi toisinpäin maksaisin varmaan jonkunlaista vuokraa, jos puoliso siihen suostuisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ilo seurata miten omaisuuden arvo kasvaa. Siksi.

No, miltä näyttää se teidän omaisuuden arvon kasvu kun korttitalot ovat sortumassa?🤣

Hyvältä koska omaisuutemme (kaikki kiinteistöt) sijaitsevat Helsingissä hyvillä alueilla.

Entäs teillä?

Suloista. Kukahan ne teidänkin kiinteistöt, joskus ostaa? Perillisten ongelma?

No osa on vuokralla tälläkin hetkellä että ei toivottavasti kukaan. Yhdessä asumme ja rantatontit voivat lapset jakaa keskenään tai sitten myydä, jos haluavat. Olemme nelikymppisiä, joten vielä emme ole rahan tarpeessa.

Suloista.

En ole moiseen rajoittuneeseen ajatusmaailmaan törmännyt.

Asun miehen omistamassa asunnossa, meidän kodissa. Olen töissä rakennusalalla ja ainakin näissä meidän kohteissa on varmaan enemmän ollut perheitä/pariskuntia jotka ovat muuttaneet yhden nimissä olevaan asuntoon kuin olisi ollut asunto kahden (tai useamman) hengen nimissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokonaisuus ratkaisee. Mutta eihän se hyvä ole jos molemmat maksaa taloa, mutta vain toinen omistaa. Sille toiselle (ei omistavalle) voi jäädä luu käteen kun hän maksaa talosta "oman osuutensa", eikä jää rahaa esim. oman hankintaan. Hän vain mahdollistaa sen omistavan osapuolen omaisuuden kartuttamisen ja on itse tyhjän päällä.

Joten jos yhteinen koti on vain toisen nimissä niin sitten pitää pitää huoli siitä että sille ei omistavallekin jää rahallinen mahdollisuus oman omaisuutensa kartuttamiseen / oman ostoon.

Ei kai kukaan toisen asuntolainaa maksakaan, sen sijaan juoksevat asumiskulut maksetaan tottakai puoliksi. Halvemmaksi se silti useimmiten tulee sille ei-omistavalle osapuolelle eli hänelle jää enemmän omaisuutta, jos suhde päättyy tai puoliso kuolee ensin.

No kuule kyllähän näitä "paljonko ottaisin vuokraa avokiltani, ettei hän elele siivellä" tyyppisiä avauksia näkee täälläkin. Kannattaa ihan oikeasti miettiä kokonaisuus, että yhteenmuutto on reilu diili molemmille. 

Tämä juuri. Ikävästi se on monesti nainen jolla ei olekaan eron tullen mitään. 

Eiköhän asumiskulujen jakaminen puoliksi ole kuitenkin edullisempi vaihtoehto kuin maksaa ne yksin? En ymmärrä, miksi toisen pitäisi saada asua ilmaiseksi. Tuskin asuisi ilmaiseksi sinkkunakaan. Ja jos asutaan vuokralla, silloinkin on ihan normaalia, että molemmat osallistuvat vuokranmaksuun eikä vain toinen. Tietenkään toisen omistamasta asunnosta ei tarvitse osallistua asuntolainan lyhentämiseen, mutta kyllä asumisestaan on hyvä edes jotain joutua maksamaan. Summa on kuitenkin pienempi kuin jos makselisi yksin ja siten säästyneellä rahalla voi vaikka kerryttää omaa varallisuuttaan. Esim ottaa asuntolainan ja ostaa  sijoitusasunnon, jonka laittaa vuokralle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintä on, että kummallekaan ei jää tilannetta että olisi eron/kuoleman tullen tyhjän päällä. On paljon muuttuvia tekijöitä riippuen siitä mitä kumpikin omistaa ennen yhteen muuttoa, onko omia tai yhteisiä lapsia, onko avoliitto vai avioliitto, onko avioehtoa jne jne...

Mutta juuri tuo että se yhteen muuttaminen / yhteinen koti olisi reilua molemmille, ettei tule tilannetta että toinen hyötyy siitä ja toinen häviää. Tällainen vaara voi olla etenkin jos kumppanien tulotaso on aivan eri ja vain toinen omistaa asunnon. 

Siitä yhteisestä omaisuudesta sopuun pääseminenkin voi olla pitkä ja kallis prosessi oikeudessa, jos toinen oikeasti haluaa tehdä toiselle kiusaa.

Nimimerkillä 2,5v erosta ennen kuin talo saatiin edes myyntiin.

Kaveri maksoi lähes 4 vuotta lainaa talosta jossa ei asunut ja tietenkin myös uudesta kämpästä. Mies löysi sitten uuden, joka osti kaverin osuuden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tärkeintä on, että kummallekaan ei jää tilannetta että olisi eron/kuoleman tullen tyhjän päällä. On paljon muuttuvia tekijöitä riippuen siitä mitä kumpikin omistaa ennen yhteen muuttoa, onko omia tai yhteisiä lapsia, onko avoliitto vai avioliitto, onko avioehtoa jne jne...

Mutta juuri tuo että se yhteen muuttaminen / yhteinen koti olisi reilua molemmille, ettei tule tilannetta että toinen hyötyy siitä ja toinen häviää. Tällainen vaara voi olla etenkin jos kumppanien tulotaso on aivan eri ja vain toinen omistaa asunnon. 

Siitä yhteisestä omaisuudesta sopuun pääseminenkin voi olla pitkä ja kallis prosessi oikeudessa, jos toinen oikeasti haluaa tehdä toiselle kiusaa.

Nimimerkillä 2,5v erosta ennen kuin talo saatiin edes myyntiin.

Kaveri maksoi lähes 4 vuotta lainaa talosta jossa ei asunut ja tietenkin myös uudesta kämpästä. Mies löysi sitten uuden, joka osti kaverin osuuden.

Mekin oltiin exän kanssa 7 vuotta kahden asunnon loukussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ilo seurata miten omaisuuden arvo kasvaa. Siksi.

No, miltä näyttää se teidän omaisuuden arvon kasvu kun korttitalot ovat sortumassa?🤣

Hyvältä koska omaisuutemme (kaikki kiinteistöt) sijaitsevat Helsingissä hyvillä alueilla.

Entäs teillä?

Suloista. Kukahan ne teidänkin kiinteistöt, joskus ostaa? Perillisten ongelma?

No osa on vuokralla tälläkin hetkellä että ei toivottavasti kukaan. Yhdessä asumme ja rantatontit voivat lapset jakaa keskenään tai sitten myydä, jos haluavat. Olemme nelikymppisiä, joten vielä emme ole rahan tarpeessa.

Suloista.

Entäs teillä, miten on? Vai oletko epäonnistunut elämässä muiltakin osin?

Kuka tahansa järkevä suostuisi diiliin ettei omista asuntoa, mutta asuu siellä yhdessä puolisonsa kanssa maksamalla asumiskulut puoliksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ilo seurata miten omaisuuden arvo kasvaa. Siksi.

No, miltä näyttää se teidän omaisuuden arvon kasvu kun korttitalot ovat sortumassa?🤣

Hyvältä koska omaisuutemme (kaikki kiinteistöt) sijaitsevat Helsingissä hyvillä alueilla.

Entäs teillä?

Suloista. Kukahan ne teidänkin kiinteistöt, joskus ostaa? Perillisten ongelma?

No osa on vuokralla tälläkin hetkellä että ei toivottavasti kukaan. Yhdessä asumme ja rantatontit voivat lapset jakaa keskenään tai sitten myydä, jos haluavat. Olemme nelikymppisiä, joten vielä emme ole rahan tarpeessa.

Suloista.

Entäs teillä, miten on? Vai oletko epäonnistunut elämässä muiltakin osin?

Suloista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ilo seurata miten omaisuuden arvo kasvaa. Siksi.

No, miltä näyttää se teidän omaisuuden arvon kasvu kun korttitalot ovat sortumassa?🤣

Hyvältä koska omaisuutemme (kaikki kiinteistöt) sijaitsevat Helsingissä hyvillä alueilla.

Entäs teillä?

Suloista. Kukahan ne teidänkin kiinteistöt, joskus ostaa? Perillisten ongelma?

No osa on vuokralla tälläkin hetkellä että ei toivottavasti kukaan. Yhdessä asumme ja rantatontit voivat lapset jakaa keskenään tai sitten myydä, jos haluavat. Olemme nelikymppisiä, joten vielä emme ole rahan tarpeessa.

Suloista.

Entäs teillä, miten on? Vai oletko epäonnistunut elämässä muiltakin osin?

Suloista

Miksi sinä et menestynyt?

Vierailija kirjoitti:

On siinä se henkinen pointtikin... toinen ei voi uhkailla ulosheittämisellä tai määräillä muuten kaapin paikkaa.

Muistetaan taas, että toinen ei voi uhkailla ulosheittämisellä, vaikka toinen ei omistaisi asunnosta neliötäkään. Jos asutaan yhdessä avoliitossa ja tulee ero, asunnon omistajan on annettava toiselle osapuolelle aikaa löytää uusi asunto. Laissa ei sanota, kuinka pitkä aika tarkalleen ottaen, mutta minimiaikana voi pitää kahta-kolmea kuukautta.

Mikäli toinen ei senkään jälkeen lähde vapaaehtoisesti, asunnon omistajan tulee hakea käräjäoikeudelta häätöä yhteiselämän päättymisen perusteella. Asian käsittely vie kunnasta riippuen parista kuukaudesta useampaan kuukauteen. Häätöpäätöksen jälkeen ulosottomiehet tulevat häätämään sen toisen osapuolen.

Ei ole mahdollista vain käskeä toista lähtemään, vaihtaa avaimia, heittää hänen tavaroitaan pihalle tms mitä täällä usein kehotetaan. Tai on mahdollista, mutta se asunnon omistaja joutuu vastaamaan aiheutuneet vahingot.

Jos jo alun alkaen on sellainen suhde, jossa toinen haluaa määräillä kaapinpaikkaa tai ei muuten anna toisen pitää asuntoa yhteisenä kotina, niin silloin ei kannata yhteen muuttaa.

Olen säilyttänyt täysin irrallisuuden miehestäni. Helppo mahdollisuus eroon mahdollistaa sen, että suhteessa on enemmän tilaa hengittää. Ja sitten se kirosana vuokralla asuminen. Koti, jossa asuu on vain kuluerä, joka ei tuota mitään. Vuokran kun jakaa kahdella se vapauttaa aika paljon pääomaa säästää ja sijoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä asun miehen omistamassa talossa, ja meillä on linja, että maksan ainoastaan osani juoksevista kuluista (sähkö, vesi, jätemaksu jne), mutta en osallistu hänen lainakuluihinsa enkä mihinkään sellaiseen ylläpitoon, jolla asunnon myyntiarvoa nostetaan (remontit, piha). Minusta tämä on täysin reilu peli molemmille.

Minä asun puolison omistamassa asunnossa ja osallistun myös sellaisin remontteihin, jotka lisäävät molempien asumisviihtyvyyttä. En kuitenkaan maksa osuuttani kerralla (jos kyseessä on useiden tuhansien hankinta tai remontti) vaan "osamaksulla". Sillä tavalla ei tule tilannetta, jossa olisin maksanut tuhansia ja yhtäkkiä tulisikin ero enkä saisi maksamastani asiasta itselleni mitään hyötyä. Eikä sellaista tilannetta, että puolisoni maksaa kaiken ja minä vain nautin lisääntyneistä mukavuuksista hänen siivellään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ilo seurata miten omaisuuden arvo kasvaa. Siksi.

No, miltä näyttää se teidän omaisuuden arvon kasvu kun korttitalot ovat sortumassa?🤣

Hyvältä koska omaisuutemme (kaikki kiinteistöt) sijaitsevat Helsingissä hyvillä alueilla.

Entäs teillä?

Suloista. Kukahan ne teidänkin kiinteistöt, joskus ostaa? Perillisten ongelma?

No osa on vuokralla tälläkin hetkellä että ei toivottavasti kukaan. Yhdessä asumme ja rantatontit voivat lapset jakaa keskenään tai sitten myydä, jos haluavat. Olemme nelikymppisiä, joten vielä emme ole rahan tarpeessa.

Suloista.

Entäs teillä, miten on? Vai oletko epäonnistunut elämässä muiltakin osin?

Lopettakaa, tyhmät. Herätätte myötähäpeää lukijassa, molemmat.