Lue keskustelun säännöt.
Elokuvakohtaus ahdistaa
19.10.2022 |
Katsoin eilen vanhahkon Halloween-elokuvan jossa humalaiset miesvartijat rai*****vat nauraen nuoren "(vanki?)mielisairaassa" olleen naisen, kourivat häntä hänen huutaessaan jne. Ahdistuin todella paljon tuosta kohtauksesta vaikkei minulla tietääkseni ole mitään akuuttia traumaa asiaan liittyen. Joskus nuorena olen kokenut asioita mutta niistä on aikaa ja koskaan en ole näin reagoinutihinkään vastaavaan.
Olen kuitenkin aikuinen ihminen ja kyseessä oli elokuva. Ihmettelen miksi kohtaus meni niin voimakkaasti ihon alle että koko ilta meni ahdistuneena ja vielä tänäänkin asia on töissä tunkenut väkisin mieleeni ja ahdistanut, fyysisestikin olen saanut oireita mm tykytyksiä. Ensireaktio elokuvan jälkeen oli kuin olisin jossain transsissa, tuijotin vain eteeni.
Eiköhän tämä ohi mene mutta häiritsee silti. Puolihuusin miehelle että hyi hitto sulje se saatanan tv, en halua nähdä enempää ja mies totteli huuli pyöreänä.
Tunsin myös kuinka koin suurta vihaa vieressä silmiäänkään räpäyttämättä katsovaa kumppaniani tai oikeastaan hänen reagoimattomuuttaan kohtaan, mikä oli outoa minulle. Tulikohan minulla joku patoutunut miesviha päälle?? Jostain ihmeen syystä, ymmärtäen miten järjetöntä asia on, koin että hänen olisi pitänyt sanomatta sammuttaa tv, ihan kuin hän nyt muka nauttisi sen perusteella tuosta kohtauksesta ja pitäisi naisten raiskausta hyvänä viihteenä, vaikka se ei sitä tarkoita. Ts kaikki järki pakeni päästä yhtäkkiä. Pelkään että tulen jatkossakin ahdistumaan hallitsemattomasti asioista, joissa ei ole järkeä. Vuosia sitten kärsin ahdistuneisuudesta joten historiaa on, mutta ne perustuivat tosielämän kuormittaviin tapahtumiin.
Anteeksi pitkä teksti.
Vertaistukea? Analyysejä? Vinkkejä?
Kommentit (11)
En ihmettele lainkaan, että reagoit noin. Sinulla on todennäköisesti eläytymiskykyä ja kykenet empatiaan. Minulla oli varmaan kuukausia epämiellyttävä olo nähtyäni elokuvan Lilja 4-ever. En ole nähnyt kyseistä elokuvaa vuosiin, mutta uskoisin sen vaikuttavan voimakkaasti edelleenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä Halloween-elokuva siis kyseessä? En muista tuollaista kohtausta
Mulla on ehkä vielä oudompi juttu. Saatan nimittäin välillä ihan oikeasti liikuttua jostain Salkkareissa olevasta surullisesta tapahtumasta. Siltikin, vaikka sarja on noin yleisesti aika hömppälaatua.
mua ahisti kun syväkurkus linda ajoi omia pinppikarvojaan partakoneella
Vierailija kirjoitti:
Mikä Halloween-elokuva siis kyseessä? En muista tuollaista kohtausta
Onko tällä varsinaisesti väliä?
En tosiaan haluaisi olla näin herkkä että yksittäinen asia vie keskittymisen kokonaan. Onhan maailma täynnä pahuutta, mieluummin oppisin hieman suodattamaan, etenkin täysin fiktiivisiä tarinoita.
Nytkin kun mietin, meinaa itkettää.
Itsekin saatan itkeä vaikka mainoksille, mutta se kertoo mielestäni enemmän siitä että liitän tavallaan asian johonkin muistoon, tietoisesti tai tiedostamattani.
Lisäksi ihmettelen miksi raiskaus ja kaikki seksuaalissävytteiset asiat saavat minut täysin tolaltani, mutta pystyn katsomaan esim raakaa palottelua lähes ongelmitta, hetkellisesti kuvottaa mutta siten miten kauhun kuuluukin.
Jotenkin koen ettei raiskaus ole kauhua vaan jotain muuta joka ei kuulu viihteeseen. Etenkin kun elokuva-alaa dominoi miehet, koen että raiskaus- ym kohtauksia käytetään matalallakin kynnyksellä, enkä siedä raiskauksen normalisointia.
Porno on sentään omilla sivuillaan, mutta nuo tulee jotenkin varoittamatta, kun ei voi kirjoittaa että "sisältää brutaalin raiskauksen", vaikka yleisiä varoituksia olisikin.
Sekin on jotenkin outoa miten miehet näkee nämä kohtaukset helpommin neutraaleina. En usko että monikaan mies meni vastaavasta tolaltaan, vaikka itse koen miehen raiskauksen ainakin ajatuksen tasolla myös järkyttävänä.
Tässä nyt useampi vastaus kerralla, toivottavasti ei mennyt liian sekavaksi.
Jotenkin lohduttaa jos joku muukin joskus on kokenut vastaavaa, enkä ole sekoamassa.
Tuntuu myös että se että on lapsia, lisää ahdistista eri tavalla kuin ennen, vaikken tuore äiti olekaan.
Lisää saa kommentoida!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyl se siitä. En ymmärrä minkä takia kukaan herkkä/traumatisoitunut ihminen tai ylipäätään kukaan altistaa itseään väkivaltaisille elokuville tai muulle sisällölle. En suosittele jatkossa kun noin siinä käy että menee helpolla aivan tolaltaan.
Leffan aikana pääset eläytymään, ja tarvittaessa myös etäytymään kun kuvittelet filmistudion jossa tuo on kuvattu. Kirkkaita valoja, mikrofoneja, kameroita, väkeä ympärillä ja jos paljasta pintaa usein myös sijaisnäytteöijöitä. Mikään ei pikeasyi työnny mihinkään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedostan ettei mikään mene minnekään, mutta tunne ei aina seuraa järkeä :/
Ja 7:lle: Luitko aloitustani edes? En ole koskaan aiemmin reagoinut näin.
Kumpi ihminen olet, semmoinen joka ahdistumisen jälkeen haluaa kieltää kaikilta muiltakin sen elokuvan katsomisen vai oletko normaali ihminen että et vain katso enää sitä elokuvaa kun se ahdistaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä Halloween-elokuva siis kyseessä? En muista tuollaista kohtausta
Onko tällä varsinaisesti väliä?
En tosiaan haluaisi olla näin herkkä että yksittäinen asia vie keskittymisen kokonaan. Onhan maailma täynnä pahuutta, mieluummin oppisin hieman suodattamaan, etenkin täysin fiktiivisiä tarinoita.
Nytkin kun mietin, meinaa itkettää.
Itsekin saatan itkeä vaikka mainoksille, mutta se kertoo mielestäni enemmän siitä että liitän tavallaan asian johonkin muistoon, tietoisesti tai tiedostamattani.
Lisäksi ihmettelen miksi raiskaus ja kaikki seksuaalissävytteiset asiat saavat minut täysin tolaltani, mutta pystyn katsomaan esim raakaa palottelua lähes ongelmitta, hetkellisesti kuvottaa mutta siten miten kauhun kuuluukin.
Jotenkin koen ettei raiskaus ole kauhua vaan jotain muuta joka ei kuulu viihteeseen. Etenkin kun elokuva-alaa dominoi miehet, koen että raiskaus- ym kohtauksia käytetään matalallakin kynnyksellä, enkä siedä raiskauksen normalisointia.
Porno on sentään omilla sivuillaan, mutta nuo tulee jotenkin varoittamatta, kun ei voi kirjoittaa että "sisältää brutaalin raiskauksen", vaikka yleisiä varoituksia olisikin.
Sekin on jotenkin outoa miten miehet näkee nämä kohtaukset helpommin neutraaleina. En usko että monikaan mies meni vastaavasta tolaltaan, vaikka itse koen miehen raiskauksen ainakin ajatuksen tasolla myös järkyttävänä.
Tässä nyt useampi vastaus kerralla, toivottavasti ei mennyt liian sekavaksi.
Jotenkin lohduttaa jos joku muukin joskus on kokenut vastaavaa, enkä ole sekoamassa.
Tuntuu myös että se että on lapsia, lisää ahdistista eri tavalla kuin ennen, vaikken tuore äiti olekaan.
Lisää saa kommentoida!
Elokuvissa palottelun uhri on yleisemmin mies ja kuten itsekin sanoit vihaat miehiä niin se ei aiheuta ahdistusta ja olet ilmeisesti feministikin kun noin ahdistut ja tarvitset terapiaa kun joku nainen elokuvassa kokee vääryyttä
Elokuvat joissa kaltoinkohdeltu nainen lopussa kostaa tekijämiehille on tyydyttäviä